Värjäykset alkuun

Parina päivänä olen purettanut lankoja urakalla (aluna 10g, viinikivi 6 g per 100 g lankaa) , isoon vesipataan mahtuu sovinnolla 10 vyyhtiä kerralla. Annan lankojen jäähtyä puretusliemessä seuraavaan päivään. Osan purettamistani langoista huuhdon ja kuivaan, osan jätän liemeen seuraavien päivien värjäyksiä odottamaan. Vesipata ja takana oleva tonkka ovat täynnä puretettuja lankoja, joten pari seuraavaa päivää väripadat porisevat. 

  Tänään keitin korpipaatsamanlastuista väriliemen. Liotin lastuja yön yli, liemi oli kauniin punaoranssia, joten laitoin kaksi vyyhteä jo heti ensimmäisen väriliemikeiton aikana värjäytymään. Langat saavat jäähtyä lastujen seassa aamuun. 

Viime syksynä muurin kupeeseen istuttamani humala, zilga-viini ja mantsuriankärhö (clematis mandschurica) ovat kasvaneet roimasti kesän aikana, myös vihannekset ja morsinko viihtyvät muurien suojassa. Täältä löydät toukokuussa ottamani kuvat kasvimaalta.

Värjäysten lomassa ruokakin valmistuu näppärästi muurikkapannulla:))

Unelmointia laivasukat jaloissa ja luonnon antimia

 

Innostuin suunnittelemaan itselleni sukat nähdessäni virveriikan blogissa hänen suunnittelemansa venesukat. Sain luvan napata kuvion, kiitos siitä virveriikka:)) Ajatuksissani näin cumuluspilvien lipuvan taivaalla, pienet aallot keinuttivat miellyttävästi pikku purttani, ei haitannut lainkaan pieneen tyveneen ajautuminen. Oli aikaa pulahtaa uimaan, isäntä ei päässyt tällä kertaa lainelautailemaan ja Helmiä huvitti koko juttu! Näillä ideoilla neuloin purjelaivasukat lämmittämään viluisia jalkojani.

Päivänliljasukatkin voisivat piristää kummasti kumisaappaisiin sujahtaessaan!

Marjastuskausi on vilkkaimmillaan, joten kaikki muu touhu saa jäädä vähemmälle. Helmi on aina yhtä innokas marjaan lähtijä. Tästä helteestä on sekin etu, et metsässä on pörrännyt todella vähän öttiäisiä, edes paarmoja ei ole näkynyt kuten tavallisesti tähän aikaan. Eilen isäntä osui maamehiläisten pesäpaikkaan ja sai mukavasti kipottavan paukaman sääreensä. 

Viime viikkojen aikana suuri osa ajastani on kulunut kasvien keräämisessä ja kuivaamisessa. Tarkkasilmäinen näkee ylemmässä kuvassa Helmin uimassa joessa. Hän viihtyy hyvin kasvinkeruu reuissuilla joki ahteella, kun saa uida emännän ahkeroidessa. Tällä kertaa keräsin pääasiassa kamomillasauniota (Matricaria chamomilla) ja pietaryrttiä (Tanacetum vulgare). Kamomillaa kuivaan teeaineeksi ja tietysti myös kasvovesiä ja jalkakypyjä varten.  Pietaryrtti päätyy väripataan, täältä löydät tarinaa pietaryrtin käytöstä värjäyskasvina.

Tässä korillinen korpipaatsamanlehtiä valmiiksi kuivattuina. Kuivaan lehdet isoissa "porkkanasäkeissä" varjoisassa, hyvin tuulettuvassa paikassa, kuivat lehdet säilytän koreissa tai pahvilaatikoissa pimeässä varastossa. Tästä riittää jo muutamaan värjäyskertaan lehtiä:))

Värikollaasi: Ei pelkkää kukkaiselämää

 Viikon värit "KUKKA"

Täältä löydät lisää kukkaisia kollaaseja.

