Toukokuu on jatkunut viileänä. Sekä eilen, että tänään piti oikein kunnon ukonilmaakin. Vettä on satanut ihan riittämiin, kaikki vesisaavit ovat jo piripintaan täynnä. Nyt voisi alkaa kunnon poutajakso, kasteluvettäkin riittäisi ihan toisella lailla kuin viime toukokuussa;)
Kevätkylvöt näyttää sujuneen lähipelloilla hyvin, oras jo viheriöi hiukan. Silmä lepää, kun sitä katsoo!
Huonommaksi ei toki jää jokiahteiden kevätkukkijatkaan. Tässä keltavuokko (Anemone ranunculoides) ojentautuu kohti aurinkoa. Myös kotipihan keltavuokot ovat aloittaneet kukintansa.
Rentukat (Caltha palustris) ovat täydessä kukassa joen rantatörmällä.
Oli mukavaa istahtaa rantakivelle hetkeksi kuuntelemaan veden solinaa ja lintujen liverrystä. Sadepilvet lähestyivät kuitenkin uhkaavasti, joten kauaa ei voinut viivytellä, jos ei halunnut kastua. Ukkosen jylyn saattelemana ehdimme juuri ja juuri kotiin ennen sadekuuroa.
Keltaisia kukkijoita löytyy myös kotoa. Kasvuhuonekurkuista ja kesäkurpitsoista olen nyppinyt ensimmäiset kukinnot pois. Aamulla istutin niin kurkkuja kuin tomaattejakin isompiin ruukkuihin. Vielä vähän aikaa menee, ennen kuin ne uskaltaa istuttaa kasvihuoneeseen. Mieli tekisi jo kovin istuttaa ainakin osa kesäkurpitsoista kasvilavaan.
Salkopavuissa on pikkuriikkisiä palkoja, reilun viikon päästä saamme varmaan ensimaistiaiset:))
Istutin syksyllä Riihimäeltä ostamani japaninvaahteran (Acer palmatum 'Katsura') ja pikkusyyshortensia 'Bobon' (Hydrangen paniculata) talvehtimaan kasvilavaan. Bobon siirsin viime viikolla varsinaiseen kasvupaikkaansa pihatien varteen. Sen sijaan japaninvaahteran päätin jättää kasvilavaan. Otin kasvilavan ylimmän kauluksen pois ja istutin japaninvaahteran takaisin. Minusta se on niin hyvä pari takana kasvavan saksankirvelin kanssa, kuten myös taustalla näkyvien pajukorien ja ranka-aidan kanssa. Paikka on myös yksi pihamme suojaisimmista, joten toivon japaninvaahteran viihtyvän. Ainakin se näyttää selvinneen hyvin ensimmäisestä talvestaan.
Täplä ja Raita ovat löytäneet mieluisan nukkumapaikan oriental-liljojen "karhunpesän" päältä. Hyvin ovat liljat selvinneet pakkasöistä vällyjen alla ainakin tähän mennessä. Ja mikseivät selviäisi edelleenkin, kun kisut vielä antavat lisälämpöä;)
Tänään leivoin kesän ensimmäisen raparperipiirakan. Edellisen postauksen kommenteissa oli puhetta useammankin kanssa saksankirvelin käytöstä. Saksankirveli sopii todella hyvin raparperipiirakkaan, kuten raparperikiisseliinkin. Se taittaa mukavasti raparperin kirpeyttä ja näin sokeria tarvitaan vähemmän.
Tässä nopeasti valmis saksankirveli-raparperipiirakka Värjärin tapaan
2 munaa
vajaa desi sokeria
100 gr voita (sulatettuna)
2 dl gluteiinittomia jauhoja
(tänään käytin kaurajauhoja ja hieman gluteiinitonta jauhoseosta)
1 tl leivinjauhetta
Pinnalle:
noin 3 dl pilkottuja raparperinpaloja
1 dl pilkottuja saksankirvelinlehtiä
kanelia
Paisto:
noin 20 min 200 astetta.
