maanantai 22. huhtikuuta 2019

Aave saunapolulla

Savusaunan leppeä lämpö hyväilee pientä saunojaa. Isosisko on tullut kotiin käymään. Omasta on jännittävää olla saunassa kahdestaan siskon kanssa illan hämärtyessä.

Isosisko auttaa pitkien hiusten pesussa, mutta komentaa äidin tavoin Omaa itse pesemään tarkasti hiirenkirkon ja rotankolon myös.

Sauna on pihan laidalla. Matkalla tupaan Oman on ihan pakko kyyristyä saunapolun varteen. 
Isosisko pelästyy pientä kyykkijää, hän valahtaa vitivalkoisena pitkin pituuttaan polulle. 

Kauhu valtaa Oman. Hädin tuskin hän saa sanaa suustaan tuvassa.  Isä ymmärtää jotain sattuneen.

Isosisko tokenee vähitellen. 
- Oma tahallaan säikytteli, oli kuin mikäkin aave! Hän selittää isälle. 
Turhaan Oma yrittää keskeyttää keskustelua kertoakseen, että pissalla Oma kyykki.

ps. Tämä sattumus lapsuudestani tuli mieleeni haravoidessani vaahteranlehtiä. Isäni on aikoinaan istuttanut vaahteran vanhan savusaunamme paikalle. Nyt entisen saunapolun varrella kyykkivät lumikellot;))


Osallistu tällä lapsuudenmuistolla vk 17 krapu-haasteeseen. Viikon 17 annetut sanat ovat: valkoinen, keskustelu, piha. Annettujen sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan. 

Krapu on sadan sanan kirjoitus, otsikko mukaan luettuna. Haasteen ylläpitäjinä toimivat Susupetal ja Cara. Heidän blogeistaan löydät myös muiden krapuhaasteeseen osallistuvien krapuilut. Uusi krapuhaaste löytyy joka viikko aina sunnuntaina SusuPetalin ja Caran blogeista. 


30 kommenttia:

  1. Kaikenlaisia muistoja tulee mieleen lapsuudesta. Savusauna, oih.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sanos muuta Cara, olisikohan Sinulla jotain tekemistä sen kanssa;) jostain syystä useampi krapuni on kummunnut lapsuusmuistoista...
      harvakseltaan enää pääsen savusaunaan, viimeksi saunoimme Metsähallituksen ylläpitämän Korteniemen metsänvartijatilan savusaunassa talkoopäivän yhteydessä. tänä vuonna Korteniemen savusauna on suljettuna remontin vuoksi.

      Poista
  2. Lapsuuteen mahtuu monenmoisia muistoja. Savusaunassa en olekaan käynyt pariinkymmeneen vuoteen..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. totta Satu, niistä voi ammentaa vaikka millaisia krapuja;) itsekään en ole pariin vuoteen päässyt savusaunan lempeistä löylyistä nauttimaan. aikoinaan isännän kanssa mietimme tehdä lapsuuden kotini pihapiiriin savusaunan. iso haavikkokin olisi omasta takaa, mistä saisi rakennusaineet. haaveeksi se taitaa jäädä, kuten moni muukin asia.

      Poista
  3. Tämä krapu on tosiaan tuonut paljon lapsuus- ja muitakin muistoja mieleen :)

    Ensimmäinen tarinoiden kuulija on AM, joka tämän kertaisen krapun kuultuaan alkoi nauraa. Kysyin, että no mikäs. Etkös muista. En muistanut... Kai se oma krapu sitten kuitenkin kumpusi jostain kaukaa muistamattomista muistoista, kun kiireessä yhden valkoisen paidan silittäessä poltin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aivan HPöllö, alitajuntamme tekee välillä kepposet;)
      yritän aina välillä miettiä jotain kuvitteellisempaa tarinaa, mut lopulta saan huomata krapuni ainakin osin pohjautuvan omiin tai lähipiirini kokemuksiin.

      Poista
  4. Hiirenkirkko, rotankolo?

