maanantai 26. marraskuuta 2012

Päivän askareita 3



On mukavaa herätä uuteen päivään, kun on selvät sävelet päivän askareista. Eiliseen tapaan aloitin tulien sytyttämisellä patojen alle, jonka jälkeen huuhdoin eilen värjäämäni vyyhdet. Ensimmäiseen huuhteluveteen lisäsin desilitran etikkaa, oppimestareiden mukaan etikka vahvistaa värin kiinnittymistä lankaan. Huuhteluvesi vaihdetaan niin monta kertaa, että irtoväriä ei enää irtoa vyyhdistä. Huutelemisen jälkeen vyyhdet on hyvä pitää esim. froteepyyhkeen päällä kunnes suurimmat vedet on valunut pois. Asetin vyyhtiorret päiväksi omenapuiden oksille, vasta illan hyssyssä vein ne saunatupaan kuivumaan. Samoin eilen purettamani vyyhdit saivat kuivua päivän omenpuiden suojissa.
Krappi-kokenilliseoksella värjätyt langat ovat kauniin lohenpunaiset ja karveella harmaan vihreät. Keskimmäisessä kuvassa langat ovat lähellä niiden oikeaa sävyä, kelpaa siis Värjärin ihastella aikaan- saannoksiaan:))

 Seuraavaksi vuorossa oli uuden lankaerän purettaminen isossa padassa.


Puretusaineen eli kiinnitysaineen avulla väriaine kiinnittyy värjättävään kuituun. Purettamisella tarkoitetaan väriaineen kiinnittymistä auttavan aineen, yleensä metallisuolan, kiinnittämistä värjättävään kuituun.
Yhden kilon eli 10 vyyhdin puretukseen käytin puretusaineina alunaa 120 g ja viinikiveä 40 g. Tilkkaseen kuumaa vettä liotetut puretusaineet lisäsin pataan vasta, kun  veden lämpötila oli noussut 40 asteeseen. Vyyhdit pitää nostaa pois puretusaineen lisäämisen ajaksi, jotta puretusaine kiinnittyisi lankoihin mahdolisimman tasaisesti. Samasta syystä lankoja pitää liikutella aika ajoin tunnin kestävän puretuksen kuluessa. Näin siis myös myöhemmin lankoja värjätessä  väriaine kiinnittyy niihin tasaisesti. Veden lämpötilaa tulee seurata tarkoin. Pidin puretuksen ajan veden lämpötilan noin 80 asteisena. Kiehumaan vettä ei saa päästää, se aiheuttaisi lankojen vanumista.

Puretuksen voi suorittaa myös vasta värjäyksen yhteydessä. Värjätessäni villaa toimin juuri näin. Helmi tarkkailee silmä kovana, koska krappi-kokenilliliemen lämpötila olisi noussut 40 asteeseen. Hän tietää, että nostan silloin villat pois liemestä lisätäkseni puretusaineen liemeen.



 Samalla kertaa värjäsin padassa sormipaisukarveliemessä villalankaa ja huovutusta varten villaa. Pidän villan  metellisiivilässä, jotta se ei sotkeutusi lankoihin värjäyksen aikana.  Vyyhtejä ja villaa pitää liikutella rauhallisesti värjäyksen kuluessa, jotta väri kiinnittyisi tasaisesti.  



Iltapäivälenkillä keräsin sormipaisukarvetta. Sitä kasvaa sateisen syksyn jälkeen erittäin runsaasti Satumetsässä havu- ja lehtipuiden rungoilla ja oksilla. Metsässä on paljonTapani-myrskyn jäljiltä kaatuneita puita ja isoja tuulen repimiä oksia maassa, joista on helppoa kerätä karvetta isojakin määriä.


Värjärin päivä oli moninainen ja puuhaa riitti päivän askareissa mukavasti aamusta iltaan asti, en voi olla muuta kuin kiitollinen tästä Luojani suomasta päivästä.

4 kommenttia:

  1. Sinä olet kuin sadun kiltti noita noitten höyryävien patojesi ääressä. Aivan uskomatonta taitoa ja taidetta.
    Haluan antaa sinulle kannustukseksi tunnustuksen, mutta ymmärrän kyllä, jos et kiireiltäsi ehdi sitä jakaa eteenpäin. Tunnustuksen löydät blogistani.

    VastaaPoista
  2. et ole ensimmäinen, joka noidaksi sanoo, täällä osa puhuttelee minua Vässilän noitana! olenkin tuumannut, et minut olisi varmaan jo roviolla poltettu muutama vuosisata sitten...
    Kaunis kiitos mentorini tunnustuksesta. en todellakaan ole vielä paljon tutustunut muiden blogeihin, osaksi siksi, etten liiaksi alkaisi miettimään sitä, millainen blogin tulisi olla. varmaan sitten kun olen löytänyt oman tyylini, alan koluta myös enempi muiden bolgeja. uskon kuitenkin löytäväni muutaman blogin, joten tunnustus jatkaa matkaansa, tosin pienellä viiveellä.

    VastaaPoista
  3. HIenoa tarinaa värjäämisestä!!! Itsekkin olen pohtinut tuota samaa- että pystyisi pitämään "oman" linjansa ja tyylinsä....

    VastaaPoista
  4. kuvaaminen ja tarinointi tuo oman mausteensa värjäämiseen! työskentelen pääasiassa yksin patojeni äärellä, värjääminen on aikaa vievää ja ajatukset sitovaa puuhastelua. ihminen kaipaa palautetta tekemisistään, tämä bloggaus on oiva keino jakaa ajatuksiaan saman henkisten ihmisten kanssa. koen, et Värjärin pata on otettu hyvin vastaan tänne ihmelliseen blogimaailmaan (blogistaniaan?), Ilona iloitsee siitä:))

    VastaaPoista