lauantai 7. maaliskuuta 2020

Ihmeellinen Intia osa 6/6 Kanyakumari Tamil Nadu Namaste Intia!

Teimme Kovalamista päiväretken Kanyakumariin, sinne missä Intian niemimaa loppuu ja kolme merialuetta, Arabianmeri, Intian valtameri sekä Bengalinlahti, yhtyvät. Kanyakumari sijaitsee Tamil Nadun osavaltiossa. Osavaltioiden rajalla kuski kävi hoitamassa checkpostissa rajamuodollisuudet ja maksun. Intiassa on käytössä tiemaksut myös moottoriteillä.
Ohitimme lukuisia pieniä kyliä ja kaupunkeja. Useimmiten urheilukentällä pelattiin krikettiä. Ihan mahdonta ei olisi ollut sekään, että lyöjällä olisi ollut pesäpallomaila ja kenttäpelaajilla räpylät käsissään. Suomen kansallispeli, pesapallo, on saavuttanut suosiota myös Intiassa. Viimeisin pesäpallon World Cup- turnaus pelattiin juuri viime vuonna Intian Punessa!
Mitä etelämmäksi ajoimme, sitä enemmän alkoi näkyä myös kirkkoja temppeleiden lisäksi. Intian kristityistä suurin osa asuu juuri Keralan ja Tamil Nadun osavaltioissa. 
Intian katukuvassa kohtaavat  niin ikivanhat perinteet kuin uusi teknologiakin. Perinteet ohjaavat kaikkien elämää, uusin teknologia on vain harvojen saavutettavissa.
Moottiritiellä matka sujui melko nopeasti monista tietöistä huolimatta. 
Työkoneita oli vähän, sen sijaan
ihmistyövoimaa riitti, oli sitten kyse tietöistä tai
talojen rakentamisesta. 
Intialaisten lastaustaitoja jaksoin ihailla hymyhuulin, 
onneksi nämä eivät tulleet vastaamme kapealla tiellä;)
 Intiassa asuu yli 1,2 miljardia ihmistä! 
Yli puolet Intian asukkaista on alle 25-vuotiaita. Väestön keski-ikä on alhainen, vain noin 27 vuotta ja eliniänodote 67 vuotta. Intiassa suoritetaan väestölaskenta 10 vuoden välein. Vuoden 2011 väestölaskennan mukaan naisia oli vain 940 jokaista 1000 miestä kohdin. Sukupuolten välistä epäsuhtaa on pyritty ratkaisemaan mm kieltämällä lääkäreitä paljastamasta lain uhalla vauvan sukupuolta vanhemmille ennen synnytystä.
Torstain Ulkolinjassa tuli juuri aihetta käsittelevä ohjelma, Aasian poikamiespommi. Olen seurannut teini-ikäisestä lähtien erityisesti Intian ja Kiinan väestöpolitiikan kehittymistä. Kehitysyhteistyölehdestä luin jo 1970-luvulla temppelin portaille hylätyistä tyttövauvoista. Perhesuunnittelun Aasiaan markkinoivat ja pitkälle toteuttivatkin YK:n väestörahasto ja yksityiset länsimaiset säätiöt. Pakkoabortoinnit kohdistuivat erityisesti köyhiin, koulutusta vailla oleviin naisiin. Sterilisaatiot kohdistuivat sekä naisiin että miehiin. Kuten Ulkolinjan dokumentissa todettiin, nykyisin  naisista on tullut kauppatavaraa ja rikosten uhreja useissa Aasian maissa. 
Tamal Nadusta on peräisin sanonta, mikä kuvaa naisen asemaa  osuvasti "Tyttölapsen kasvattaminen on kuin kastelisi kukkia naapurin puutarhassa". 
Intiassa myös naisten koulutustaso on viime vuosikymmenten aikana noussut. Merkille pantavaa  on kuitenkin se, että mitä enemmän tytöt käyvät koulua, sitä epätodennäköisempää on heidän työllistymisensä. Avioiduttuaan suurin osa heistä jää kotiin jo parin vuoden sillä valmistumisestaan ammattiin. Nappasin kuvan The Hindu lehdessä (21.2.2020) olleesta India skills Kerala 2020 taitokisojen mainoksesta. Se kertoo paljon enemmän kuin tuhat sanaa!
Päivä oli helteinen, niin kuin kaikki muutkin päivät olivat olleet,  + 36 C. Matka-autossamme oli hyvä ilmastointi, joten matkustaminen oli miellyttävää. Länsi-Ghatien vuorijono näkyi pitkin matkaa tultuamme Tamil Nadun osavaltioon. 
