Näytetään tekstit, joissa on tunniste hurmeluppo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hurmeluppo. Näytä kaikki tekstit

tiistai 13. elokuuta 2019

Hulevesipenkin elokuun kukkijat

On kulunut reilu kuukausi siitä, kun viimeksi postasin kesäkotimme Hulevesipenkistä klik! Olen istuttanut penkkiin monia hyvin pitkään kukkivia perennoja. Hurmeluppio (Sanguisorba menziesii) aloittaa kukintansa jo kesäkuun lopulla. Edelleenkin sen kukinta jatkuu. Taustalla häämöttä kylätien varrella kukkiva maitohorsma. Horsmat aloittavat kukintansa suunnilleen samoihin aikoihin hurmeluppioiden kanssa, mutta horsmien jo lopetellessa kukintaansa hurmeluppio sen kuin jatkaa. 
Kukinnan alussa hurmeluppio on suloisen pörheä, pörheys häviää pikku hiljaa. Kuvassa olevat luppiot ovat kukkineet jo yli kuusi viikkoa.
Kuvasin hurmeluppiot vielä kylätien puolelta. Taustalla näkyy keväällä pienen kasvimaan ympärille tekemäni risuaita. Se tarjoaa hyvän taustan pitkiksi ja honteloiksi kasvaville luppioille. 
(ps olin nimennyt em postaukseen erehdyksessä hurmeluppion punaluppioksi, joita minulla kasvaa toisaalla. Huomasin sen vasta tehdessäni linkkiä tähän postaukseen. Nyt nimiasia korjattu)
Myös tarhapäivänlilja (Hemerocallis 'Stella de Oro') on jatkanut kukintaansa useita viikkoja. Stella de Oro on sopivan matala  kasvutavaltaan, näin se ei peitä liikaa takana olevaa kiveä. Otin kuvan eilen sateen jälkeen. Vihdoinkin saimme hieman vettä. Myös tänään on ollut muutama ukkoskuuro. Paljon enemmän pitäisi sataa, että maa kostuisi kunnolla ja vesikaivot täyttyisivät. Jos tulevinakin kesinä on näin kuivaa, niin minulla on turha toivo saada johdettua sadevesiä tähän Hulavesipenkkini altaaseen,  lue: tulevaan altaaseen!
Punalehtiset kallionauhukset (Liguria dentata 'Osiris Fantasy') vasta aloittelevat kukintaansa. Nuppuja on runsaasti, joten odottelen runsaasti perhosia kukkien avauduttua.
Keltapäivänlilja on jo lopettanut kukinnan, nyt vuorossa sitruunankeltainen ihanasti tuoksuva syyspäivänlilja (Hemerocallis citrina). Päivänliljat, kuten myös tarhapäivänliljat, ovat luotto perennoja. Ne eivät vaadi paljoakaan hoitoa kukkiakseen runsaasti ja pitkään:))
Rantakukka (Lythrum salicaria) aloitteli kukintaansa heinäkuun alkupuolella ja edelleenkin se antaa mukavan pinkin säväyksen Hulevesipenkkiin. 
Rantakukan edessä kasvaa purppurakeijunkukkaa (Heuchera micrantha 'Palace Purple'). Parhaillaan siinäkin on pitkät kukkavarret, tosin ne erottuvat huonosti. Olen istuttanut penkin etureunaan purppurakeijunkukkaa sen lehdistön vuoksi, en niinkään kukinnan, vaikka kaunis sekin on. 
Virginiantädykkeen  (Veronicastrum virginicum) pitkän huiskeat tähkät ovat juuri avautumassa. 
Niiden vaaleanpunainen hempeys saa hyvän kontrastin purppuralehtisestä syyskimikistä (Cimicifuga simplex 'Atropurpurea'). 
 Samoin kuin myös jo nupuilla oleva hopeasyysvuokko (Anemone tomentosa) ja maanpeitoruusu.
Maanpeittoruusun   ('The Fairy') yhdessä tertussa on kymmenittäin kukkia, joiden paino saa rennot oksat lamoamaan maata vasten. Nostin yhden tertun kuvausta varten polvelleni. 
Otin vielä kuvan Hulevesipenkille päin ranka-aidan takaa niin, että siinä näkyy aidan sivustalla kukkivat nikonnauhukset, kasvimaa ja sitä ympäröivä koivurisuaita. Taustalla näkyy kylätie. Tästä näkee hyvin, miten ensimmäisen kiven vieressä kasvavat kultapallot kurottautuvat korkeuksiin!
Nikonnauhus (Ligularia palmatiloba), kuten muutkin nauhukset, ovat oikeita perhosmangneetteja. Harmikseni en tällä kertaa saanut yhtään perhosta kuvaan.  
Myös kylätien varressa kasvava helminukkajäkkärä (Anaphalis margaritacea) on hyvä perhoskasvi. 
Helminukkajäkkärä sopii hyvin luonnonmukaiseen puutarhaan. Se kestää hyvin myös kuivuutta, joten se sopisi myös kivikkoryhmiin. Aion jakaa kasvustoa ensi keväänä ja istuttaa jakotaimia kiviaitapenkkiin. Voisinkin seuraavalla kerralla postata jotain Kiviaitapenkistäkin.
Aamulla lähden taas poimimaan metsävadelmia. Olen keittänyt nyt kolme satsia vadelmahilloa ja herkutellut marjamaidolla talkkunajauhojen kera, nam!  

