Elämä on tässä ja nyt

 Täytin kesällä pyöreitä ja olin toivonut isännältä lahjaksi sorakasaa ja kottikärryjä. 

Sorakasa ilmestyikin ajallaan pihamaalle, kottikärryjä sen sijaan sain odottaa. 

 Kesällä kärräsin soraa vielä vanhoilla kottareillani, luulin jo isännän unohtaneen koko lupauksensa...

 Yllätyin iloisesti viikolla, kun keltaiset uutuuttaan hohtavat kottarit odottivat sorakasan vieressä:))

Onneksi tänään oli sen verran poutaa, että sain testata ne kuljettamalla painavia ruukkuja talvisäilöön. Kyllä näillä on hyvä kärrätä myös nuo loput sorat kompostialueen sorapolulle. 

Pelakat saavat asettua jo talvilepoon.

 Pidän niitä entisessä valjashuoneessa, mikä on riittävän viileä talvettamiseen.

Rosmariinit, timjami ja laventeli valloittivat saunatuvan pöydän. Jätin osan laventeleista ja timjameista talvehtimaan yrttipenkkeihin. Saapi nähdä sitten keväällä, miten niiden kävi. Peittelen ne vielä lehtikerroksella ennen pakkasten tuloa. Iisopit, meiramit, toisinaan myös timjamit ja laventelit ovat näin selvinneet talvesta.

Eilen oli melkoista minuuttiaikataulua ja lopulta myöhästyinkin Jekyll & HYDE musikaalista sen verran, että pääsin vasta väliajan jälkeen sisälle teatteriin. Toisaalta se ei harmittanut, koska näin ehdin käväisemään Kukkatalolla ostamassa taimia syysistutusta varten. Isäntä oli ajoissa teatterilla ja sain nopean selvityksen juonenkulusta, joten ihan mukavasti pääsin vielä perille esityksen juonesta:))

Nyt on taas mukava tulla kotiin, kun sain siistittyä porraspielen. 

Tykkään tehdä vuodenkierron mukaan asetelmia vanhalle, jäkälöityneelle puupenkille. Tällä kertaa somistin sen sinkkisoikkoon tehdyllä syysistutuksella ja kirpparilta kesällä hankkimallani lyhdyllä. Pikkuveijarit ovat unohtaneet kumpparinsa penkin alle. Iso sydänkivi ja betonilehdet kuuluvat vaki somisteisiin kesät talvet.

 

Syysistutuksissa käyttämäni sammaleet ja jäkälät kierrätän. Nämäkin ovat jo olleet viime syksyn istutuksissa, säilytän ne varastossa kuivattuna aina väliajat. 

Haravoiminen on vielä jäänyt. Toivottavasti loppuviikosta olisi sen verran poutaa, että suurimman osan lehdistä saisi koottua kateaineeksi kasvilavoihin ja kasvimaalle. Kirpparilta syyslomalla löytämäni euron peltinen kastelukannukin odottaa vielä somistamista. Sitä suunnitellessani ajatukseni ovat ihan varmasti Maurin makasiinin Maurin luona, missä Maurin sielu sitten onkin. Syyskuussa suruksemme kuulimme hänen yllättävästä kuolemastaan. Tämän rautaisen vanhan uunin osan ostin häneltä elokuussa terassipöydäksi. Se jäi viimeiseksi hankinnakseni Maurilta, mikä lisää sen tunnearvoa minulle entisestään.

Jokainen päivä on lahja.

sävelin  kuultuna

Suvi Teräsniska

Nyt ja tässä

Mistä oli lomani tehty?