Kevään ensimmäiset raparperit ovat niin pehmeitä, ettei niitä tarvitse pehmentää keittämällä ennen piirakkaan laittamista, kuten myöhemmin kesällä. Näin piirakka valmistuu nopeasti.
Tänään herkuttelimme piirakalla vaniljakastikkeen kera:))
Pellot on rauhoittavia, lapsena oli joka puolella pellot ja sitten mehtää.
VastaaPoistaNam, mikä piirakka :)
aivan niin Maarit, kuten metsätkin. kuten kuvistani näet, asumme isojen peltojen laidalla ja itäpuolella on pienen jo hieman metsittyneen peltokaistaleen takana Satumetsä. Satumetsässä kasvaa isoja puita, polut kiemurtelevat houkuttelevasti puiden lomassa, löytyypä metsästä kaunis kalliokin.
Poistamiten se kesän ensimmäinen piirakka voikin maistua aina parhaimmalta! sama pätee myös heinakuulla leivottavaan mustikkapiirakkaan...
Kauniit peltoaukeat kuvissasi ja niin kaunis ranta rentukoineen. Meillä sateet ovat jääneet aika vähäiseksi, mutta kylmää on riittänyt senkin edestä.
VastaaPoistaEnnusteiden mukaan tämän viikon loppupuolella alkaisi olla jo lämpimämpää, jos se nyt sitten toteutuu. Varmasti kaikilla meillä esikasvatusta tehneillä on toive saada kasvit lopulliselle asuinsijoilleen, minullakin on paljon kuljetusta ulos ja sisään.
Eilen söimme ensimmäisen kurkun kasvihuoneesta, nam! Näyttäisi nyt siltä, että satoa kypsyy tasaiseen tahtiin.
Onpa herkullisen näköinen piirakka, pitäisikin tehdä omista reippaasti kasvaneista raparpeeista myös.
Oikein hyvää viikkoa ja lämpöä sinne!
varmaan teidänkin järven rannalla kukkii jo rentukat? asumme lähellä jokea ja sen ahteet ovatkin lempipaikkojani retkeillä. varustauduin kuivcaan kevääseen kuten viime vuonakin, mut nyt on satanut todella paljon. viimeisen parin viikon aikana lähes joka päivä, vuoroin räntää ja vuoroin vettä. en kyl muista toista tällaista toukokuuta ja olemme asuneet tääl jo yli 40 vuotta!
Poistakunpa lämpenisikin edes hieman, mitää hellepäiviä en kaipaa, mut sellaiset + 15 lukemat olisi tervetulleita. voi miten iloinen olen, kun ison kurkkusi siirto onnistui. oli varmaan hienoa päästä herkuttelemaan sen ensimmäisellä kurkulla. nyt olettekin sit omavaraisia koko kesän pitkälle syksyyn ainakin kurkkujen suhteen.
kiitos Päivi, ja teeppä ihmeessä myös raparperipiirakka, nyt raparperit ovat herkullisimmillaan!
Nami kiitos piirakkaohjeesta! Olen itse tehnyt raparperi-saksankirvelimehua usein, kun ne kasvavatkin lähekkäin pihassani. Tulee ihana aromi ja sitä kuluu janojuomana lämpimänä kesänä, ja joskus lämpimänä toukokuunakin, vaikka tämä vuosi ei ole sellainen :-D On ihan hurjaa ajatella, että joskus tähän aikaan on t-paitakelit! Tein tänään taas sen virheen, että häivyin ulos tekemään jonkin pikku jutun ilman, että vedin takkia niskaan. Kun ajattelin, etten ole kauaa, mutta sitten tulee kumminkin tehtyä jotain muutakin. ja sitten on kurkku taas kipeänä! Nyt pitäisi yrittää olla viisaampi, oikeasti tuolla on hyytävää vaikka sisällä olisikin auringonpaisteessa helle.
