Lauantain hortoiluja

Olipa ihanaa herätä lauantaina aurinkoiseen aamuun. Heti ensimmäisenä mieleeni tuli, että päivä olisi juuri sopiva villiyrttien keräämiseen. Juotuani aamukahvit portailla purkitin kuivumassa olleet villiyrtit, jotta saisin tilaa uudelle satsille. Alkukesä on parasta hortoilu aikaa. Alkuviikosta keräsin pihamaalta poimulehtiä (kuvassa takimmaisena kuivumassa), valkoapilaa, kurttulehtiruusun terälehtiä, nokkosta (edessä vasemmalla) ja saksankirveliä (oikealla). Yrtit kuivuvat muutamassa päivässä lattialämmöllä. On tästä viileästä kelistä se hyöty, että ihan surutta voi kuivata villiyrttejä ja värikasveja lattialämmöllä, kun sitä pitää mielellään päällä jo ihan lämmönkin takia;)

Nyt täällä varsinaisessa suomessa on paras aika kerätä mesiangervoa (Filipendula ulmaria) kuivumaan talveksi. Läheisen Halikonjoen rantaniityillä kasvaa yllinkyllin kerättävää.

Isäntä keräsi maitohorsmankukkia. Olen jo aiemmin juhannuskesällä kerännyt nuoria maitohorsman lehtiä kuivumaan. Nyt kukat ovat parhaimillaan kerättäväksi. 

 

Rantaniityn laidalla olevan metsän reunassa kasvaa laajalti metsäapilaa (Trifolium medium). Kaikki apilat sopivat käytettäviksi ravintona. Metsäapilan erottaa parhaiten puna-apilasta siitä, että sen lehdistä puuttuu puna-apilan lehdille tyypillinen vaalea laikku.

Kerätessämme isännän kanssa villiyrttejä, Helmi oli lempiharrastuksensa parissa, uimassa. Joki on savesta ruskeaa, mutta se ei Helmiä haittaa.

 

Isäntä ja Helmi näyttävät mallia miten joki ylitetään kiviä pitkin.

 Onnellisesti pääsin minäkin joen yli kukkakoreineni:))

 

Kotimatkalla poimin peltotien varrelta ojakärsämöä (Achillea ptarmica) kuivumaan talvisia kukkakimppuja varten. 

Luontoäiti tarjoaa parastaan. 

Päivän hortoilujen tuloksena kuivumassa: 

metsäapilan kukkia ja hieman myös nuoria lehtiä (takana), mesiangervon sekä maitohorsman kukkia. 

Ruohon leikkuuta ja kitkemistä- kuulostaako lomalta?

Pääsimme vihdoinkin Viinasiltaan eilen. Edellisestä käynnistä on kulunut reilu kuukausi, joten pari eka päivää kuluu rattoisasti pihatöissä. 

 Helmi päätti ottaa rennosti, onhan loma!

Pitkän ajomatkan jälkeen venyttely tekee kyllä hyvää itsekullekin, joten ensimmäiseksi kiersimme pihamaan ja teimme pikatarkastuksen onko kaikki kunnossa.

Tässäpä isännän ja minun tärkeimmät "matkatavarat".

 

Tästä minä pidän, puna-ailakit aitan harmaata seinää vasten. Näitä isäntä ei saa ajaa.

Potagerin saksankirveli on jo ehtinyt kukkia. Leikkaan siitä joku päivä siemenkodat pakkaseen ja koko kasvin alas, jotta saan vielä syyskesästä nuoria lehtiä kuivattavaksi talven varaksi.

Poistin myös harson potagerin porkkanapenkistä. Porkkanan taimet ovat vähän hakusessa, koska pihatähtimö eli tutummin vesiheinä (Stellaria media) on riehaantunut harson alla kasvuun. Hyvä niin, koska saan kerättyä puhdasta vesiheinää helpolla. Pihatähtimöä keräsin lapsena paljon sioille, silloin meillä sitä ei ihmisruoaksi kelpuutettu, sianruokaa kun oli. Nyt on asiat toisin, vesiheinä on arvostettu villivihannes. Kuivatan sitä viherjauheeksi. Haudutan siitä myös yrttiteetä. Tuoreeltaan se käy erittäin hyvin salaatteihin  ja vihersmoothieen.

Tänään olen päässyt jo kasvimaita kitkemään nurmen haravoimiselta. Kaaripenkkejä en peittänyt toukokuussa harsolla, niinpä niissä vesiheinää ei niin kovin kasvanut kuten potagerissa. 

Tuossa kuvan keskellä pienen tuomipuun edessä on kasa leikattua nurmea, minkä levitän huomenna kitkemiini penkkeihin katteeksi. Puun takan viime vuonna alasleikattu aronia-aidanne. Yritämme pitää leikkaamisella aronian mahdollisimman matalana. Onko sinulla kokemusta siitä, kestääkö aronia jatkuvaa leikkaamista? Me emme halua siitä marjoja, vaan matalan suoja-aidanteen kaaripenkeille, missä kasvatan myös erilaisia yrttejä.

Ihanaa saada jo nauttia puutarhan sadostakin. 

Helmi on selvästi sitä mieltä, että toinen leivistä kuuluu hänelle:)

Mini potagerini

Ihmeellistä, tänään paistoi aurinko lähes koko päivän! Viikon odottelun jälkeen pääsin haraamaan pikkuriikkisen potagerini. Potagerini kasvivalikoimiin kuuluu yrttejä, vihanneksia, värikasveja ja perinteisiä perennoja. Saksankirveli (Myrrhis odorata) on talvehtinut hyvin, kuten myös taka-alalla punaherukkapensaan edessä kasvava ruohosipuli (Allium schoenoprasum) ja mäkimeirami (Origanum vulgare). Kuvan oikeassa laidassa näkyy hiukan vanhaa keltasauramopenkkiä. Tänään kylvin lisää keltasauramoa (Anthemis tinctoria) ja tiikerikaunosilmää (Coreopsis tinctoria). Molemmat ovat erittäin hyviä värikasveja. Maa on vielä melko kylmää, silti laitoin jo hieman hernettä ja pensaspapuakin istukassipulien lisäksi. 

Varhaisperunaa (Timo) laitoimme peräti kolme parin metrin penkkiä!

Sunnuntaina olen menossa Uudenkaupungin kukkamessuille. Olen mukana puutarha-aiheisessa paneelissa, missä raotan ovea salaiseen Rauniopuutarhaani. Jos osut paikalle, niin tule ihmeessä moikkaamaan:))

On sadepäivistä ollut sentään jotain hyötyäkin, sadetta pidellessä on ollut aikaa virkata kukkamessujen teemaan sopivia kaulakoruja.