perjantai 5. heinäkuuta 2019

Haaveissa sadevesipuutarha

Kesäkotimme hulevesipenkki on kauneimmillaan heinäkuussa. Penkissä kasvaa sekä perennoja että luonnonkukkia. Nimitän tätä kahden saran välissä olevaa penkkiä yleensä hulevesipenkiksi, koska suunnitelmissa on johtaa siihen joskus sadevedet. Haaveissani on toteuttaa alueelle hieman laajempi sadevesipuutarha. Olen aiemmin postannut täällä klik! mistä sadevesipuutarhassa on kyse. 
Alueella on useita isoja kiviä, jotka muodostavat ison kolmion. Tarkoitukseni on pikku hiljaa kaivaa vesiallas kahden isoimman kiven väliselle alueelle. Työ etenee hitaasti, koska kaivan aluetta hartiavoimin lapiolla. 
Kuvassa kivistä ensimmäinen, mikä sijaitsee aivan sarkojen välisen ojan alkupäässä. Keltapäivänliljat (Hemerocallis lilioasphodelus) ovat kukkineet jo parisen viikkoa. Rakastan niiden heleän keltaisten kukkien ihanaa sitruunaista tuoksua. Pihasaunan ikkunasta näen ne vielä illan hämärtyessäkin. 
Reunuskasvina purppuraratamoa (Plantago major 'Rubra'). Piharatamon tavoin myös purppuraratamo leviää tehokkaasti siementämällä, joten leikkaan sen kukinnot ennen siementen kypsymistä. 
Penkin kaarevassa osassa kasvaa kirjokuunliljaa. Penkki oli aiemmin lähes koko iltapäivän varjossa. Talvella kylätien toiselta puolelta kaadettiin iso koivikko, joten aurinko paistaa nyt koko päivän hulevesipenkkiin. Saa nähdä alkaako kirjokuunliljojen valkoinen reunus ruskettumaan liiasta valosta johtuen. Kuunliljojen takana punalehtisiä kallionauhuksia (Liguria dentata 'Osiris Fantasy'), jotka aloittavat kukintansa keltaoranssein kukin vasta myöhemmin elokuussa. Edessä keskellä kukintaansa lopetteleva unelmatädyke (Veronica gentianoides).
Unelmatädykkeiden vieressä kolme ihastuttavaa tarhapäivänliljaa (Hemerocallis 'Stella de Oro'). Alun perin istutin myös kolme purppurakeijunkukkaa (Heuchera micrantha 'Palace Purple'), nyt kuvassa näkyy vain kaksi, koska kolmannen nostin ylös viime syksynä. Sillä oli kunnia koristaa nuorten hääpaikan porraspieltä Ruissalossa. Istutin sen talveksi kasvilavaan tuodakseni sen takaisin keväällä hulevesipenkkiin, mutta surukseni se paleltui.
Purppurakeijunkukkien takana kukintaansa vasta aloittelemassa rantakukka (Lythrum salicaria).
Rantakukan vasemmalla puolella tähkätädyke (Veronica spicata). Kiven takana kasvaa kultapalloa, ranta-alpia ja mesiangervoa. Parhaillaan kukintavuorossa mesiangervo (Filipendula ulmaria). Mesiangervon voimakas, hyvin tunnistettava tuoksu kuuluu juhannuskesään. Käytän mesiangervoa monin tavoin. Kuivaan sen nuoria lehtiä ja kukintoja talven varaksi. Värjärin padassa mesiangervo antaa kauniita vihreitä sävyjä villalankoihin. 
