Haaveissa sadevesipuutarha

Kesäkotimme hulevesipenkki on kauneimmillaan heinäkuussa. Penkissä kasvaa sekä perennoja että luonnonkukkia. Nimitän tätä kahden saran välissä olevaa penkkiä yleensä hulevesipenkiksi, koska suunnitelmissa on johtaa siihen joskus sadevedet. Haaveissani on toteuttaa alueelle hieman laajempi sadevesipuutarha. Olen aiemmin postannut täällä klik! mistä sadevesipuutarhassa on kyse. 

Alueella on useita isoja kiviä, jotka muodostavat ison kolmion. Tarkoitukseni on pikku hiljaa kaivaa vesiallas kahden isoimman kiven väliselle alueelle. Työ etenee hitaasti, koska kaivan aluetta hartiavoimin lapiolla. 

Kuvassa kivistä ensimmäinen, mikä sijaitsee aivan sarkojen välisen ojan alkupäässä. Keltapäivänliljat (Hemerocallis lilioasphodelus) ovat kukkineet jo parisen viikkoa. Rakastan niiden heleän keltaisten kukkien ihanaa sitruunaista tuoksua. Pihasaunan ikkunasta näen ne vielä illan hämärtyessäkin. 

Reunuskasvina purppuraratamoa (Plantago major 'Rubra'). Piharatamon tavoin myös purppuraratamo leviää tehokkaasti siementämällä, joten leikkaan sen kukinnot ennen siementen kypsymistä. 

Penkin kaarevassa osassa kasvaa kirjokuunliljaa. Penkki oli aiemmin lähes koko iltapäivän varjossa. Talvella kylätien toiselta puolelta kaadettiin iso koivikko, joten aurinko paistaa nyt koko päivän hulevesipenkkiin. Saa nähdä alkaako kirjokuunliljojen valkoinen reunus ruskettumaan liiasta valosta johtuen. Kuunliljojen takana punalehtisiä kallionauhuksia (Liguria dentata 'Osiris Fantasy'), jotka aloittavat kukintansa keltaoranssein kukin vasta myöhemmin elokuussa. Edessä keskellä kukintaansa lopetteleva unelmatädyke (Veronica gentianoides).

Unelmatädykkeiden vieressä kolme ihastuttavaa tarhapäivänliljaa (Hemerocallis 'Stella de Oro'). Alun perin istutin myös kolme purppurakeijunkukkaa (Heuchera micrantha 'Palace Purple'), nyt kuvassa näkyy vain kaksi, koska kolmannen nostin ylös viime syksynä. Sillä oli kunnia koristaa nuorten hääpaikan porraspieltä Ruissalossa. Istutin sen talveksi kasvilavaan tuodakseni sen takaisin keväällä hulevesipenkkiin, mutta surukseni se paleltui.

Purppurakeijunkukkien takana kukintaansa vasta aloittelemassa rantakukka (Lythrum salicaria).

Rantakukan vasemmalla puolella tähkätädyke (Veronica spicata). Kiven takana kasvaa kultapalloa, ranta-alpia ja mesiangervoa. Parhaillaan kukintavuorossa mesiangervo (Filipendula ulmaria). Mesiangervon voimakas, hyvin tunnistettava tuoksu kuuluu juhannuskesään. Käytän mesiangervoa monin tavoin. Kuivaan sen nuoria lehtiä ja kukintoja talven varaksi. Värjärin padassa mesiangervo antaa kauniita vihreitä sävyjä villalankoihin. 

Toisen kiven kupeessa kasvaa keltakurjenmiekkoja (Iris pseudacorus) ja hurmeluppioita (Sanguisorba menziesii). Kiven takana häämöttää kottikärryt täpösen täynnä niitettyä heinää ja mesiangervoa. 

Jätän aina myös kitkemättä osan vuohenputkista, kortteista, hiirenvirnoista ja heinistä. Näin penkki on hyvin luonnonmukainen. 

Keltakurjenmiekat aloittivat tänä kesänä kukinnan tavallista aikaisemmin. Nyt enää vain muutama kukka jäljellä, kun tavallisesti juuri heinäkuun alussa nämä "Rantakiven" ympärillä kasvavat kurjenmiekat kukkivat kauneimmillaan. Kuten esim. täällä klik!

Hurmeluppio on yksi kauneimmista luppioista, joita pihamaallamme kasvaa. Luppiot sopivat mielestäni erinomaisesti luonnonmukaisiin istutuksiin.  

 Hurmeluppioiden vieressä kasvaa tähkäkimikkiä (Cimicifuga racemosa). 

 Tähkäkimikin kukkanuput ovat kuin helminauhaa.