Tutkiessani tarkemmin Tamil Nadun karttaa huomasin, että Länsi-Ghatien eteläisimmän osan nimi on Cardamom Hills eli Kardemumma kukkulat. Kukkuloiden nimitys juontaa juurensa meille kaikille tutusta kardemummamausteesta. Kardemumma (Elettarria cardamomum) on inkiväärikasveihin kuuluva ruohovartinen kasvi, jonka siemeniä on käytetty ikiajat arvokkaana mausteena. Meillä lähinnä pullan mausteena käytettävää kardemummaa käytetään intialaisessakeittiössä monien ruokien ja juomien mausteena. Kardemummalla maustettu kahvi oli todella virkistävää. 
Cardamon kukkulat on myös yksi Intiassa olevista UNESCOn maailmanperintökohteista. 
Aivan kaupungin rajalle oli pystytetty telttaleiri. Ilmeisesti muualta Intiasta saapuneita pyhiinvaeltajia, sillä Kanyakumari on hyvin suosittu pyhiinvaelluskaupunki. Nimenä Kanyakumari viittaa sekä Tamil Nadussa olevaan pyhiinvaelluskaupunkiin että Devi Kanya Kumariin (devi = jumalatar), jolta kaupunki on saanut nimensä. Intialaisen mytologian eli jumaltaruston mukaan Devi Kanya Kumarin ilmentymä (avatari) Parvati, on Shiva-jumalan vaimo. Parvatia pidetään puhtaan voiman, valon ja energian ruumillistumana. Hindulaisille Parvati symboloi hedelmällisyyttä, avio-onnea, puolisolle omistautumista, askeettisuutta ja voimaa.
Devi Kanya Kumarin uskotaan suojelevan niemimaan kärjestä, Kanyakumarista, koko Intiaa. Kaupungissa sijaitsee myös Kanya Devin pyhä temppeli, missä emme kuitenkaan vierailleet, sillä temppelikiintiömme oli jo täynnä tämän matkan osalta;)
Venesataman yli avautui näkymä kahdelle kallioluodolle, joista oikeanpuoleisella on tamilirunoilija Thiruvalluvarin noin 40 metriä korkea patsas ja vasemmalla filosofi Swami Vivekanandan muistomerkki. Swami Vivekanandan kerrotaan saavuttaneen valaistumisen tällä pienellä luodolla.
Luodoille pääsee non-stoppina kulkevilla veneillä. Aallokko oli melkoinen, joten monelle saattoi olla hankalaa päästä hyppäämään veneestä laiturille turvallisesti. 
Pitkin rantaa näkyi paljon pieniä kalastusveneitä ja kalastajien tarvikkeita. 
Minusta on kiinnostavaa kuvata pieniä, paikallista elämää kuvaavia yksityiskohtia. Tällä kertaa kamerani tavoitti auringossa kauniisti kimmaltavät, muuriin kiinnitetyt lasinsirut. Tästä on turha yrittää kivuta muurin toiselle puolelle.
Tälle alueelle osui Tapaninpäivänä 2004 tsunami samaan aikaan kuin Thaimaahan. Rannalla olevat veneet pyyhkiytyivät hetkessä mereen, myös paljon taloja tuhoutui. Ainakin 2000 ihmistä menehtyi tsunamissa, heille on pystytetty kaunis muistomerkki Tsunami Parkiin. 
Katolinen Ransomin Neitsyt Marian kirkko kohoaa valkoisena keskellä satama-aluetta.
Neitsyt Maria on yksi tärkeimmistä suojeluspyhimyksistä katolilaisille.
Riisuimme kengät ja kahlasimme rantaveteen. Kanyakumarin rantaan lyövät aallot edustavat jotain ainutlaatuista, pyhää erityisesti intialaisille. Siinä missä jokien suisto- ja risteymäalueet vahvistavat hindulaisille entisestään jokien pyhyyttä, myös kolmen meren kohtaamispaikkana Kanyakumarin rannikko koetaan erityisen pyhäksi paikaksi. Aalloissa yhtyvät Arabian meren, Intian valtameren ja Bengalin lahdet vedet. Voidaan ajatelle, että lopulta kaikki Intian pyhät vedet kohtaavat ja sekoittuvat Kanyakumarissa. Ei ole siis mikään ihme, että paikka on pyhiinvaeltajille erityisen merkittävä, pyhä paikka.
Meihinkin se teki syvän vaikutuksen.
