Marraskuu 2012, värjäykset Sarkolassa
Uuden krappiliemen keitto ja neljä päivää aiemmin puretettujen lankojen värjäys
Helmi ottaa rennosti nämä väriliemen keitot. Se tietää homman olevan melko pitkä piimäistä, joten siinä ehtii hyvin ottamaan pienet torkutkin välillä, ei se äiskä kuitenkaan kotvaan ole ulkoilemaan lähdössä.
Hankin lisää krappijuurta Riihivillasta. Krappia kannattaa liottaa ennen kuin ryhtyy väriliemen keittoon, näin väri irtoaa paremmin juuripaloista. Halusin saada tällä erää sekä mahdollisimman punaista että oranssia lankaa. Emalikattilaan laitoin kolme vaaleaa vyyhtiä värjäytymään. Pidin lämpötilan koko värjäyksen ajan alle 70 C. Siirsin langat jäähtymään vatiin (kuvassa sininen astia) ja annoin niiden olla siinä seuraavaan iltaan. Alapuolella olevassa kuvassa nämä langat ovat ylemmällä orrella vielä odottamassa vyyhtimistä. Olen tyytyväinen väriin, sain lähes haluamaani sävyä lankoihin. Ainut harmi vain, että olin laittanut haltialangat liian ohuesta kalalangasta, kun laiskuuttani en jaksanut lähteä sisältä hakemaan paksunpaakaan. Lankojen alle jäi hieman vaaleita raitoja, koska väripigmentti ei päässyt kiinnittymään villalankaan ohuen kalalankan kiertyessä värjäyksen aikan liian tiukasti langan ympärille. No langat saavat jäädä nyt sitten omiin tarpeisiin ja värjään vielä uuden satsi sunnuntain myyjäisiä varten.
Teräsämpäriin laitoin kaksi hyvin kostutettua vyyhteä vaaleaa lankaa, joihin tavoitteena oli saada vahva oranssi. Kun sain siirrettyä emalikattilassa värjäämäni langat jäähtymään, lisäsin lämpötilaa selvästi eli noin 80 asteeseen. Alakuvassa nämä langat on jo vyyhdittynä. Oranssi väri tyydyttää värjäriä, on ehkäpä kaikkein kaunein oranssi mitä olen koko syksynä saanut. Nämä vyyhdit pääsevät sunnuntain joulumyyjäisiin:))
Villalankojen värjääminen Sarkolassa
Puretin kaksi kiloa lankaa (alunaa 12 g ja viinikiveä 4 g per 100 g lankaa) krapilla ja kokenillilla väräämistä varten. Kuivaan puretetut langat orsilla. Olen saanut Riihivillan Leenalta hyvän vinkin siitä, että erityisesti kokenillilla värjätessä langat kannattaa purettaa vähintäin viikkoa ennen värjäämistä. Hän itse purettaa kuukaudenkin aikaisemmin kokenillilla värjätessään. Näin väriaine pysyy paremmin langassa hänen mukaansa. Eli halusin kokeilla itsekkin, nyt vain tuli hiukan kiirus värjätä lisää lankaa joulumyyjäisiä varten, joten aloitin lankojen värjäämisen jo viidentenä päivänä puretuksesta.
Olin jo aiemmin keittänyt krappiliemen valmiiksi. Liotan krappijuurta vuorokauden ennen väriliemen keittämistä. Värjään lankoja tunnin 70-80 celsius asteisessa krappiliemessä halutessani oransseja lankoja. Alla olevassa kuvassa sinisessä pesuvadissa yön yli värjäysliemessä jäähdytetyt langat. Ensimmäiseen huuhteluveteen lisään lorauksen etikkaa. Nämä langat on värjätty jo kertaalleen käytetyssä väriliemessä eli kyseessä 1. jälkiväri. Kolmannen huuhtelukerran jälkeen väriä ei enää irronnut ja huuhtelu vesi jäi kirkkaaksi.
Valutan enimmät huuhteluvedet langoista froteepyyhkeen päällä. Sen jälkeen asetan langat orrelle kuivumaan. On hyvä huomata, ettei vyyhtiä ripusta suoraan haltijalangasta roikkumaan, vaan avaa vyyden tasaisesti orrelle kuivumaan. Aika ajoin on hyvä käydä pyöräyttämässä vyyhtiä, näin toimien langat kuivuvat tasaisesti.
Kuivuneet vyyhdet keritään vyyhtipuulla ja uudelleen vyyhditään myyntiä varten. Vyyhtipuu on todella kätevä kaveri tuolin selkänojan sijaan jo pienempiäkin lankamääriä keritessä, varsinkin yksin elävälle.
Krappi-kokenilli liemi, 2. jälkiväri
Pakkanen jäädytti ohuelti yön yli ulos jätetyn värjäysliemen. Onneksi minulla on mahdollisuus huuhdella langat saunatuvalla, joten kädet ei pääse kangistumaan kylmästä. Oransissa ämpärissä vaalean punainen lanka krappi-kokenilliliemellä värjättyä ja vihreä lanka omenapuista kerätyllä karvejäkälällä.