VastaaPoistaOnpa japaninvaahtera tuossa kaunis, aivan ihana lisä kauniiseen paikkaan!
ole hyvä Saila, ohje on helppo ja nopea, teen kesäisin iltapv kahville, kun tekee mieli hieman herkutella:)) muistaakseni olenkin juuri Sinun blogistasi joskus napannut idean tuosta raparperi-saksankirvelimehusta, se on todella hyvää. viime toukokuussa oli juuri tuollaiset t-paita kelit, nyt pitää vetää toppavatteita päälle et tarkenee. kunpa nyt vaan japaninvaahtera ottaisi paikan omakseen, niin kaunis se on, ja tuossa se on hyvin esillä.
PoistaTuo peltokuvasi on aivan ihana. Raparperi piirakkaa olen minäkin jo tehnyt. Minulla ei tosiaan ole sitä saksankirveliä..mietin onko vai ei mutta se oli minttu. Pitäisi hankkia joskus sellainen. En tiedä jotenkin kuitenkin minun pitää vielä kaivaa kuvia mitä istutin siemenestä edellisen vuoden syksyllä. Kiitos ohjeesta pitää tehdä kun saan saksankirveliä. 🤗
VastaaPoistatuo hirsikehikko näkyy myös keittiönikkunastamme, pelto laskeutuu joelle päin, joten se jää osin pienen törmän taakse kotipihalta katsottuna. rakastan näitä maisemia. aina ei voi muistaa, itse olen nyt kylvänyt tomaatintaimia samoihin purkkeihin purjojen kanssa. ilmeisesti olin ajatellut, ettei purjot idä ja laitoin purkkeihin tomaatin siemeniä! toki raparperipiirakka maistuu hyvältä ilman saksankirveliäkin;)
PoistaHei minulla on sittenkin sitä saksankirveliä 🤗 minä olen vähän noviisi näissä asioissa. Eli nyt pitää kokeilla ❤
PoistaToukopellot ovat nykyään niin taidokkaasti ja samalla silmää hivelevän kauniisti muokattuja, kuin maisematauluja.
VastaaPoistaJaa-a, milloinkahan Pärjänjoen rannoilla kukkii rentukat? Kaikki kasvisi näyttävät voivan hyvin ja onhan niillä hyvät tarkkailijat Täplä ja Raita.
Piirakka on varmaan maukas, mutta en ala sillä nyt herkuttelemaan ja saattaapa se olla jo nyt syötykin.
Toki pistäisin ostoslistaan raparperiä, jos sitä kaupassa olisi myytävänä, vaan eipä ole.
samaa mieltä aimarii, nykyisin käytetään sellaisia vehkeitä, et jälki on todella silmää hivelevää. mukavaahan se on, kun keittiönikkunasta avautuu vuodenaikojen mukaan vaihtuva maisema:))
Poistaniillä lumilla ehkäpä vasta juhannuskesällä! yllättävän hyvin taimet on kasvaneet, mut on niitä kyl paapottukin!
no voi, palaakaan ei ollut enää illalla jäljellä, tunnetusti piirakat ja muutkaan herkut ei pääse meil vanhenemaan. josko raparperiakin viel kaupaan saataisiin, onhan satokausi vasta aluillaan.
Kaunis kuva toukopellolta sekä mainio kuva myös suloisesta kissakaksikosta. Nyt on itsekin kävelyllä käydessä saanut ihailla ojan varsilla kukkivia kauniita rentukkapuskia. Oman pihan piiriojaan pari vuotta sitten istuttamani rentukka kukkii myös parhaillaan. Toivon sen runsastuvan ajan oloon. Onnea japaninvaahteran kasvatukseen. Löysit sille suojaisen ja kivan kasvupaikan. Oletko muuten itse punonut nuo upeat pajukorit?Todella hienot.
