Varustauduimme päiväkävelylle hitsausmaskeista irroitettujen lasien kera. Jänskätimme, josko olisi niin pilvistä, ettei osittainen auringonpimenennys lainkaan näkyisi. Onneksi pelkomme oli turha ja saimme seurattua koko tapahtuman lenkkimme aikana. Myös muutama vastaantulija pääsi kanssamme nauttimaan tästä kiehtovasta luonnonilmiöstä, lainattuamme heille matkassamme olleita suojalaseja.
Muistelin lapsuudessa kokemaani auringonpimennystä 1960-luvun alkupuolella. Olin käynyt takapellolla keräämässä metsämansikoita ja kävellessäni peltotietä kotia päin alkoi yht'äkkiä hämärtyä vaik oli kirkas keskipäivä ja sinitaivas! Pelästyin, linnutkin vaikenivat ja päivä kävi yhä pimeämmäksi. Kotiin päästyäni olin hädissäni ja kerroin kokemuksestani äidille. Hän kertoi minulle auringonpimennyksestä, josta en ollut ikinä ennen kuullut. Tämänpäiväisestä osittaisesta auringonpimennyksestä ei ole kyl voinut välttyä kuulemasta!
Leskenlehdet loistavat aurinkoisina jokiahteella. Helmin mielest muutaman olis voinut poimia piristykseksi ikkunalaudalle.
Puikoilla parhaillaan Auringon lomittajat, isäntä tykkäs, et niin kirkkaasti paistavat, et suojalasit vois ol ihan paikallaan;)
