Esittelyssä viime kesän pari pikkuprojektia ja kuurupiiloa leikkivät orakkaat

Kesällä sain tehdyksi pari kauan suunnittelemaani pihaprojektia. Toinen niistä oli tämä pieni kolmi kaarinen perenna & yrttimaa. Keskimmäisessä kaaressa oleva hulevesitynnyri ei kyl kuulu asiaan, mut  sai jäädä kuvauksenkin ajaksi paikoilleen, koska on kovin raskas siirrellä. Tynnyrin alla on tiilistä tehty tasanne, missä on tarkoitus kesäisin pitää muutamaa isoa saviruukkua minttujen kasupaikkana. 

Oikeanpuoleisen kaaren keskeltä sai paikan omenapuu (vaalekuulas). Kaaren kehälle istutin monivuotisia yrttejä mm. mäkimeiramia, piparminttua ja saksankirveliä.

Vasemmanpuoleiseen kaareen istutin jo kesällä matalaa nepalinhanhikkia silmän iloksi sekä ikivanhaa rohdoskasvia, punaluppoa (Sanguisorba officinalis). Nyt viikolla piilotin vielä pari sataa kukkasipulia. Keväällä on tarkoitus istuttaa kaaren sisäreunaan lähinnä yksivuotisena kasvavia yrttejä. 

 

Nepalinhanhikit kukkivat pitkään ja miten ihastuttava sen kukka onkaan!

Toisessa pikku pihaprojektissani tein hieman "tihutöitä" isäni aikoinaan tekemälle kiviaidalle. Vyörytin hieman kiviaitaa nurin ja lisäsin näin aiheuttamaani kivipuroon vielä vuosia sitten pohjoisista hylätyltä kaivokselta tuomiani mustia pyöreitä kiviä. Kivipuron yläjuoksulle istutin ohotanmarunan (Artemisia schmidtiana) isännän toiveesta. Kivipuron reunoilla kasvaa mm. koristekärsämöä, komeamaksaruohoa sekä ahomansikkaa.

Viikonlopun hauskimpia hommia oli havukatteiden laitto. 

Yhteensä taisin hakea neljä kottikärryllistä havuja.

 Havukatteen saivat niin kukkasipulit kuin myös ohotanmaruna.

Helmi voi onneksi jo hyvin. Loppuviikosta hän oli mukanani sienimetsässä, ja hyvä niin,  

koska villalankojen värjäämiseen käyttämäni orakkaat leikkivät mielellään kuurupiiloa;)

Melko vaikeaa on huomata kankaalla kasvavat orakkaat, vai mitä?

Helmi jaksaa  istua uskollisesi orakkaiden lähellä. Tälläkin kertaa löysin lähes korillisen

kaunista vihreää lankoihini antavia orakkaita:))

Sadonkorjuuta villivihanneskedolta & rauniopuutarhasta

Etsiessäni tänään syksyn viimeisiä villivihanneksia, oli tyttäreni ajatuksissani. Meillä oli tarkoitus käväistä Kuopiossa nyt syyslomaviikolla, mutta suunnitelmat muuttuivat viime tipassa Helmin vuoksi. Helmi pelästyi viime viikolla kuumailmapalloa sillä seurauksella, että juoksi itsensä läkähdyksiin ja nyt jalat eivät tahdo vielä kestää kävelemistä. 

Viinasillan villivihannesketo tarjoaa monenlaista syötävää.

Kesällä keräsimme tyttäreni kanssa maitohorsman kukkia kuivattavaksi talven varalle.

Tänään sain nauttia kauniista syyssäästä ja

ilokseni löysin vielä yrttiteeaineksia kedolta.

Villivadelman lehtiä,

 siankärsämön ja poimulehden lehtiä. 

Lisäksi keräsin vielä tämän kesän vuosikasvuista karhunvatukan sekä ahomansikan lehtiä. 

Rauniopuutarhasta sain vielä ison nipun persiljaa kuivumaan tuvan muurin päälle. Elokuussa olen jo pakastanut persiljaa yllin kyllin koko talven tarpeeksi.

 Saksankirvelit leikkasin eilen varoiksi, kun yöksi oli luvattu kylmenevää. 

Ne ovat jo lähes kuivuneet vuorokaudessa kamarin uunin päällä. 

Auttamattomasti kylmenevät ilmat tekevät tehtävänsä, vielä 

viimeiset sinnikkäät kukat yrittävät avata nuppujaan rauniopuutarhan muurien suojassa.

Rauniopuutarha iltavalaistuksessa

 Totta tämä on

 ihka ensimmäinen postaukseni tänä vuonna. 

Saunapolkuani valaisi isännän Rauniopuutarhan ikkunoille sytyttämät kynttilät.

Josko nyt loppu vuodesta "parantaisin tapani"...

olen kaivannut kaikkia Teitä ihania blogiystäviäni!

Räiskyvää väri-iloittelua edullisesti

Ulkoa on kuulunut muutaman tunnin jo melkoinen pauke, onneksi Helmi ei säiky raketteja. Kävimme päivällä kaupungilla, minulla oli hetki aikaa kierrellä myös kirpputorilla. Sieltä löytyi tämä ihastuttava väri-iloittelu, emalinen kulho kuin uudenvuoden ilotulitus konsanaan! Värjäri kirppiksellä blogistani löytyy enempi juttua päivän kirppislöydöistäni.

Räiskyvän iloista Uutta Vuotta teille kaikille!

Riisipuuro, aattoaamun herkku

Toissapäivänä saapui ensimmäiset jouluvieraat Sarkolaan. 

