Valokuvatorstai BLACK KILLER x 2

 

Valokuvatorstain 361. haasteena MUSTA. 

Kasvihuoneen musta multa houkutteli ottamaan kuvan haasteeseen. Aihe muuttui huoneelle tullessani, kun silmäni osui seinällä riippuvaan kärpäslätkään, kuvaani pääsi lopulta kaksi mustaa.  

 Jotta tämä postaus ei ihan mustaksi muuttuisi, niin ajatellaan kesää ja kärpäsiä!

ps. olen muokannut kuvat kuvankäsittelyohjelmalla

Täältä löytyy lisää MUSTAA

Värikollaasi 223 Pyhä

Melkoinen pähkinä taas kerran, mitä värejä liitän pyhään?

Ensiksi mieleeni nousi kirkolliset eli liturgiset värit, joita luterilaisessa kirkkovuodessa on viisi; valkoinen, vihreä, punainen, violetti (sininen) ja musta. Koska valkoisen rinnalla voidaan käyttää myös kullan- ja hopeanvärejä, niin kollaasiini pääsi keramiikkataiteilija Raija Rauanheimo-Kojosen Madonna seinälaatta. Luonnonuskoissa pyhinä paikkoina pidetään esim. lehtoja, lähteitä, puita tai vaikkapa erikoisen muotoisia kiviä. Muutama viikko sitten teimme potkukelkkaretken Märyssä olevalle Pihkon kuppikivelle. Kuppikivet ovat isoja kiviä tai laakeita kalliopintoja, joissa on useita melko pyöreitä koloja, uhrikuoppia. Näihin kuoppiin tuotiin viljanjyviä kiitokseksi hyvästä sadosta. Kuppikivenpintaa peittää kaunis hopeinen jäkälä. Isännän sahapukilla oli pätkittyjä koivunrunkoja, niiden valkoisena hohtava tuohi sai minut ajattelemaan uhrilehtoja. Rakastan koivikkoja, siksipä sellainen on kasvamassa myös takapihallamme, jota isäntä on nyt hieman harventanut. Varmaan meillä jokaisella on jokin erityinen paikka, missä haluamme hetkeksi hiljentyä arjen keskellä. Minulle lapsuudenkotini ikikuusen vankka runko ja vihreä neulasseinä antaa suojaisen paikan hiljentymiselle. Vuosien varrella siitä on tullut minulle henkilökohtainen pyhä paikka.

Täältä löydät muiden haasteeseen osallistuneiden värikollaasit.

Auringon lomittajaa tarvittiin vain hetkisen

Varustauduimme päiväkävelylle hitsausmaskeista irroitettujen lasien kera. Jänskätimme, josko olisi niin pilvistä, ettei osittainen auringonpimenennys lainkaan näkyisi. Onneksi pelkomme oli turha ja saimme seurattua koko tapahtuman lenkkimme aikana. Myös muutama vastaantulija pääsi kanssamme nauttimaan tästä kiehtovasta  luonnonilmiöstä, lainattuamme heille matkassamme olleita suojalaseja.

Muistelin lapsuudessa kokemaani auringonpimennystä 1960-luvun alkupuolella. Olin käynyt takapellolla keräämässä metsämansikoita ja kävellessäni peltotietä kotia päin alkoi yht'äkkiä hämärtyä vaik oli kirkas keskipäivä ja sinitaivas! Pelästyin, linnutkin vaikenivat ja päivä kävi yhä pimeämmäksi. Kotiin päästyäni olin hädissäni ja kerroin kokemuksestani äidille. Hän kertoi minulle auringonpimennyksestä, josta en ollut ikinä ennen kuullut. Tämänpäiväisestä osittaisesta auringonpimennyksestä ei ole kyl voinut välttyä kuulemasta! 

Leskenlehdet loistavat aurinkoisina jokiahteella. Helmin mielest muutaman olis voinut poimia piristykseksi ikkunalaudalle.

Puikoilla parhaillaan Auringon lomittajat, isäntä tykkäs, et niin kirkkaasti paistavat, et suojalasit vois ol ihan paikallaan;)

Revonkipunat tuliketun innoittamana

Revontulet ovat leiskuneet parina viime yönä taivaalla myös tääl eteläisessä Suomessa. Aurora Now! Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämästä avaruussääpalvelusta pystyy seuraamaan lähes reaaliajassa revotulien esiintymistä. 