Toisen kiven kupeessa kasvaa keltakurjenmiekkoja (Iris pseudacorus) ja hurmeluppioita (Sanguisorba menziesii). Kiven takana häämöttää kottikärryt täpösen täynnä niitettyä heinää ja mesiangervoa. 
Jätän aina myös kitkemättä osan vuohenputkista, kortteista, hiirenvirnoista ja heinistä. Näin penkki on hyvin luonnonmukainen. 
Keltakurjenmiekat aloittivat tänä kesänä kukinnan tavallista aikaisemmin. Nyt enää vain muutama kukka jäljellä, kun tavallisesti juuri heinäkuun alussa nämä "Rantakiven" ympärillä kasvavat kurjenmiekat kukkivat kauneimmillaan. Kuten esim. täällä klik!
Hurmeluppio on yksi kauneimmista luppioista, joita pihamaallamme kasvaa. Luppiot sopivat mielestäni erinomaisesti luonnonmukaisiin istutuksiin.  
 Hurmeluppioiden vieressä kasvaa tähkäkimikkiä (Cimicifuga racemosa). 
 Tähkäkimikin kukkanuput ovat kuin helminauhaa.
Tarha-alpien (Lysimachia punctata) takana purppuralehtinen syyskimikki (Cimicifuga simplex 'Atropurpurea'). Syyskimikki avaa pitkät viehkeät kukkatähkänsä vasta myöhään syyskuulla. Joka syksy kukat eivät aina ehdi avautua ennen pakkasia. Olen hankkinut syyskimikin nimenomaan sen kauniiden purppuranpunaisten lehtien vuoksi, joten ei haittaa vaikkei se ehtisikään kukkia. Täällä klik!  postaus, missä syyskimikki kukkii lokakuussa. 
Huhtikuussa tekemäni koivurisuaidan takana näkyy isännän viikon alussa palloiksi leikkaamat marja-aroniapensaat.  Aiemmin pensaat olivat isot ja ne tuottivat todella paljon marjoja. Kun päätimme perustaa uuden kasvimaan keskisaran päähän, niin aroniapensaat oli leikattava mataliksi, jotta heti aamupäivästä aurinko pääsisi paistamaan myös kasvimaalle. 
Kaivoin taas monta pussillista ruokamultaa tulevasta hulevesialtaasta. Vien mullan Sarkolaan, missä on hyvin jäykkä savimaa. Lisäksi käytän multaa kasvilavoissa, koska kaupan "musta multa" on lähinnä turvetta. Välillä näkeekin kirjoitettavan, että siinä on multaa vain nimessä. 
Tässä vielä näkymä pihapiiriin päin hulevesipenkiltä katsottuna. Kuva on otettu ennen kuin aloin kaivamaan multaa altaasta. Kuvassa näkyvät kepit rajaavat kaivuualuetta. 

Ihmisellä on hyvä olla unelmia. Haaveileminen ei maksa mitään. 
Ehkäpä vielä joku päivä toteutuu haaveeni sadevesipuutarhasta, 
sekään ei maksa paljoa, koska teen kaiken omin käsin;) 
                        
                         Onko Sinulla jokin haave liittyen puutarhaan, minkä toivot joskus toteutuvan?