Uudelleen vyyhtimistä odottavia lankoja.
Kokenillilla värjäys
Antti-myrsky teki jo tuloaan, joten siirryin keittelemään väriliemiäni ja värjäämään Porin Matti-kamiinalla Värjärin Puotiin.
Pyhäinpäivän seudun värjäykset Viinasillassa
Iso muuripata on todella käytännöllinen ja aikaa säästävä värjäyksessä. Samalla kertaa pystyy keittämään kahta värilientä yht'aikaa. Tällä kertaa Värjärin pataan on joutunut kaadetusta pihakoivustamme keräämääni ja muurin pangolla kuivaamaani koivunkarvejäkälää ja pataan asetettuun emalikattilaan yli yön liossa ollut krappijuuri.
Yöllinen lumisade pääsi yllättämään Värjärin. Hento jääkuori peitti värjäysastiat.
Huuhdotut vyyhdet ripustettuna entiseen myllyhuoneeseen laitetuille orsille.
Kotona Sarkolassa kerin kuivuneet langat. Korissa oikealla puolella krappijuurella Viinasillassa värjäämäni langat. Matalassa lämpötilassa, alle 70 C, värjätessä saa punaisia sävyjä villaan. Lämpötilan noustessa yli 70 C esille tulee oranssit sävyt. Näitä lankoja olen käyttänyt Pyörylätakissa, takista enemmän tietoa Virkkuukoukulla tehtyä- sivulla.
Oranssi villa sopii myös erittäin hyvin huovutus töihin. Tässä valmistumassa rannelämmitin, "rannerasta" kuten itse niitä nimitän.
Alakuvassa huovuttamiani rastoja, joissa käytin krappijuurella värjättyä villaa.
Elo- syyskuun värjäykset
Elo-syyskuun vaihteessa omenapuidemme katveessa hehkui punaisen, oranssin ja violetin sävyisiä lankoja, jotka värjäsin krappijuurella ja kokenillilla. Tuo ihanan herkkä ruusunpunainen lanka on värjätty kokenillilla siten, että laskin liuoksen pH:ta sitruunahapolla.
Krappijuuri eli värimatara sisältää voimakasta punaista ja keltaista väriainetta. Korkeammissa värjäyslämpötiloissa (75 astetta) keltainen väripigmentti pääsee voitolle punaisesta ja langoista saa hehkuvan oransseja.
Kokenilli on eläinperäinen väripigmentti, sitä saadaan viikunakaktuksella elävästä kilpikirvasta. Kokenilli on siitä harmillinen väriaine, että ensimmäisessä värjäysliuoksessa värjätyt langat päästävät väriä, vaikka niitä olisi huuhtonut kymmeniä kertoja. Jälkivärjäyksissä irtoväriä on jo huomattavasti vähemmän ja näin ollen lankoja voi hyvin käyttää yhdessä vaaleampien lankojen kanssa ilman ongelmia.
Jatkossa vähennän kokenillin käyttöä sitä mukaa, mitä enemmän löydän okrakääpää. Tällä hetkellä minulla on varastossa jo muutamaa vyyhteä varten okrakääpää ja heti kun löydän vielä hiukan lisää, värjään padallisen lankoja. Okrakäävällä saa aivan uskomattoman kauniita violetin sävyjä ja mikä parasta, väri pysyy hyvin kiinni langassa.
Kävimme syyskuussa Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan avoimien ovien päivässä.
Kuvassa Opuntia kaktuksia. Kokenilli (coccus cacti) on opuntia kaktuksella elävä kilpikirva, jonka naaraissa on punaista väriainetta, kokenillia.
Oppaan mukaan myös heidän kaktuksissaan on kokenillikirvoja.
Myös "kuninkaan linnaan" pääsi tutustumaan tällä kertaa. Sienitutkijan kanssa selviteltiin arkistossa, mistä päin on lähetetty näytteitä okrakäävästä. Mielenkiintoinen reissu kaiken kaikkiaan. Suosittelen.
Mielenkiintoista. Ihania värejä omppupuun oksilla :D
VastaaPoistaVärjääminen on todella mielenkiintoisaa ja antoisaa puuhastelua, tule joskus mukaan touhuamaan Värjärin puodin värjäyspäiviin:))
PoistaVärjäysinnostus on iskenyt ja sivuillesi eksyin sattumalta ohjeita etsiessäni.
VastaaPoistaOnpas sulla ihania värjäyksiä täällä, niin kauniita lankoja olet saanut aikaan.
Jospa itsekin joskus jotain näin ihania värejä osaisin värjäillä niin jopas olisin tyytyväinen : ))
nyt Sinuun iskikin "paha tauti", se näet tuppaa kroonistumaan;)) en lainkaan epäile, ettetkö oppisi värjäyksen saloja, itse tekemällä oppii parhaiten
Poista