Huomaan olevani hiukan jälkijunassa tämän värjärin "Päivän askareita" jatkokertomukseni kanssa. Ajattelin alun perin tehdä jokaisesta värjäyspäivästä postauksen, mut toisin näköjään kävi.
Tuisku ja tuiverrus ajoi värjärin sisätiloihin kippoineen. Olisi kait pupukin halunnut mieluummin kuiviin sisähommiin kuin hautautua hankeen. Lyhtyvahdin toimi ei aina niin lystikästä taida olla pupujenkaan mielestä vaik lystikkäiksi itseään väittävätkin. Helmi kyllä piti huolen siitä, et pääsi sisävuoroon, vaikkei niin piittaakkaan väriliemien keitosta sisällä, saatika pitkäpiimäisestä lämpötilojen seuraamisesta värjäyksen aikana. Emäntäkin vaan tekee kirjallisia töitä valmistellesaan edellisten värjäyspäivien lankanäytteitä näytekirjaa varten. Paljon hauskempaa olisi olla metsässä tai edes takapihalla keräämässä vaikka karvejäkälää. Kuinka nyt emännän pitikin aloittaa tuo tylsä valmiin krappijuuren keitto, siinä ei ole mitään jännitystä, sisällä vaan saa nuokkua ja odotella et pääsisi ulkoiluttamaan emäntää. Pääasia lienee et emäntä on tyytyväinen kauniisiin lankoihinsa tuumailee Helmi ja tyytyy kohtaloonsa.
ps jos Sinua kiinnostaa enempi millaisia värejä sain lankoihini ja huovutusvillaan krapilla värjätessäni, niin kurkkaappa sivulle "Krappijuuri ja kokenilli värjärin padassa".
Kyllä niitä lankanäytteitä kannattaakin ottaa talteen, siitä on paljon hyötyä ja iloa vuosienkin päästä ja niin myös oppii koko ajan lisää. Mä luulen aina muistavani enemmän kuin oikeasti muistankaan ja sitten näytteet ja muistiinpanot (tai blogi) palauttaa todellisuuteen:)
VastaaPoistaIhan niin, kyl multakin unohtuu, jos en laita heti lankoihin merkkiä millä värjätty. kiitos kommentistasi Leena:))
Poista