Revontulet ovat kiehtoneet ihmismieltä aina, monia toinen toistaan mielikuvituksellisimpia tarinoita kerrotaan niiden synnystä. Yhden niistä olen halunnut tallettaa myös vanhan revontulet kuviokudinmallin pohjalta sommittelemiini Revonkipunat-lapasmalliin. Repo on hyvin vanha nimitys ketulle, se juontuu ilmeisesti indoeurooppalaisen kantakielen sanasta rebh, joka tarkoittaa punaista väriä. Itä- ja Pohjois-Suomessa kerrotaan satua siitä, kuinka kettu tunturissa juostessaan huomaamattaan sai aikaan kauniin valoilmiön taivaalle, revontulet, täältä voit lukea sadun kokonaisuudessaan. Ilmatieteenlaitoksen sivustolta löytyy lisää tulikettutarinoita. 

Juureni ovat pohjoisessa, Vaarankylässä äitini puolelta, joten tarinat tuliketusta ja revontulista ovat kiehtoneet aina myös minua. Ei siis ihme, että kudon mielelläni revontuliaiheisia neuleita. Puikoilla väsättyä sivulta löydät tarkemmat tiedot Revonkipunat lapasistani. 

Värikollaasi Tolun raikas tuoksu ansarissa

Värikollaasin 222 aiheena RAIKAS

Täältä löytyy lisää raikkaita kollaaseja.

Kasvihuoneen kevätsiivousta

Kaunis aurinkoinen aamu innosti aloittamaan ansarin kevätsiivouksen. Päädyssä oleva latvialainen sinimarjainen Zilga viinirypäle on yli 10 vuotta vaha. Zilgan rypäleet ovat melko pieniä, maultaan ne ovat ihanan makeita ja aromikkaita. Suunnitelmissa on istuttaa nyt keväällä uusi taimi kasvihuoneen ovenpieleen. Violettikukkainen alppikärhö (Clementis alpina) on jo kovin puskaantunut katonrajaan, joten leikkasin sen haikeinmielin kokonaan alas. No, ensi kesänä saan nauttia taas sen kauniista runsaasta kukinnasta:)

 

 Kovin alastomalta nyt näyttää, mut jo toukkokuun lopulla säleikköä enää tuskin näkee.

Tänään meil oli selvä työnjako; minä siivosin kasvihuonetta, isäntä leikkasi omppupuita ja 

Helmi valvoi töiden edistymistä;)

Toki lenkilläkin piti käydä, täl kertaa suunnistimme hiekkamontulle,

 

mis Helmi nautti hiekkakylvystä ja 

minä käpytikan rytmikkäästä rummutuksesta puun latvassa. Rohkea talitiainenkin istahti hetkeksi seuraamaan tikan puuhia. Pesäkoloako mahtoi tikka hakata, kun mikään ei tuntunut häiritsevän sen puuhia.

Ansarin siivous jatkuu huomenna lasien ja puupintojen pesulla, jos lämpimät ilmat suinkin jatkuvat.

Mitä eduskuntavaaliehdokkaan vaalikampanjatuotteet kertovat ehdokkaasta?

Olen aina vaaleissa seurannut mielenkiinnolla ehdokkaiden kampanjatuotteita. Kaikki varmaan muistavat Sauli Niinistön lempiharrastuksesta innoituksensa saaneen rullaluistinpinssin tai Vuokko ja Paavo Väyrysen "kuninkaallisella" valokuvalla varustetun valkoisen keramiikkamukin. Kevään eduskuntavaaliehdokkaat tukiryhmineen ovat alkaneet julkaista omaa kampanjamateriaaliaan, tarjolla on monenlaista tuotetta. Yrittäjän näkökulmasta mielenkiintoinen kysymys on se, tukevatko eduskuntavaaliehdokkaat paikallista tai edes kotimaista yrittäjyyttä hankkiessaan kampanjatuotteitaan? Ekologisuutta ja kestävää kehitystä kannattavana kiinnitän huomiota myös tuotteiden alkuperään, valmistustapaan ja käytettyihin materiaaleihin. 

Oman käsityöalanyritykseni, Värjärin Puodin, tuotevalikoimasta löytyy virkatut Neliapila- korvakorut, rintaneulat ja - pyyhepidikkeet. Neliapila on keskustapuolueen tunnus, joten tarjosin Neliapila-tuotteitani salolaisen keskustapuolueen eduskuntavaaliehdokkaan Ulla Huittisen vaalikampanjatuotteiksi. Olen erittäin tyytyväinen Ullan ja hänen tukiryhmänsä tekemään päätökseen hankkia Värjärin Puodista kampanjan aikana myytäviä Neliapila-korvakoruja ja rintapinssejä.

