tiistai 19. maaliskuuta 2013

Kuka nosti Tarzanin puuhun?

 
 Ihanat aurinkoiset päivät ovat houkutelleet päivittäin hiihtoretkelle. Hiihtelin hiljalleen peltojen yli joelle. Katsellessani sopivaa kohtaa lasketella jäälle mieleeni nousi Gustaf Frödingin runo
»Sula jääni,
suo mun vieriä, virrata vapaana»,
näin keväälle huokasi talvi.

»Kenties, jos päivän on tahto niin,
me vuotamme kai vielä viikon, kaks,
kenties, kenties», kevät lauloi.

Vielä menee muutama viikko ennen kuin joki virtaa vapaana ja ahteille ilmestyvät ensimmäiset keväiset kiurunkannukset, vuokot ja esikot. 

 Pälvipaikkoja on jo ilmestynyt jyrkimmille rantapenkoille, päivä päivältä ne laajenevat. Vanhat tuomet ovat kokeneet kovia talven myrskyissä, taas muutama iso oksa näyttää olevan murtunut lumitaakan alla tai tuulen voimasta. Tuomi on minulle erittäin rakas, tärkeä puu. Lapsuudenkotini pihassa, aitan kupeessa, kasvoi iso monihaarainen tuomi. Siinä lapsena leikimme tarzanleikkejä hyppien oksalta toiselle ja välillä kupsahtaen maahankin. Tulimme lasten kanssa usein keväisin retkelle tänne tuomien katveeseen niiden kukkiessa. Tietysti jokaisen piti aina kiipeillä myös puissa ja syödä rinteellä kasvavia ketunleipiä.
 
 
 Joka vuosi on testattava vieläkö  pääsen kiipeämään tuomeen. Isäntä ei ole luvannut nostaa Tarzania puuhun, jos itse ei pääse. Pari vuotta sitten katkesi lempioksani, onneksi oksia riittää vielä;) Tällä reissulla en vielä puuhun ala kiipeämään, vaan käännän sukseni joen yli. Edessäni on kaunis koivikko ja melkoinen nousu ylös jokiuomasta.
 Helmin lempi puuhaa hiihtoretkillämme on repiä talventörröttäjiä tuusannuuskaksi.
.
Nautitaan nyt vielä hetki näistä ihanista hiihtokeleistä, mukavaa viikkoa itse kullekkin:))
ps tervetuloa Suvi ja Merike mukaan Ilonan värimaailmaan


14 kommenttia:

  1. Kauniita kuvia! Janehan siellä puussa oli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. olitpa Sinä tarkkanäköinen, lapsena en vahingossakaan ollut koskaan Jane vaan aina ehdottomasti Tarzan;))
      mukavaa päivää teille Mikin kanssa!

      Poista
  2. Kaunista. Helmikin jo kaipaa tuoreempia oksia:) Tuo puuhun kiipeäminen onkin ihan hyvä notkeus/voima testi:))

    Mukavaa aurinkoista tiistaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmat ovat todella suosineet täällä, tänäin navakka viima hieman latisti hiihtoretkeä. Joenuomassa oli lähes tyven, heti penkereille noustessa viima iski kasvoihin. Mukavaa tasaarvonpäivää Sinullekin:)

      Poista
  3. Jane puussa ja Helmi maassa. (Minä en enää pääsisi puuhun) - Hienoja kuvia, talven ja kesän parhaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyl Helminkin tekee mieli kiivetä, jos joku kapuaa edellä! saas nähdä pääsenkö enää itsekkään tulevanan kesänä, niin rupeaa paikat jo jäykistymään!

      Poista
  4. Kauniita kuvia, erityisesti tuo koivikko on upea. Aika hyvä kuntomittari, puuhunkiipeäminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. koivikko on todella kaunis, siksi niin mielelläni aina hiihdänkin sen läpi noustessani jokiuomasta, vaikka rinne on melko jyrkkä. Puussakiipeily on tosi hyvää treeniä tasapainollekkin.

      Poista
  5. Kyllä nämä sinun kuvasi on upeita.
    Tuollaista kesää odotan kun tuossa rantakuvassa. Nyt vaan näyttää toivottomalta, kun ikkunasta ulos kurkkaa !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sitä vähän aattelin, et pitää muistuttaa itseäänkin välil siitä, et aina kevät on tullut jään ja lumen jälkeen;)

      Poista
  6. Pistit herkulliset talvi-kesä asetelmat. Kauniita on valkeat hanget, mutta kaunista kesäinen viherryskin.
    Aa, sinä Jane, minä Tarzan, tai toisin päin. Itsekin muistan kiipeilleeni pihatuomessa.
    Kiipesin viime kesänäkin kyllä melko korkealle mäntyyn, kun kaverin ongensiima kiepsahti oksaan kiinni. Ylös päin pääsin suht helposti, mutta paluu oli vaivaloisempaa, kun en rohjennut enää pompata kovinkaan ylhäältä. Ei ole joustoa jaloissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. piristykseksi ja uskoa valamaan, et kyl me kevätkin viel saadaan, itse kyl aion ottaa hieman förskottia, viikon päästä perjantaina lähdetään;)
      ootpa säkin aika hurja Jane, mut mitäpä sitä ei tekisi siimansa takia!

      Poista
  7. Ihana postaus ja tuo keväinen kuva joen varrelta, niiin mahtava! Itse olen yrittänyt saada itseni luistimille joka talvi, voisihan sitä kokeilla myös tuota puuhun kiipämistä jos uskaltaisi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. retkiluistelu olis munkin juttu, pienessä kaukalossa en halua pyöriä. nilkat ei kestä luistelua, joten tyydyn hiihtelemään omia latuja. puissa kiipeily on jotenkin vaan niin hauskaa edelleen:))

      Poista