Kesäkotimme lähes 2 ha tontista suurin osa on täysin luonnontilaisesti hoidettua. Puutumme mahdollisimman vähän sen olemassaolevaan kasvustoon. Luonnonkukat saavat kasvaa niillä sijoilla, mihin ovat itsestään hakeutuneet. Kurjenkellot (Campanula persicifolia) viihtyvät metsän reunassa ja ojan penkoilla. Niille antavat kauniin taustan vuohenputket.
Kellokukista minulle rakkain on kissankello (Campanula rotundifolia).
Myös tyttäreni rakastaa kissankelloja ja kuvaa aina niitä mielellään.
Pihapiirissämme kasvaa erilaisia talvikkeja. Niitä on melko vaikea erottaa toisistaan, mutta uskoisin kuvassa olevan isotalvikin (Pyrola rotundifolia). Se viihtyy hyvin pellonlaidalla kasvavien lehtipuiden varjossa.
Nuokkutalvikkeja (Orthilia secunda) kasvaa tienpenkalla kuusikon varjossa.
Huopaohdake (Cirsium heterophyllum)
Asterikasveihin kuuluvat huopaohdakkeet ovat kauniita kukkiessaan vuohenputkien valkoisen kukkameren yllä. Huopaohdake on hyvä mesikasvi. Keskellä kuvaa näkyy kallioaitan katto.
Hiirenvirnaa (Vicia cracca) kasvaa paljon saroilla. Se on kaunis kiipeillessään kärhöjensä avulla muiden kasvien varsia pitkin. Kerään hiirenvirnaa aina myös kesäkukkakimppuihin.
Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) on monelle rakastaa ei rakasta- kukka, sillä testattiin mielitietyn tunteet;)) Päivänkakkara kuulu itseoikeutetusti perinnepihan kukkijoihin ja se on varmaan yksi odotetuimmista kukkijoista niityillä.
Voiko enää herkempää ja kauniimpaa kukkijaa niityllä olla kuin heinätähtimö (Stellaria graminea)?
Muun kasvillisuuden seassa kasvaessaan sen valkoiset kukinnot erottuvat kauniisti pehmentäen massiivista vihreää lehtimassaa.
Keskimmäisen saran niitty on juuri nyt kauneimmillaan.
Ruusuruoho (Knautia arvensis) on kaunis katsella. Se on myös tärkeä mesikasvi erityisesti syyskesällä, kun useimmat muut mesikasvit ovat jo lopettaneet kukintansa. Ruusuruohon siemenet tarjoavat ruokaa myös linnuille.
Metsäapilaa (Trifolium medium) kasvaa laajoina kasvustoina entisen riihiniityn laitamilla haavikon reunassa. Ehkä helpoiten metsäapilan erottaa puna-apilasta (Trifolium pratense) siitä, että sen lehdissä ei ole vaaleaa v-kuviota kuten puna-apilan lehdissä on. Nyt on paras aika kerätä metsäapilaa talven varaksi. Apiloiden lehtiä ja kukkia voi pakastaa ja kuivata. Lehdet ovat parhaimmillaan aivan nuorina. Ne sisältävät runsaasti valkuaisainetta. Kukista kannattaa kerätessä poistaa vihreät osat, mitkä voivat maistua hieman kitkeriltä. Apilaa voi käyttää ruuanlaitossa ja leivonnassa moni tavoin. Itse haudutan teetä ja lisään kukkia sämpylätaikinaan.
Jasmiinipensas eli pihajasmike on yksi vanhimmista koristepensaista kesäkotimme pihamaalla. Parhaillaam pihajasmikkeen (Philadelphus coronarius) huumaava tuoksu leviää ympäri pihaa.
Humala (Humulus lupulus) on kasvanut vuosikymmenet piha-aitan päädyssä. Laitoimme sille salot vasta viikolla, toivottavasti se vielä innostuu kiipeilemään salkoja pitkin korkeuksiin. Humalan edessä kasvaa saksankirveliä.
Heinäkuu on mansikkakuu.
Ahomansikoita kasvaa ympäri pihamaata,
mansikkamaito talkkunajauhojen kera on kesäherkkuni:))
Ahomansikoita kasvaa ympäri pihamaata,
mansikkamaito talkkunajauhojen kera on kesäherkkuni:))
Kaunista. Mortti söi meidän pihan ahomansikat..