Tänään Salon torilla vietettiin Kepu-kahvilan avajaisia ja Ulla Huittisen eduskuntavaalikampanja pyörähti todenteolla käyntiin. Ullan yhtenä vaaliteemana on PK-yrittäjyyden tukeminen. Ainakaan hänellä se ei tunnu olevan pelkkää puhetta, siitä merkkinä toripöytäni ohikulkeneen  tukiryhmäläisen korista pilkistävät rintapinssit ja Neliapila-korvakorut. Ja  miten mukavaa olikaan nähdä niitä jo niin monien korvissa:))

Helmin uimakoulussa

Kaunis aurinkoinen päivä houkutteli retkelle jokiahteille. Helmi opettaa pennulle kuinka jyrkältä penkalta lähdetään uimaan korvia kastamatta.

ja miten sieltä noustaan ylös.

 Amigo ui tänään elämänsä ensimmäistä kertaa ja hienosti sujui, kiitos hyvän uimaopettajan;)

 

Uimisen jälkeen pennulle kelpasi välipala,

termarikahvit maistui todella hyvältä kunnon voileipien kera. Helmi katselee tyytyväisenä joelle, 

kotimatkalla pentu sai tyytyä juoksentelemaan rannalla Helmin uidessa. Ihmeen hyvin Amigo tottelikin, vaikka selvästi senkin teki mieli viel pulahtaa jokeen uudemman kerran.

 Olisi kotipihallakin hommia, mut täl kertaa retki vei voiton ja huomenna olen Salon torilla, joten puutarhaan ehdin vasta sunnuntaina.

Odotettavasti torilla on keskustaväkeä liikkeellä, joten neliapiloita tarvitaan!

Helmin talviturkki heitetty, taaperon töppössukatkin enteilevät jo kesää

Aurinkoinen päivä houkutteli meidät eilen ulkoiluttamaan koiria joelle. Lumet ovat jo aikaa sulaneet ja joki virtaa vuolaana. Kulkiessamme kosken partaalta sen pauhu oli mitä kauneinta musiikkia korvillemme. Myös koirat olivat aivan innoissaan, tuskin pikku Amigo pysyi kannoilla Helmin rientäessä uimapaikalleen. Saatoin jo arvata, ettei Helmi enää malttaisi pysyä rannalla. 

Rannalle päästessämme Helmi jo polskutteli vastarannalla. Kuvassa näkyy vain pikkuinen pää ja hännäntupsu, joten katsoin parhaammaksi kirjoittaa kuka tuo rohkelikko talviturkin heittäjä on;) Amigokin käväisi vedessä, mutta tuli ylös oitis, virta ilmeisesti liian vuolas ja vesikin viel kylmää pikkupennun mielestä. Kylmä savinen vesi ei Helmin uintia haittaa!

 Joentörmällä oli jo muutamia leskenlehtiäkin kukassa. 

Siitäpä innostuin kirjomaan tänään kukkakedon taaperon töppössukkiin. Sunnuntaina lehteilin kirpputorilta ostamaani Sari Savikon toimittamaa kirjaa Pienten pukimet etsiessäni inspistä. Innostuin kutomaan alunperin vuoden 1944 Virkkaus- ja neuletyöt lehdessä olleen ohjeen mukaan töppössukat. Ohjeessa sukkien varsi sileääneuletta ja töppösosa aina oikeaa. Suunnittelin varteen kukkakedon perhosineen. Nimesin nämä töppöset Kukkakedolla. En olekkaan kirjonut mitään pitkään aikaan, joten taidanpa kutoa viel toisetkin töppöset, jotta saan kirjoa lisää kukkasia:))

Ihanien naisten ilta Muurlassa

Muurlan koulun vanhempain yhdistys ry järjestää pe 6.3.2015 Ihanien naisten illan Muurlan koululla (Robintie 30) klo 18.00- 20.30. Näytteilleasettajia on lähes 50 ja tietysti myös Värjärin Puoti on mukana tapahtumassa:)) Viime vuonna tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerra, silloin yhdistys lahjoitti tuotosta 1200 euroa koulun luokkaretkien linja-autokuluihin. Tämän vuoden avustuskohteesta ei ole tiettävästi vielä tehty päätöstä, mut uskonpa sen menevän hyvään tarkoitukseen koululaisten hyväksi. Mukana olevat näytteilleasettajat ja myyjät antavat kukin yhden arpajaisvoiton illan kohokohtaan, arpajaisiin. Värjärin Puoti lahjoittaa arpajaisiin kevään uutta mallistoa olevat virkatut Hiirenkorvalla korvakorut.