Onnekseni aurinko ei viettänyt yhtään vapaapäivää lomallani, vaan sain nauttia ihanista kuulaista syyspäivistä lähes koko viikon. Vanhempieni aikoinaan istuttama japanintatar (Fallopia japonica) on yksi pihamaamme myöhäisistä kukkijoista. Sen valkoiset kukat avautuvat vasta syyskuulla ja kukinta jatkuu aina pakkasten tuloon asti. Moni on luopunut varmaan japanintataresta sen voimakkaan leviämisen vuoksi ja siksi, että se luetaan nykyään sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon. Meillä japanintatar kasvaa vanhan kivijalan rajaamana. Leikkaan sitä voimakkaasti antaen vain 5- 7 varren kasvaa. Ne muodostavat kauniin sateenvarjomaisen katon kivijalassa kasvaville muille perennoille.

Ilokseni myös purppuralehtiset syyskimikit (Cimicifuga simplex, 'Atropurpurea') ehtivät aloittaa kukintansa ennen pakkasia. 

Voiko enää viehkeämpää syyskukkijaa olla?

Myös syyskimikin tuoksu on vertaansa vailla. 

Ja ennen kaikkea olen ihastunut sen upeisiin purppuranpunaisiin lehtiin. 

Vieruskaverikseen syyskimikit ovat saaneet 

kolme vaaleanpunaista virginian tädykettä (Veronica virginica), 

sekä heinäkuulta  aina pakkasiin asti kukkivan maanpeittoruusun ' The Fairy'.

 Puutarhassa puuhastelun lisäksi syyslomaan kuuluu perinteinen retki naapureiden kanssa laavulle. 

 Laavulla on ehdotomasti keitettävä nokipannukahvit ja

paistettava makkaraa, vaikka en erityisemmin makkarasta pidäkkään. Tällä kertaa retki oli erityisen mieluinen, sillä tyttäremme ajoi Kuopiosta viettämään päivää kanssamme. Laavulle Helmi ei päässyt mukaan, venematka saarelle sen kanssa ei oikein suju: Helmi ei malta pysyä veneessä, koska haluaisi vain uida koko ajan;)

Sen sijaan Isolle suolle Helmi pääsi mukaan.

 Karpalot ovat kypsyneet

 ja niitä myös löytyi mukavasti. 

 

Suolta tultuamme laitoin leivinuunissa kaalipataa, 

minkä joukkoon paistoin pannulla vielä erikseen suppilovahveroita. 

Jälkiruuaksi tein tietysti karpalokiisselin.

Ehdin myös kutomaan itselleni lapsaset lähes valmiiksi. 

Sanoisinpa, että lomani oli täydellinen, 

niin arkinen kuin se olikin!

 

Pikku puuhastelua pihalla ja sisällä

Kaivattu syysloma alkoi lupaavasti poutaisena. Heti ensimmäisenä lomapäivänä oli ilo päästä puuhastelemaan pihamaalle edes hetkeksi. Näin syksyllä tekee onnelliseksi pienet asiat, herkät krassit

 sitkeä kuunlilja, mikä avaa viimeisiä kukintojaan lehtien jo kellastuessa,

sieltä täältä kukkapenkeistä löytyvät unikot:)) 

Etupihan syysaterit ovat nyt kauneimmillaan. 

Lämpö houkutteli kukkakärpäsetkin lentoon yöllisen sateen jälkeen.

Viikko sitten hankkimani kanervat pääsivät sulostuttamaan kompostin ikkunoita ja

 kukkasipulit mullan alle.

Sunnuntai kului kudontahuoneen tyhjentämisessä. Saimme isännän kanssa jo keväällä valmiiksi tyttärelle kutomamme ryijyn. Nyt olemme tehneet kaikille kolmelle lapsellemme Liekki ryijyn. Loimea olisi ollut jäljellä vielä neljänteen ryijyyn, mutta nyt talven aikana emme sitä ehdi tekemään ja tarvitsen huoneen muuhun tarkoitukseen. 

Huone on nyt mukavan väljä ainakin hetkisen aikaa, 

ennen kuin muutan sen etätyöhuoneekseni.

Siihen asti se saa toimia vaikka viherhuoneena!