Tällä viikolla 290. haaste jatkaa toiveiden toteuttamista, vuorossa on Persikkakarhun ehdotus:
lapsuusmuisto
Tämä ilkeän näköinen pikku laite on suonirauta eli näppäri tai nälläri, jossa on vieterilaitteen avulla toimiva pientä kirvestä muistuttava terä. Laite kuului entisaikaan parantajien välineisiin. Sillä iskettiin suonta, eli valutettiin pahaa verta ulos. Suoneniskentä on vanha kansanparannusmuoto kuppaamisen ohella. Hoito perustui käsitykseen, jonka mukaan tauti aiheutuu pahasta verestä, joka suonta iskemällä tai kuppaamalla poistettiin kehosta. Jos taudin katsottiin olevan pintaveressä, kupattiin, jos taas tauti oli syvemmällä, iskettiin suonta. Suoneniskentä on auttanut mm. verenpaineen hoidossa, sydäntaudeissa, keuhko- ja vesipöhön hoidossa sekä halvauksissa. Suoniraudalla iskettiin kipeän paikan lähellä oleviin laskimoihin haava. Tavallisesti suonta iskettiin kyynärtaipeen laskimosta. Veri koottiin mitta-astiaan, johon tavallisesti laskettiin 0,25-0,5 litraa verta kerralla.
Viinasillassa asui 1800-luvulla syntynyt suoneniskijä, Heikki Ruokonen, isäni eno. Ruokonen toimi myös kiertokoulun opettajana. Tyypillisesti suoneniskijöinä toimi miehet ja kuppaus puolestaan oli hameväen vastuulla. Lapsena mieltäni kiehtoi tämä merkillisen näköinen vehje ja lisää kiinnostusta herätti isäni monet tarinat liittyen suoneniskentään ja sanoilla verenseisauttamiseen, senkin taidon hänen enonsa hallitsi.
Viinasillassa asui 1800-luvulla syntynyt suoneniskijä, Heikki Ruokonen, isäni eno. Ruokonen toimi myös kiertokoulun opettajana. Tyypillisesti suoneniskijöinä toimi miehet ja kuppaus puolestaan oli hameväen vastuulla. Lapsena mieltäni kiehtoi tämä merkillisen näköinen vehje ja lisää kiinnostusta herätti isäni monet tarinat liittyen suoneniskentään ja sanoilla verenseisauttamiseen, senkin taidon hänen enonsa hallitsi.
Täältä löydät lisää lapsuusmuistoja.