VastaaPoistaMortti ymmärtää hyvän päälle;) niin Helmikin söi kaikki marjat, tykkäsi kovin mansikoista, mustikkametsässä löysi aina ne mehukkaimmat mättäät ja vadelmia ei tarvinnut poimia alaoksilta.
PoistaOi, kiitos. Ihan tuli lapsuuden kesät mieleen katsellessa tuttuja kesäkukkia. Niitä ei enää tahdo kovin usein edes missään yhtäaikaisesti nähdä.
VastaaPoistaolipa mukavaa kuulla Between! niityt ovat kauniita, meidän niitty alkaa olla jo liiankin rehevää, kun ei ole enää hevosia laiduntamassa. niittämällä ja haravoimalla ei pääse ihan samaan tulokseen. eilen ajellessamme avoimia puutarhoja katselemassa sai samalla matkalla ihailla upeasti kukkivia pientareita.
PoistaIhanat niittykukat, varsinkin heinätähtimöt ja hiirenvirnat, metsäkurjenpolvetkin, ihastuttavat aina vaan...<3
VastaaPoistamukavaa kuulla Blue Tit:)) heinätähtimö on todella herkän kaunis ja yhdessä hiirenvirnan kanssa mitä kaunein luonnon kukkakimppu.
PoistaIhanan kesäisiä kuvia kukkaniityistä. En tiennytkään, että talvikkeja on monta lajia. Isotalvikkeja kasvaa myös Perämeren pohjukassa.
VastaaPoistanyt on kesä kauneimmillaan, olemme myös retkeilleet monissa paikoissa ihastelemassa oman pihapiirin lisäksi luonnonkukkia. Harjun perinnetilalla näin ensimmäistä kertaa myös tähtitalvikin, mitä ei kasva omassa pihapiirissämme. itse asiassa isotalvikista on kaksi alalajia, etelänisotalvikki ja pohjanisotalvikki. luulenpa siellä Perämeren pohjukassa kasvavan juuri noita pohjanisotalvikkeja:))
PoistaKauniita niittykuvia. Muuten kaikki kasvit ovatkin tuttuja lapsuudenkotini maisemista, mutta talvikista en ole koskaan kuullutkaan. Kauniin näköinen pikkuinen. Kissankelloja ja ruusuruohoa pitäisi saada omillekin niityilleni. Pitää pitää mielessä ja käydä loppukesällä keräämässä siemeniä vanhempieni luota. Mukavaa viikkoa!
VastaaPoistakiitos kaunis Minna, oikein hyvää kesäistä viikkoa myös Sinulle!
Poistatalvikkeja kyl kasvaa koko maassa, se ei ole ymmärtääkseni kov inkaan harvinainen kasvi. siemenistä on helppoa lisätä niittykukkia. mukava kuulla, et voit keräätä siemenet lapsuuskkotisi mailta. näin niihin liittyy mukavia muistoja:))
Voi, onpa kaunista ja luonnonmukaista! Tuo huopaohdake erityisesti ilahdutti, sillä mökkimme lähistöllä on kokonainen pelto noita enkä ole aikaisemmin tiennyt, mitä ne oikein on. Mutta olihan siellä paljon tuttujakin kukkia! Ihania!
VastaaPoistaolipa mukavaa kuulla Der Seidenspinner et sait nimen huopaohdakkeelle! tykkään ohdakkeista kovin, erityisesti näistä huopaohdakkeista, koska ne eivät ole niin piikkisiä kuin muut lajit.
PoistaTodella kauniita kuvia! Minäkin haaveilen niitystä omaan puutarhaan, tosin ihan pienestä vain. Kissankellot ovat näistä kasveista erityisen ihania. Hauskaa viikkoa!
VastaaPoistakaunis kiitos Tiiu:)) pienikin monilajinen kukkaniitty on mukava pihamaalla, siitä tykkäävät perhoset ja muutkin pölyttäjät. jätämme myös kotipihalla aina alkukesästä osan nurmikosta ajamatta. mukavasti ajamattomille alueille on vuosien mittaan levinnyt luonnonkukkia. parhaillaan niillä kukkii päivänkakkaroita, hevonhierakkaa, kurjenkelloja, peurankelloa ja valkoapilaa. Kissankelloja saisi olla enempikin, niistä tykkään kovin.
Poistaoikein mukavaa viikkoa myös Sinulle Tiiu:))