    Pissaava aave :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat vanhempieni käyttämiä nimityksiä, myös itse käytin niitä aikoinaan tyttäreni ollessa pieni. Nykyään varmaan puhuttaisiin esim. etupepusta ja pepusta tms.
      niin siinä kävi, Oma-rukka ei ymmärtänyt näyttävänsä illan hämärässä valkoinen pyyhe ympärillään aaveelta;)

      Poista
    2. Kiitos selvennyksestä, ihan uusia nimityksiä minulle, hauskoja!

      Poista
  5. Mietin samoja sanoja kuin Susu, olisko korvat? Napa?

    Lämpenin, ihanuus mikä stoori.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. arvelinkin noiden vanhempieni käyttämien nimitysten olevan vieraita. hieman alemmaksi pitää mennä Sus'. minusta Hiirenkirkko on hyvin kaunis ja arvostava nimitys pienen tytön sukupuolielimestä, siksi käytin sitä myös itse lasteni ollessa pieniä. Rotankolo taas on oikein sopiva nimitys peräaukolle. on jännä huomata miten erilaisia nimityksiä eri suvuissa on käytetty aikojen saatossa.

      Poista
  6. Lapsuudessani kävin usein savusaunassa (naapurissa) ennekuin oma tavallinen sauna valmistui. Savusaunassa on ihan omanlainen tunnelma, savun tuoksu, tummat seinät ja löyly aivan toista luokkaa kuin muissa saunoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. juuri niin anli itse, kuvasit juuri niitä asioita, joista itsekin pidän savusaunassa:))

      Poista
  7. Kiva pieni tarina. Muisto onnellisesta lapsuudesta on arvokkain muisto!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos AilaKaarina:)) onnelliset muistot, kaikki hyvä kantaa elämässä.
      kuten kaikilla, myös minun lapsuuteeni kuuluu monenlaisia tarinoita ja ne kaikki eivät ole onnellisia.

      Poista
  8. Lapsuusmuistot on niin ihania <3 Meidän sauna ei ollut savusauna, mutta matkaa ehkä 100 m. Muistan kun isä kantoi minut saunasta vaaleanpunaiseen elefanttivilttiin käärittynä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin minustakin riitta k:)) kuten jo Aila Kaarinalle vastasin "onnelliset muistot, kaikki hyvä kantaa elämässä". sinulla on kaunis ja tärkeä muisto isästäsi.

      Poista
  9. Hauska tarina. Minä olen savusaunassa ollut vain kerran, oli erilaiset löylyt sen muistan. Lumikellot on kauniita. Muistoissa on kiva kylpeä vaikka usein haikeus valtaa mielen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. olen tykästynyt näihin krapuihin, niitä on tosi hauska kirjoittaa ja vielä hauskempi lukea muiden tarinoita:))
      minustakin savusaunan löyly on ihanan pehmeää. totta Sisko, sellaisia muistot useinkin ovat!

      Poista
  10. Ihana lapsuusmuisto! Leppoisaa alkanutta viikkoa💖

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kaunis kiitos Päde, viikko on ollut todella leppoisa ja rentouttava:))

      Poista
  11. Kaikenlaisia muistoja <3 Ihana savusauna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi kunpa olisi vieläkin savusauna pihalla. naapuri laittoi muutama vuosi sitten savusaunan ja silloin viimeksi mietimme, josko pitäisi, mut asia on jäänyt...

      Poista
  12. Monenlaistapa sitä muistojen piiloista pulpahtaa esille. Minä muistan, miten savusaunassa saatuani häkää selvisin jotenkin pihanurmelle, josta isä oli kantanut tupaan. Siellä heräilin ja tuijottelin ensin ruutupeiton ruutuja ihmetellen, missä olen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sanos muuta aimarii, taitaa sattumuksesi olla tapahtunut samoihin aikoihin kuin Omanikin;)

      Poista
  13. Elämänmakuisen lapsuusmuiston olet mielestäsi saanut paperille. Tämän voi nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hyvä niin SK, minäkin haluaisin aina nähdä mielessäni myös lukemani tarinan;)

      Poista