sunnuntai 17. toukokuuta 2020

Kotikulmilla ja saksankirveli-raparperipiirakka Värjärin tapaan

Toukokuu on jatkunut viileänä. Sekä eilen, että tänään piti oikein kunnon ukonilmaakin. Vettä on satanut ihan riittämiin, kaikki vesisaavit ovat jo piripintaan täynnä. Nyt voisi alkaa kunnon poutajakso, kasteluvettäkin riittäisi ihan toisella lailla kuin viime toukokuussa;)
Kevätkylvöt näyttää sujuneen lähipelloilla hyvin, oras jo viheriöi hiukan. Silmä lepää, kun sitä katsoo!
Huonommaksi ei toki jää jokiahteiden kevätkukkijatkaan. Tässä keltavuokko (Anemone ranunculoides) ojentautuu kohti aurinkoa. Myös kotipihan keltavuokot ovat aloittaneet kukintansa. 
Rentukat (Caltha palustris) ovat täydessä kukassa joen rantatörmällä. 
Oli mukavaa istahtaa rantakivelle hetkeksi kuuntelemaan veden solinaa ja lintujen liverrystä. Sadepilvet lähestyivät kuitenkin uhkaavasti, joten kauaa ei voinut viivytellä, jos ei halunnut kastua. Ukkosen jylyn saattelemana ehdimme juuri ja juuri kotiin ennen sadekuuroa.  
Keltaisia kukkijoita löytyy myös kotoa. Kasvuhuonekurkuista ja kesäkurpitsoista olen nyppinyt ensimmäiset kukinnot pois. Aamulla istutin niin kurkkuja kuin tomaattejakin isompiin ruukkuihin. Vielä vähän aikaa menee, ennen kuin ne uskaltaa istuttaa kasvihuoneeseen. Mieli tekisi jo kovin istuttaa ainakin osa kesäkurpitsoista kasvilavaan.  
 Salkopavuissa on pikkuriikkisiä palkoja, reilun viikon päästä saamme varmaan ensimaistiaiset:))
Istutin syksyllä Riihimäeltä ostamani japaninvaahteran (Acer palmatum 'Katsura') ja pikkusyyshortensia 'Bobon' (Hydrangen paniculata) talvehtimaan kasvilavaan. Bobon siirsin viime viikolla varsinaiseen kasvupaikkaansa pihatien varteen. Sen sijaan japaninvaahteran päätin jättää kasvilavaan. Otin kasvilavan ylimmän kauluksen pois ja istutin japaninvaahteran takaisin. Minusta se on niin hyvä pari takana kasvavan saksankirvelin kanssa, kuten myös taustalla näkyvien pajukorien ja ranka-aidan kanssa. Paikka on myös yksi pihamme suojaisimmista, joten toivon japaninvaahteran viihtyvän. Ainakin se näyttää selvinneen hyvin ensimmäisestä talvestaan. 
Täplä ja Raita ovat löytäneet mieluisan nukkumapaikan oriental-liljojen "karhunpesän" päältä. Hyvin ovat liljat selvinneet pakkasöistä vällyjen alla ainakin tähän mennessä. Ja mikseivät selviäisi edelleenkin, kun kisut vielä antavat lisälämpöä;)
Tänään leivoin kesän ensimmäisen raparperipiirakan. Edellisen postauksen kommenteissa oli puhetta useammankin kanssa saksankirvelin käytöstä. Saksankirveli sopii todella hyvin raparperipiirakkaan, kuten raparperikiisseliinkin. Se taittaa mukavasti raparperin kirpeyttä ja näin sokeria tarvitaan vähemmän. 
Tässä nopeasti valmis saksankirveli-raparperipiirakka Värjärin tapaan
2 munaa
vajaa desi sokeria
100 gr voita (sulatettuna)
2 dl gluteiinittomia jauhoja
 (tänään käytin kaurajauhoja ja hieman gluteiinitonta jauhoseosta)
1 tl leivinjauhetta
Pinnalle:
noin 3 dl pilkottuja raparperinpaloja
1 dl pilkottuja saksankirvelinlehtiä
kanelia
Paisto:
noin 20 min 200 astetta.
Kevään ensimmäiset raparperit ovat niin pehmeitä, ettei niitä tarvitse pehmentää keittämällä ennen piirakkaan laittamista, kuten myöhemmin kesällä. Näin piirakka valmistuu nopeasti. 
Tänään herkuttelimme piirakalla vaniljakastikkeen kera:))

maanantai 11. toukokuuta 2020

Yhdessä hommat sujuu!