Intia on uskomatonta kyllä, monessa asiassa edeltäkävijä. Juuri uudelleen valituksi tullut pääministeri Modin lanseerasi vuonna 2014 Clean India-kampanjan. Keskeistä siinä oli muovituotteiden, erityisesti muovipussien käytön vähentäminen. Kampanjan vaikutukset olivat jo selvästi nähtävissä katujenvarsilla ja kauppaliikkeissä. Monissa paikoissa näki näitä pieniä keltapohjaisia Kindly Avoid Plastics- kylttejä. Keltainen/musta merkitsee turvallisuusvärien ja myös aseptiikan koodikielellä vaaraa. Tässä se mielestäni kuvastaa muovin vaarallisuutta koko ekosysteemille. 
Kaupoissa ei ollut enää käytössä muovikasseja, vaan ostokset paketoitiin  tarvittaessa paperipusseihin. Usein pussit oli tehty sanomalehdistä, niin myös tämän pienen vaatetusliikkeen pussit. Intiassa, kuten monessa muussakin maassa, muovipussien käyttö on saatu vähentymään nopeasti. Hieman ihmetyttää se, miten hitaasti meillä asiassa on edetty!
Nämä nuoret naiset pyrähtivät ostamaan kookosmehua katukauppiaalta. Mehu juodaan suoraan kookospähkinään tehdystä reiästä pillin avulla. Pillitkään eivät olleet enää muovista tehtyjä.
Paluumatkalla pääsimme todistamaan Shivaratriaa juhlivien ihmisten iloisia, värikkäitä kulkueita kaduilla. Kyse on yhdestä tärkeimmästä juhlasta hindulaisuudessa, juhlaa vietetään juuri helmikuussa. Tässä poliisi ohjaa liikennettä kiertotielle, koska pääkatu oli suljettu liikenteeltä juhlan vuoksi.
Hetki siinä sitten mietittiin uutta reittiä:))
Olin aiemmin nähnyt kauniisti kukkivan lootuslammen. Kysyin olisko mahdollista nyt paluumatkalla pysähtyä hetkeksi lammen rannalle, jotta saisin ottaa muutamia kuvia. Kuski kertoi, että olimme palaamassa Kovalamiin eri reittiä, kuin mitä olimme aamulla ajaneet. Onneksi tämänkin reitin varrelta lopulta löytyi lootuslampi. Osuipa kuvaan yksi valkohaikarakin.
Vaaleanpunainen Intianlootus (Nelumbo nucifera) on Intian kansalliskukka. Sitä pidetään hindulaisuudessa ja budhalaisuudessa pyhänä kukkana. Lootuskukkaan liittyy paljon erilaista symboliikkaa, se liitetään mm. hedelmällisyyteen ja uudistumiseen. 
Juomavettä kuljettavat tankkiautot olivat yleinen näky. Intiassa vedestä on tullut kauppatavaraa, joka maksaa enemmän kuin maito. Sain lukea paikallislehdestä Tamil Nadun vakavasta vesipulasta pohjavesien laskettua ja vesikaivojen kuivuttua. 
Intiaa on uhkaamassa vakava vesikatastrofi, mikä on johtanut jo moniin inhimillisiin kärsimyksiin mm pienviljelijöiden suureen ahdinkoon, velkaantumiseen  jopa itsemurhiin.
Pitkään jatkuneet helteet altistavat myös viljelyksillä työskenteleviä lämpöhalvaukselle. Lehdessä uutisoitiin juuri yhden viljelijän kuolleen pellolle saamaansa lämpöhalvaukseen. Monet paikalliset olivat hyvin kiinnostuneita ilmastonmuutoksesta. Kun he kuulivat kuopuksemme olevan ympäristötieteilijä, niin keskustelu vilkastui entisestään. Siinä sitten katseltiin myös valokuvia Suomen lumettomasta talvesta. Ilmastonmuutos koskettaa yhtälailla meitä kaikkia Telluksen tallaajia! 
Vesipulasta kirjoittamisen jälkeen on hieman kornia näyttää kuvia hotellien upeista uima-altaista, mutta näytän silti vielä kerran...
Intialaiset rakastava ruokaa. Eri tasoisia pieniä ruokapaikkoja riitti joka lähtöön. Ruokailimme matkan aikana muutamissa paikallisissa ravintoloissa, niissä kaikissa tarjoiltiin maittavaa kasvisruokaa. 
Tässä kollaasi Oberoi Trident hotellin buffetkattauksesta Gurgaonissa. Saimme nauttia runsaasta ja maukkaasta illallisesta viimeisenä matkapäivänämme Intiassa.
Yövyimme viihtyisissä, siisteissä hotelleissa, joissa palvelu oli erittäin osaavaa ja ystävällistä.
Namaste Intia,
toivon, että tapaamme vielä joskus.