Kukkien lisäksi kesääni on kuulunut värikasvien kasvatusta (kuvassa saflori) ja paatsaman kuorien keräämistä kuivumaan värjäyksiä varten sekä isoveljeni 1960-luvulla kansalaiskoulussa tekemän puutarhakeinun kunnostamista. 

Värikollaasi Koralli

 Viikon värit ovat "koralli"

Kuvassa oleva lankavyyhti on juuri nostettu paatsamalastuliemestä. Kaksi muuta kuvaa otettu keskiaikainen Turku tapahtumasta 30.6.2013. 

Täältä löytyy lisää koralli kollaaseja.

Värikollaasi Värjärin tie

 Viikon värit ovat "Kerma"

Täällä muiden kermaisia kollaaseja.

Väriherkkuja monella tapaa

En malttanut olla värjäämättä muutamia vyyhtejä samalla kun kerään ja valmistelen värikasveja myöhempiä värjäyksiä varten. Keittiöstä löysin lauantaina siivotessa ison pussillisen keltasipulinkuoria, niillä värjäsin tuon oikeanpuoleisen vyyhdin.Omenapuunkuoret ovat kuivuneet reilun kaksi kuukautta ja teki mieli värjätä kokeeksi pari vyyhteä, toinen harmaata ja toinen valkoista villalankaa. Harmaaseen väri ei kunnolla ottanut, vaikka väriliemi todella hyvän ruskeanoranssia. Jätin vyyhden vielä väriliemeen seisomaan yön yli, taidan laittaa sen huomenna uudelleen väripataan. Valkosesta langasta tuli yllättävän vaalean keltaista, odotin saavani ilman alunaakin voimakkaamman värin lankaan. Voi olla et tämäkin vyyhti pääsee vielä uudemman kerran värikylpyyn. Innokkaimmin odotin paatsamanlastuilla värjäämieni valkoisen ja harmaan vyyhdin valmistumista. Valkoinen lanka värjäytyi kauniin ruusunpunaiseksi tai oikeastaan penkistäni löytyy juuri tuon sävyinen pionikin. Tähän väriin olen todella tyytyväinen ja uusi satsi lastuja on jo likoamassa huomiseksi. Harmaa vyyhti oli pienoinen pettymys, kauempaa katsottuna siinä näyttäisi olevan kaunis lila sävy, mut läheltä katsottuna lanka on ennemminkin tumman harmaata. Huomenna taitaa tämäkin vyyhti päästä uudelleen väripataan. Kaksi laitimmaista vyyhteä olen aiemmin värjännyt kilpikirvalla (kokenillilla), väri jäi silloin epätasaiseksi, joten laitoin ne tänään paatsamaliemeen. Nyt väri tyydyttää:))

 ps odottelen sadepäivää, jotta pääsisin tekemään paatsamalla värjäämisestä vielä tarkemman postauksen. 

 

Välillä kävin nauttimassa talitintin poikasten sirkutuksesta metsikönreunassa olevassa keinussa istuksien. Keinua ympäröi angervopensaat, nuokkusyreenit (Syringa reflexa) ja tuoksuvatukat (Rubus odoratus). Aikamoinen viidakko, pitäis varmaan hieman harventaa tuota tuoksuvatukka kasvustoa. Viime kesänä tein isoimmista lehdistä betonitarjottimen, taidanpa tehdä tänä vuonna muutaman lisää.

 Kuten varmaan huomasit, myös ruusunpunainen kukinta on alkamassa puutarhassa, pienimpinä nämä ihanat vaaleanpunaiset akilleijat, jotka parhaillaan somistavat kissojemme Miisun ja Pikku-Mustan hautapaikkoja.