Toukokuun alku on kulunut pihatöiden ja pikku nikkarointien parissa nopeasti. Olen käynnyt suurpiirteisesti läpi kaikki perenna- ja yrttipenkit. Iisopit  (Hyssopus officinalis) ovat talvehtineen hyvin ja ovat jo hyvässä kasvuvauhdissa. Ranka-aidan toiselle puolelle ojanpenkkaan viime vuonna istuttamani lamoherkukat (Ribes glandulosum) ovat myös selvinneet havujen suojissa talvesta hyvin. 
Maanmyötäisesti kasvava lamoherukka on kestävä ja varsin vaatimaton kasvupaikkansa suhteen. Hankin viime viikolla vielä yhden taimen lisää. Se kukkii jo, viime vuonna istuttamissani taimissa on vasta nuppuja. Kukinnan tai marjojen takia en lamoherukoita istuttanut, vaan niiden kauniin punaisen syysvärityksen vuoksi, mikä pääsee hyvin esille harmaata ranka-aitaa vasten. Onneksi siihen on kuitenkin vielä aikaa ja ennen sitä saamme nauttia toukokuun ja koko kesän kukkaloistosta!
Kevään ensimmäiset kukkijat, scillat ja lummetulppaanit ovat jo lopettelemassa kukintaansa. Sen sijaan kirjopikarililjat (Fritillaria meleagris) ja monet myöhäisemmät tulppaanit vasta aloittelevat. Taustalla näkyy pionien terhakoita alkuja, joilta uupuu vielä tuet. Hain illansuussa pajukeppejä ja huomenna olisi tarkoitus tehdä niistä tuet kolmelle pihatien varressa kasvavalle pionille. 
Takapihalle viime syksynä istuttamani rotkolemmikki (Brunnera macrophylla 'Sterling Silver') on myös aloittanut kukintansa. Saas nähdä kuinka suuriksi sen lehdet oikein kasvavat kesän aikana, varasin sille ison tilan kaiken varalta. 
Olen tehnyt hieman kylvöjä myös kasvilavoihin huhtikuun lopulla. Kurkataanpa Ikkunalavan suojalasin alle. Hyvin ovat kaikki itäneet, oikealla porkkanaa, sitten retiisiä, taimpana terhakoita samettiruusun taimia ja hieman näkyy vasemmassa reunassa myös leikkokärsämön 'Summer Pastels' piskuisia alkuja. Leikkokärsämö on minulle ihan uusi tuttavuus. Tykkään kärsämöistä ja pihamaallamme kasvaakin luonnonvaraisena siänkärsämöä, mitä käytän hieman villiyrttinä.  
Eilen kylvin lisää kesäkukkien siemeniä yhteiskylvönä. Sekoitin kaikki siemenet ensin hiekkaan ja
kylvin ne takapihalle perustamaani uuteen kukkamaahan. Kukkamaan reunalle olen istuttanut jalopähkämöä pitkän penkin. Kukkamaan takareunalla näkyy kolme viime keväänä istuttamaani vielä pientä hunajamarja- eli makeasinikuusamapensasta. 
Liperi (Levisticum officinale), tai tutummin lipstikka on ottanut melkoisen kasvupyrähdyksen muutaman lämpimän päivän aikana. Kohta pääsen tekemään siitä jo ensimmäisen lipstikkakeiton, nam! Taustalla saksankirveliä (Myrrhis odorata), mitä käytän näin keväisin eniten raparperin kanssa yhdessä. Se taittaa mukavasti raparperin kirpeyttä ja sokeria ei tarvitse laittaa lainkaan niin paljon kuin muuten.
Raparperia riittää,
montaa päivää ei tarvitse enää odottaa, kun pääsen tekemään jo ensimmäisen raparperipiirakan:))
  
Puutarhahommien lisäksi olen hieman myös nikkaroinnut. Teimme yhdessä isännän kanssa köynnösportin puutarhavajan kupeeseen. Minun hommani oli loveta köynnösportin tukipuut. 
Sillä aikaa isäntä irroitti puutarhavajan vanhat ikkunat.
Meillä riittää näitä pihaprojekteja. Taustalla näkyy vielä keskeneräinen venepergola. Nyt kuitenkin innostuimme tekemään ensin köynnösportin, koska puutarhavajan seinustalla oleva taimipöytä kaipasi hieman näkösuojaa.    
Pari vuotta sitten kirpparilta ostamamme vanha ikkuna on nyt vihdoinkin paikoillaan. Listat vielä uupuu, ne pitää maalata ennen paikoilleen laittamista. Väri on vielä hieman mietinnässä, kun isäntä haluaisi ruskeaa ja minä jotain muuta...
Köynnösportti saatiin valmiiksi, paras äitienpäivälahja, minkä ajatella saatan ikkunan laiton kanssa:))
Köynnösporttia varten hankin ruotsinköynnöskuusaman  (Lonicera periclymenum) ja kärhön, minkä istutan portin toiseen sivuun kunhan tukipylväiden sementtivalu ehtii kovettumaan ja saan muokattua kasvupaikan kärhölle. Samaan kasvilavaan köynnöskuusaman kanssa istutin kaksi karhunvattua (Rubus 'Black Satin'). Köynnöskuusaman kasvu on tarkoitus ohjata vajan räystään alle asetettuun tukirimaan ja köynnösportin yläosaan. Karhunvatut puolestaan sidon raudoitusverkkoon. Jos molemmat lähtevät kasvuun, niin voi tulla hieman ahdasta ja joudun poistamaan toisen karhunvatuista.
Tässä ensimmäinen avautunut luumupuun kukka. 
Odotan jo innolla, miten kauniisti kukkivat luumupuut näkyvätkään köynnösportin aukosta! Hommat sujuu, kun on apuvoimia! Raita oli mukana auttamassa ottaessani viikolla vappukoristeet pois, Tuulikellon Kukko joutui luopumaan "valkolakistaankin". Tarkoitus oli laittaa jotain kivaa tilalle, mutta se jäi, kun innostuin vaihteeksi nikkaroimaan. Mukava aloittaa uusi viikko, kun on mieluisia hommia työn alla. Sitä samaa toivon myös Sinulle!