Matkasta jäi hyviä muistoja, toki myös joitain surullisia fiiliksiä. Näin ja koin paljon. On ollut kiinnostavaa palata niihin tämän kuusiosaisen matkakertomuksen myötä. Toivon myös Sinun viihtyneen nojatuolimatkalla kanssani:))

18 kommenttia:

  1. Kiitos mielenkiintoisesta matkasta! Ehkä en koskaan lähde Intiaan, mutta oli kivaa seurata teidän matkaanne. Siskoni poika lentää juuri sinne viideksi kuukaudeksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ole hyvä Eeviregina, mukavaa kun olit matkassa mukana:))
      siskon pojallasi tulee varmaan olemaan myös ikimuistoinen matka Intiaan.

      Poista
  2. Kiitos virtuaalimatkasta Intiaan. Oli ajatuksia herättävä postaussarja. Aurinkoisia kevätpäiviä kotimaassa! Lämpöä tosin ei taida ihan vielä olla ihan niin paljoa tarjolla kuin matkallanne :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mukavaa Minna, kun viihdyit matkassa mukana:)) meitä on tosiaan hellinyt melko lämpimät aurinkoiset päivät myös tääl kotomaassa, toki lämmintä on yli 30 astetta vähemmän;)

      Poista
  3. On ollut todella kiinnostavaa seurata postauksiasi. Matka oli varmasti valtava elämys kaikessa, hyvässä ja pahassa, sitä kuitenkin näkee niin erilaisia asioita kuin mihin on tottunut ja mitä osaa odottaa siitä huolimatta, että olisi lukenut paikasta etukäteen.
    Lootuslampi haikaroineen on upea! Muovittomuudelle todella iso hatunnosto - ja todella häpeällistä, että meillä, missä kaikki muutokset on helpommin hoidettavissa huomattavasti pienemmän väestön takia, ei olla muovipussiasiassa yms. edetty. Vastikään löysin yhdestä tutusta ruokakaupasta viimeinkin paperipussit heviosastolta, mutta nekään eivät olleet mitenkään näkyvästi esillä. Meillä Nauvon paikalliskauppa on tarjonnut pelkkiä paperipusseja heviosastoltaan jo vuosikaudet sentään.
    Koskettavaa lukea siitä, miten löytyi yhteinen sävel ilmastonmuutoksen kautta niin eri paikoista ja kulttuureista tuleville ihmisille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. juuri niin Saila. tätä matkaa muistelemme varmaan vielä pitkään, niin paljon näimme kaikkea sellaista, mitä emme ole edes osanneet parhaimmassa mielikuvituksessamme kuvitella.
      uskonpa, et muoviteollisuudella on iso rooli siinä, ettei ole edetty kovinkaan ripeästi kohti muovittomuutta. muovia löytyy joka paikasta, myös tuotteista, missä ei edes tajua olevan muovia.
      juuri eilen muuten uutisissa kerrottiin löydetystä katkarapulajista, mikä löytyi meren syvänteestä. mikromuovia niilläkin sisällään!
      kuopuksemme ansiosta olemme siirtyneet jo kangaskassien käyttöön ostoksilla. laitamme heviosastolla useimmiten myös hedelmät ja juurekset kangaskassiin. parhaillaan virkkaan pussukoita hedelmäpusseiksi ostosreissuja varten. olen myös ommellut kangaskasseja. tuskinpa ne kuitenkaan kovin kysytyiksi tulee...no, omaan käyttöön ainakin tarvitsen muutamia. Hyvä Nauvon lähikauppa, hatunnoston arvoinen asia!
      sanos muuta, olin siitä myös itse hieman yllättynyt. nyt jälkeen päin ajateltuna, hieman ihmettelen omaa asennettani, matka ja keskustelut avasivat silmäni myös tässä asiassa.