Keltapäivänlilja eli sitruunalilja (Hemerocallis lilio-asphodelus) on aloittanut myös kukintansa ilokseni. Kukat ovat heleän, sitruunankeltaiset ja voimakkaan tuoksuiset. Kukka lakastuu nopeasti, mutta niitä puhkeaa joka päivä uusia lakastuneiden tilalle. Taustalla näkyy muuten väripadan haikuja;)

Aumakompostin oljenkeltainen kuorrutus ilostuttaa morsinkopenkin hoitajaa. Aumakompostin teosta voit lukea enempi aiemmasta postauksestani täältä. Heinäkuulla komposti pitää vielä kääntää ja ensi kesänä on taas hyvää humusta runsaasti kasvimaalle laitettavaksi. 

Juhannusruusut eli pimpinellaruusut (Rosa pimpinellifolia) kuten isoveljeni niitä nimittää, ovat aurinkoisilla paikoilla jo osin kukkineet, onneksi pihalla on pari pensasta varjoisemmissakin paikoissa, josko ne sitten olisivat kukassa juhannuksena. 

Kuvasin nämä päivänkakkarat toivottamaan Lauran tervetulleeksi Värjärin Padan iloiseen joukkoon:))

Aineksia Värjärin pataan

Ihanan lämmin ja aurinkoinen ilma haittaa hiukan taimien koulimista ja ulos istuttamista, joten päätin puuhastella jotain muuta. Aamulla, kun oli vielä hiukan viileämpää, purin vanhoja kompostikehikoita. Tarkoitus olisi kesän aikana pikku hiljaa uusia kaikki neljä kehikkoa sekä kasvilava. Iltapäivän käytin lankojen ja villojen värjäykseen tarvitsemieni väriaineiden valmisteluun. Parhaillaan puiden kuori irtoaa hyvin, joten hain muutamia korpipaatsamia. Vaikka paatsama on erittäin hyvä värikasvi, en ole sillä aiemmin värjännyt. Innostuin asiasta talvella tavattuani Roskisvärjäyskurssilla Värjääjän Päiväkirja-blogin Eilan, hän on värjännyt jo vuosia paatsamalla hyvin tuloksin. Yläkuvassa kuorituista paatsamista haketettuja paatsamanlastuja. Kuten kuvasta näkee, paatsaman ydinpuu on kauniin vaaleanpunaista. Siitä on luvassa villaan kauniita sävyjä vaaleanpunaisesta aina ruskeanpunaiseen käytetystä värjäystekniikasta riippuen. Näillä lastuilla olisi tarkoitus tehdä ensimmäiset värjäyskokeilut jo lähi päivinä. 

Paatsaman kuoret kuivaan tulevaa käyttöä varten. Värjäyskirjoissa kehoitetaan kuivaamaan puiden kuoret ja säilyttämään niitä vähintään vuoden ennen värjäämistä, koska näin niiden sisältämä väri voimistuu. Esim. tuoreissa paatsaman kuorissa on antroneja, jotka säilytyksen aikana muuttuvat antrakinoneiksi, mitkä ovat erittäin hyviä väriaineita. Pisimmistä kuorisuikaleista tein kiepit siten, että kuoren liukas sisäpinta jäi ulommaksi. Näitä kieppejä tulen käyttämään rauta-aikamarkkinoilla esitellessäni perinteistä lankojen puretusta ja värjäämistä luonnon värein. 

Myös paatsaman lehdet sopivat värjäykseen, tuoreista ja kuivatuista lehdistä saadaan erilaisia sävyjä. Kuvassa olevat lehdet olen asettanut verkkosäkkiin ohueksi kerrokseksi kuivumaan halkopinon päälle. 

 

Aiemmin olen värjännyt koivunkuorella, josta voit halutessasi lukea tarkemmin värjäyssivuiltani. Kuvissa kuivattua luumupuun kuorta ja haketettua oksasilppua, jota aion myös ehkä kokeilla värjäykseen. 

 Omenapuun kuoret odottavat jo väripataan pääsyä.

 Vuorikaunokit ilahduttavat kukkapenkissä ja uimari hirmu

aiheuttaa harmaita hiuksia;)