Tapahtuma tarjoaa monenlaista nähtävää, koettavaa ja miksei myös ostettavaakin kotiinviemisiksi. Itse lähden mukaan Hoitava villa-teemalla. mukana ranteenlämmittimiä, unisukkia, varpaanvälivillaa ja tietysti ihanaa väriterapiaa tarjoavia luonnonväreillä värjättyjä villalankoja.

Kaikki ranteenlämmittimet keltaisia lukuunottamatta, olen kutonut Ylistaron kehräämön koirankarvalangasta (1/3 koirankarvaa 2/3 suomenlampaanvillaa), keltaiset keltasauramolla värjätyt Virtain Villan 100 % suomenlampaan villasta. Moni kärsii nivel- ja lihaskivuista, suunnittelemani Sudenkorento ranteenlämmittimet on oiva apu helpottamaan ranteen kiputiloja. Perimätiedon mukaan ja myös tutkitusti villa ja koirankarva lievittävät kipua. Tästä pääset tutustumaan Pohjoisen villasta hyvinvointia 2012-2014 hankkeen tutkimuksiin. Hoitava Villa (HoiVi)-hanke on käynnistynyt jo vuonna 2002 ja reilussa vuosikymmenessä se on laajentunut merkittäväksi tutkimus- ja tuotekehitysprojektiksi. Olen mielenkiinnolla seurannut hankkeen kehittymistä. Saatujen tutkimustulosten ja omien kokemusteni myötä olen tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, ettei meidän kannata pilata hyvää luonnonmateriaalia, suomenlampaanvillaa, lisäämällä siihen tekokuituja tai käsittelemällä sitä niin, että se menettää kaiken luonnollisen villarasvansa, lanoliinin.

Ihanien naisten illassa varmaan moni on kiinnostunut myös kasvivärien käytöstä hiustenvärjäyksessä. Kasvivärjäys sopii erinomaisesti hiusten värjäämiseen. Itse en ole aiheeseen kovinkaan paljoa perehtynyt, mutta olen huomannut viime vuosina myös Suomeen perustetun jo useampiakin kampaamoja, joissa on mahdollista värjäyttää hiuksensa kasviväreillä. Kotivärjäykseen tuotteita voi ostaa verkkokaupoista tai hyvin varustetuista tavarataloista. Tässäkin asiassa tulemme hieman jälkijunassa, maailmalla näitä ekokampaamoja on ollut jo huomattavasti pidempään. Olen aiemmin kestovärjännyt hiuksiani synteettisillä hiusväreillä, lopetin värjäämisen noin neljä vuotta sitten sen aiheuttaman ihon ärsytyksen vuoksi. Nyt pitkät hiukseni ovat palautuneet täysin luonnolliseen väriinsä, joten aion kesällä kokeilla niiden värjäämistä kasviväreillä. Koska asia on minulle ajankohtainen, istahdin maanantaina (9.3.2015) katselemaan yleltä MOT:in juttua hiustenvärjäyksestä. Jos et sattunut näkemään sitä, niin ohjelma on katseltavissa viel huhtukuun alkuun asti Areenassa. Tästä pääset tutustumaan 13 tylyyn faktaan synteettisistä hiusväreistä. Verkosta löytyy myös erittäin hyviä juttuja synteettisten väriaineiden turvallisemmasta käytöstä, niitäkin kannattaa käydä lukemassa, etteivät kaikki synteettiset hiusvärit joutuisi "mustallelistalle" ihan aiheetta. Omakohtaisesti olen kuitenkin päätynyt luopumaan synteetisesti valmistettujen värien käytöstä myös hiusteni värjäämisessä. Ekokampaaja Arja Kuuri-Riutan blogissa Matkalla ekoon on monia hyviä juttuja hiusten kasvivärjäysestä, tästä pääset postaukseen, missä perusjuttua kasvivärien käytöstä kuvien kera.

Värjään villalangat ja neulahuovutukseen soveltuvan villan luonnonväreillä mahdollisimman ekologisia värjäystapoja noudattaen. Kerron mielelläni luonnonväreillä värjäämisestä siitä kiinnostuneille. 

Olen koonnut joitakin Värjärin Puodin tuotteita blogini Puikoilla väsättyä ja Virkkuukoukulla tehtyä sivuille. Luonnonväreillä värjäämisestä kirjoitan omia sivuja prosessinomaisesti, siis sivut eivät ole millään muotoa valmiit, vaan täydentyvät pikku hiljaa sitä mukaan kun ehdin niitä kirjoitella. 

  

Tervetuloa tutustumaan Värjärin Puodin värimaailmaan:))