      Poista
  4. India is a country of many contrasts, colors and traditions. I've been looking at all the posts you've done and I believe it was a very interesting and enriching trip.
    Through your photos and explanations we also traveled through India. Thanks for sharing.
    Have a nice weekend

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. thousands of thanks for your comment Maria.
      just like that, i was impressed by india and the trip opened my eyes in many ways.
      Rose Women's Day for you
      kindly Ilona

      Poista
  5. Mielenkiintoisen matkan olette tehneet! Oliko siellä paljon pyhiä lehmiä?
    Leppoisaa sunnuntaita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. matka oli ikimuistoinen! kyllä pyhiä lehmiä näkyi kaikkialla. yhtenä päivänä tein päivän hyvän työn huomatessani pyhän lehmän takertuneen pyykkinaruun ja ilmoittamalla siitä ravintolan ovimiehelle. nopeasti hän järjesti "pelastuspartion" paikalla ja jo hetken päästä lehmä jatkoi tyytyväisenä matkaansa.
      kiitos Maarit, niin myös Sinulle:))

      Poista
  6. Kiitos tästä mielenkiintoisesta ja upeasti meille kerrotusta matkasta. Matka on varmasti elämys, joka jää syvälle muistoihin.
    Hienoa kuulla, että Intiassa on tartuttu muoviongelmaan tosissaan. Täällä kotimaassa törmää alituiseen Aasian maiden vähättelyyn ja syyllistämiseen ympäristöongelmissa. Meillä olisi erinomaiset mahdollisuudet toimia itse tehokkaasti ja suunnannäyttäjän roolissa, vaan ei näytä onnistuvan.
    Kiitos, että otit myös naisten roolin esille. Sopii hyvin näin naistenpäivänä teemaksi. Surettaa tyttöjen huono kohtelu. Toivottavasti siihen tulisi muutos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kaunis kiitos myös itsellesi Between kun kuljit matkassani, oli ilo:)) uskonpa niin, vielä pitkään saan ajattelemisen aihetta kaikesta näkemästäni. matka ylitti todella kaikki odotukseni.
      juuri niin Between, monessa asiassa siellä ollaan kuitenkin paljon meitä edellä. toisaalta myös toisin päin. siksi avoin ja kunnioittava vuoropuhelu olisi puolin ja toisin parasta mitä ajatella saattaa.

      Poista
  7. Ajattelin heti alussa, että otan iltapäivän ja syvennyn matkaanne ja tänään se päivä oli. Olette kokeneet uskomattoman mielenkiintoisen matkan, kuinka paljon kaikkea siihen onkaan sisältynyt, sitä mistä et kirjoittanut ja mikä joskus tulvii mieleesi ajan myötä. Intia on varmasti kaunis maa, kukkia, merta, kasvillisuutta, rakennuksia, herkullista kasvisruokaa, mausteita ... ihan mitä vaan! Ystävällisyyttäkin sieltä löytyy ihan meille kaikille opittavaksi! Hienoa, että siellä on puuttuttu myös ympäristöasioihin, joka on meille kaikille todella tärkeä asia! Myös tuo naisen asema on hyvin tärkeä nyt ja tulevaisuudessa ja on aivan pelottavaa, jos naisilla käydään kauppaa!

    Mutta uskon palaavani postauksiisi Intiasta vielä uudelleen! Todella ihana tapa viettää Naistenpäivää lukiessa matkakertomustanne - kaunis kiitos, että jaoit sen kanssamme!