VastaaPoistaMukavaa ja puuhakasta toukokuun jatkoa lämpöä odotellessa. 😊😊
kiitos Kruunuvuokko, viikkoni on alkanut puuhakkaasti kiviä kärräten ja jatkuukin samoissa merkeissä:)) rentukat piiriojassa varmaan kauniit, ne kyl sopisivat myös kesäkotimme sarkojen väliseen ojaan, mihin olen perustamassa Hulevesipenkkiä. onnea kyl tarvitaankin, japaninvaahtera voi kyl osoittautua liian vaateliaaksi kasvupaikkansa suhteen, mut yrittänyttä ei laiteta.
PoistaKeltaiset ovat jo runsaassa kukassa - niin ulkona kuin sisälläkin - siis siellä. Täällä tullaan vähän jäljessä. Raparperia saa kyllä ihan kohta!
VastaaPoistakuulun niihin, jotka rakastavat keltaisia kukkia;) itse asiassa meillä kukkii keväästä syksyyn aina jossain puolella pihamaata keltaisia perennoja. ihania herkkuja Sinullekkin luvassa!
PoistaKauniisti kukkivat rentukat siellä! Minun saksankirvelini taitaa olla vielä talviunilla, kun ei näy edes pientä tupsua vihreää vielä. Vai suuttuikohan se kokonaan, kun viime kesänä sen siirsin toiseen kohtaan? Eipä kyllä raparperikään ole vielä sen kokoinen, että siitä piirakkaa saisi tehtyä. Ei näytä maa lämpenevän, jos on näin kylmää. Pitää kokeilla tuolla ohjeella tehdä piirakkaa, kunhan saa satoa. Japaninvaahtera todellakin sopii upeasti saksankirvelin ja risuaidan väreihin! Toivotaan hänelle pitkää ikää :) Aurinkoista viikkoa!
VastaaPoistamukulaleinikit ja rentukat kukkivat nyt kilpaan, kohta kukintansa aloittavat myös tuomet, silloin jokiahteilla on satumaisen kaunista. enpä usko saksankirvelin ottaneen nokkiinsa siirrosta, se on vähään tyytyväinen ja kestävä. eilen siirsin itsekkin kolme saksankirvelin alkua uuteen paikkaan. minusta se on niin kaunis, et kasvatan ihan perennapenkeissäkin:))
Poistavärimaailmaan itsekkin ihastuin, ja siksi en malttanut siirtää japaninvaahteraa pois tuosta vaikka nyt menetinkin sitten yhden kasvulavan. toki sain sen yläosasta matalan tuohon leikkimökin sivulle, joten asia korjaantui sillä.
kunpa tulisikin jo hieman lämpimämpää, mitään helteitä en kaipaa, sellaiset +15 ihan riittäisi:))
Voi, kyllä silmä lepää kun tuota maisemaa katsoo. On ihanan vapauttavaa nähdä kauas. Myös rentukka on minulle tärkeä kukka lapsuudesta. Se toi aina kesän. Vietin paljon aikaa tai pikemminkin leikin isolla ojalla lapsuudessani, ja siellä nimenomaan rentukat kukkivat. Kissat <3 ja raparperit <3 Totuuden nimissä raparperipiirakan nimeen en niin ole. Joskus kokeilin grillata pekoniin käärittyä raparperia. Noh, olihan se aika erikoista. Ihanaa loppuviikkoa sinulle!
VastaaPoistaIhan mahtavan hieno tuo eka kuvasi!
VastaaPoistaSiinä on sitä jotakin!
Rentukat ovat myös mulle iso juttu, koska minäkin asuin lapsuuteni sellasen pienen ojan partaalla, josssa aina keväällä nämä keltaiset ihanuudet kukkivat.
Ja tuo sun raparperipiirakkasi oli varmaan tosi hyvä, nami!
Aurinkoista viikkoa sinne teille!
Hi, so amazing post. I follow you # 112 , follow back?
VastaaPoistahttps://bubasworld.blogspot.com/
Önemli giriş adreslerine buradan ulaşabilirsiniz.
VastaaPoistabetturkey giriş
betpark giriş
FJJ