 

Dooris on viihtynyt vielä enimmäkseen sängyn alla, joten tämä on harvinainen kuva!

 Helmin kanssa lenkillä ollessani löysin pannulle viel muutamia kanttarelleja 

 ja suppilovahveroita. 

Paremminkin olemme viettämässä pääsiäistä kuin Joulua, sillä pajunkissat antavat hennon "lumipeitteen" pajukkoon!

Hellalla poriseva aattoaamun riisipuuro on kohta valmis. Laitan sen lämmitettyyn isoon savivatiin (samanlaiseen kuin kuvassa), käärin paksuun froteepyyhkeeseen ja lähdemme koko porukalla mummon luokse viettämään aattopäivää. Siitä alkaa perinteisesti meidä perheen joulu.

Toivotan Teille kaikille Rauhallista Joulua!

ja valkeus tuli

ei lumen vaan katuvalojen muodossa;)

Perjantaina katuvalot syttyivät ensimmäistä kertaa Koivukujalle. Nyt viikonlopun olemme totutelleet tähän keittiön ikkunasta näkyvään valomereen, oudolta tuntuu. Yli 30 vuotta olemme asuneet ja viihtyneet ilman katuvaloja ja toden sanoakseni olisin viihtynyt edelleenkin ilman niitä. Taidan siis olla aikamoinen pimeän lapsi vaikka värejä rakastankin;)

Toisaalta valot luovat varmaan monelle turvaa, kaikilla ei ole uskollista ystävää rinnalla kulkemassa.

.

Syksyn värisienisato jäi melko vaatimattomaksi. Onneksi sentään jotain löytyi. Nämä sudenkorento kämmekkäät kudoin illalla veriseitikeillä värjäämästäni langasta. 

Olemme viettäneet isännän kanssa joululahjavalvojaisia perinteiseen tapaan. Tässä hän kerii vyyhdeltä vyöhykeorakkaalla värjäämääni lankaa. Hän toivoi minun kutovan siitä japanilaiselle ystävällemme Hisashille kämmekkäät.

Olemme tunteneet Hisashin jo -70-luvun lopulta ja siitä alkaen joka joulu pienet paketit ovat vaihtuneet Japanin ja Suomen välillä. Hisashi on ammattivalokuvaaja, joten usein olemme saaneet lahjaksi hänen valokuva-albumejaan. Me puolestamme olemme usein käärineet pakettiin jotain omin käsin tehtyä. Tällä kertaa suunnittelin hieman erilaisen version sudenkorentojen lento mallista. Kolme pientä sudenkorentoa kiertää rannetta ja yksi iso koristaa kämmenselkää. Kaislanvihreä lanka sopii niin hyvin sudenkorento malliin!

Lauantaina kaunis kuulas päivä houkutteli pidemmälle kävelyretkelle. 

Tällä kalliolla istahdan aina mieluusti ihailemaan kumpuilevaa maisemaa.

Helmistä keppileikki on hauskempaa ja varsin, jos saa isännänkin leikkiin mukaan;)

Tänään lähdimme lenkille heti aamun valjettua, koska iltapäiväksi oli luvassa vesisadetta. Kävelimme jokivartta aina tunnelimäelle asti.

Helmi rakastaa näitä lenkkejä. 

Tutkimme vanhan radanpohjan alta kulkevaa kivettyä rumpua. Osa kiveyksestä on sortunut, joten paikka on hivenen vaarallinen kulkijalle. 

Minusta nämä vanhat ratapengerrykset ovat kauniita. Tällaisen pienimuotoisen pengerryksen haluaisin tehdä myös omaan pihaani joskus.

Joulupostimerkeistä korvakoruja

Muutama viikko sitten nuorison ollessa viikonloppua viettämässä, keskimmäisen tyttöystävä kyseli salaperäisesti olisiko meillä mahdollisesti vanhoja joulukortteja säästössä. Onhan meillä, joulukortit ja kaikki muutkin kortit sekä kirjeet lähes 40 vuoden ajalta!

Lauantai ehtooni kului rattoisasti vanhoja kortteja ja kirjeitä lukiessa nuorten höyryttäessä irti postimerkkejä.  Kirjeet tuntuivat kiinnostavan kovin myös nuoria!

Vaikka arvokkaimmat kortit laitettiin syrjään, niin merkkejä riitti yllin kyllin.

 

Torstaina kävimme sitten ihastelemassa valmiita postimerkeistä tehtyjä korvakoruja. Olen aikoinani teettänyt postimerkit kissoistamme Miisusta ja Pikkumustasta. Tuossa postauksen ekassa kuvassa Pikkumusta imettää ensimmäistä pentuettaan. Postimerkissä Miisu ja Pikkumusta (Miisun pentu) istuvat tapansa mukaan vierekkäin ulkorappusilla pihan touhuja seuraten. 

Teetin postimerkkejä myös Heimo hepastani, niistä voisin tehdä joku kerta korvikset myös itselleni.

Itse olen sangen laiska askartelemaan. Siksi olen todella iloinen kun nuoriso tykkää ja paljon kauniita koristeita syntyy niin kotiin kuin lahjaksi annettavaksi pienellä budjetilla!

Tässä nauhaa vaille valmis suodatinpusseista tehty ruusukranssi. Täällä yksi youtube video suodatinpussikranssin teosta, niitä löytyy toki paljon muitakin, jos kiinnostuit sellaisen itsellesi tekemään koristeeksi vaikkapa juhlapöytään tai perinteisesti oveen laitettavaksi. Huomiseksi sitä ei varmaan enää ehdi tehdä!