    Oikein mukavaa Naistenpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. miten sydäntä lämmittävä kommenttisi onkaan Saila, sinä osaat lukea myös rivienvälistä sen, mitä en kirjoittanut.
      aina sanotaan, että Intia on vastakohtaisuuksien maa ja se pitää kirjaimellisesti paikkansa. maa on valtava, oikeastaa oma manner. siellä puhutaan virallisestikin lukuisia eri kieliä, tunnustetaan lukuisia uskontoja ja erilaisia kulttuureja. maa on täynnä ihmisiä, värikäs, äänekäs, tulvillaan erilaisia tuoksuja ja toisaalta sieltä löytyi myös rauhallisia, silmiä hivelevän kauniita paikkoja. ihmisten ystävällisyys ja iloisuus oli jotain käsittämätöntä. vaikka ulkoiset olosuhteet eivät aina olleet kummoiset, niin ihmiset olivat tyytyväisen ja tasapainoisen oloisia. vierailu Delhin vanhaan kaupunkiin, toipilaskotiin oli koskettava. tämä matka ei todellakaan unohdu koskaan.
      tulin juuri postilaatikolta, kirjoitin anopille kirjeen ja muutamia postikortteja. on ihanaa olla eläkkeellä, kun ehtii taas kirjoittamaan kirjeitäkin, kuten joskus muinoin.
      rauhallista naistenpäivän iltaa myös Sinulle Saila, mukavaa kun olet viihtynyt matkassamme:))

      Poista
  8. Jäi eilen kesken, sillä arvaat varmaan, että lumihommiinhan minä.
    Nyt päällimäiseksi jäi mieleen, miten paljon työtä tehdään miesvoimin. Pesäpallo Intiassa yllätti, samoin kuin positiivinen kannanotto muoviin. Pyrin itsekin vähnetämään. Saattaa olla, että länsimaissa on vastassa enempi ongelmia lopettaa se, mitä Intiassa. Täällähän on melkein mitä vain myös muovisena.
    Lootuslampea katselin pitkään. Näytti kyllä umpeutuvalta lammelta, kauniilta silti flamingoneen.
    Vedestä voi vielä tulla isokin haloo maailmassa. Toiset tuhlaa ja toisilla siitä on huutava pula. Mutta eivät puntit käy tasan missään muuallakaan. Bensan hinta oli minunkin mielestä huippua, ei ihme jos kuomataan noin hurjat lastit. Ihan ymnmärrettävää. Poliiseilla ei taida olla niihin mitään sanottavaa.
    Luulen, että pitkään sulattelet tätä reissua ja todella teit upean matkapäiväkirjan. Voisit jopa tulostaa itsellesi yöpöydälle koko kuusi postausta. Tai en tiedä, karkaisko uni, kun alkaisit kulkea reissua uudelleeen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi mahoton, tääl ei lunta ole ja toivottavasti ei nyt sit enää tulisikaan!
      samaan malliin siellä tehtiin käsipelillä töitä, kuin mitä muistelen lapsuudessani tehdyn. sitä jossain vaiheessa mietinkin, et aikamoinen työttömyys voi seurata nopeasta koneellistumisesta. niinhän meilläkin aikoinaan kävi maalaisväestölle.
      Intiassa pääsi monikin asia yllättämään, enimmäkseen positiivisesti:)) lootuslampi oli kuin meidän matalat, lumpeita kasvata lahdenpoukamat.
      tänään olen puuhastellut valokuvakirjan tilauksen parissa. lupasin sellaisen tehdä ja nyt vihdoinkin sain tilauksen lähtemään ifolorille. huomenna aion tilata vielä yksittäisiä valokuvia lisäksi.
      kiva kuulla aimarii, et tykkäsit matkakertomuksesta. sitä oli mukavaa tehdä. eihän kukaan saa selvää mun käsialasta, siksikin on kiva laittaa asioita ylös blogiin kirjeiden kirjoittamisen sijaan. tosin anopille kirjoitin ihan perinteisen kirjeen matkastamme ja vähän muistakin kuulumisista eilen.
      nyt toivotan Sinulle vähälumisempaa maaliskuuta!

      Poista
  9. Minäkin pääsin vasta nyt tämän nojatuolimatkan loppuun. Matkasi oli mielenkiintoinen ja avasi paljon uusia asioita ja tietoja minulle ja tulen muistamaan ne aina. Tuskin koskaan teen matkaa tänne koska maailmassa on paljon paikkoja missä vierailla joten siksi myös tällaiset kotoonta tehdyt matkat on mieleisiä. Kiitos sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. totta niin Nila, nyt teemmekin hetken aikaa pelkkiä nojatuolimatkoja! mukvaa, kun viihdyit matkassa mukana.

      Poista