Tarha-alpien (Lysimachia punctata) takana purppuralehtinen syyskimikki (Cimicifuga simplex 'Atropurpurea'). Syyskimikki avaa pitkät viehkeät kukkatähkänsä vasta myöhään syyskuulla. Joka syksy kukat eivät aina ehdi avautua ennen pakkasia. Olen hankkinut syyskimikin nimenomaan sen kauniiden purppuranpunaisten lehtien vuoksi, joten ei haittaa vaikkei se ehtisikään kukkia. Täällä klik!  postaus, missä syyskimikki kukkii lokakuussa. 

Huhtikuussa tekemäni koivurisuaidan takana näkyy isännän viikon alussa palloiksi leikkaamat marja-aroniapensaat.  Aiemmin pensaat olivat isot ja ne tuottivat todella paljon marjoja. Kun päätimme perustaa uuden kasvimaan keskisaran päähän, niin aroniapensaat oli leikattava mataliksi, jotta heti aamupäivästä aurinko pääsisi paistamaan myös kasvimaalle. 

Kaivoin taas monta pussillista ruokamultaa tulevasta hulevesialtaasta. Vien mullan Sarkolaan, missä on hyvin jäykkä savimaa. Lisäksi käytän multaa kasvilavoissa, koska kaupan "musta multa" on lähinnä turvetta. Välillä näkeekin kirjoitettavan, että siinä on multaa vain nimessä. 

Tässä vielä näkymä pihapiiriin päin hulevesipenkiltä katsottuna. Kuva on otettu ennen kuin aloin kaivamaan multaa altaasta. Kuvassa näkyvät kepit rajaavat kaivuualuetta. 

Ihmisellä on hyvä olla unelmia. Haaveileminen ei maksa mitään. 

Ehkäpä vielä joku päivä toteutuu haaveeni sadevesipuutarhasta, 

sekään ei maksa paljoa, koska teen kaiken omin käsin;) 

                        

                         Onko Sinulla jokin haave liittyen puutarhaan, minkä toivot joskus toteutuvan?

Elokuun valkoiset kukkijat

Pihamaaltani ei löydy moniakaan valkoisena kukkivia perennoja, joitakin sentään, kuten tämä ihastuttava jalokuunlilja Hosta Brim Cup, minkä kukat ovat lähes valkoiset. 

Ehdoton suosikkini tällä hetkellä on rentovartinen luppio Sanguisorba parviflora.  

Se on uskomattoman kaunis huojuessaan vienossa kesätuulessa taivuttaen kukintonsa punaoranssien nepalinhanhikkien ylle.

Mantsuriankärhö Clematis mandshurica on aiemmin asustanut Rauniopuutarhassa. Siirsin sen keväällä tiilikaaripenkkiin tuomen alle. 

Istutin tähkäkimikin (Cimicifuga racemosa) viime vuonna. Siinä on vasta pari kukkavartta, mutta nyt jo huomaan miten hyvin se sopii tulevaan sadepuutarhaani. Siis mihin?

Olen jo parina kesänä kaivannut sarkojen välissä olevan ojan päähän allasta, mihin on tarkoitus jotaa katoilta tulevat sadevedet eli hulevedet. Tutkin viikolla netistä erilaisia vaihtoehtoja ja törmäsin itselleni uuteen sadepuutarha-käsitteeseen (rain garden). Ihastuin siihen heti ja arvata saattaa, että sen jälkeen kiertelinkin ihastelemassa toinen toistaan upeampia sadepuutarhoja. Huomasin, että juuri sadepuutarhaa olen itsekin tietämättäni rakentanut! Sadepuutarhaksi kutsutaan kasvillisuudella peitettyä painannetta, minkä tarkoituksena on hidastaa sadeveden kulkeutumista pintavirtaamana. Ohessa kiinnostuneille muutama hyvä linkki aiheeseen: Kauri Kallion opinnäytetyö Hulevesien imeyttäminen  sadepuutarhan avulla klik! ja Viherympäristö 1/2012 Hakola Hulevesi klik!

Metsäpuutarhaa olen rakentanut jo useamman vuoden kylätien varteen. Heinäkuussa siellä kukkii valkoiset ukonkellot. Parhaillaan kukintaansa on aloittamassa helminukkajäkkärä (Anaphalis margaritacea). 

Helminukkajäkkärä kestää myös kuivuutta, joten voi olla, että siirrän sitä myös kivikkoon ensi keväänä. Nukkajäkkärä on kaunis ja kestävä myös kuivakukkana. 

Syyshortensiat ovat aloittaneet kukintansa juuri parahiksi, jotta ehdin nähdä ne kukassa vielä ennen lomani loppumista. Talon kulmalta kaadettu koivu antaa ilmeisesti voimaa pensaalle, 

koska siinä on huomattavasti isommat kukat kuin mitä Rauniopuutarhan kupeessa kasvavassa hortensiassa. 

 Valkoisia kukkijoita on päässyt myös maljakkoon ilahduttamaan puuceessä viipyvää.

Nyt päivän askareet jo odottavat tekijäänsä. 

Herukat ovat kypsyneet poimittaviksi:))