Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesäkukat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesäkukat. Näytä kaikki tekstit

perjantai 2. elokuuta 2019

Vesiaihe kivikkopenkkiin ja kesäkukkien lumoissa

Jo pienikin vesiaihe puutarhassa voi toimia katseenvangitsijana ja tuottaa suurta iloa. Toteutin pihasaunan seinustalla olevaan kivikkokasvi penkkiin vesiaiheen laakeaan kivivatiin.  Veden pinnasta peilautuu kauniisti vadin ylle kaartuva hento sara ja kivijalan rappaus. 
Hankin saran puutarhaliikkeen alesta, se oli päässyt hieman kuivahtamaan, joten saa nähdä jaksaako se enää vihertyä tuosta. Seinustalla kasvaa erilaisia maksaruohoja ja luonnostaan ketohanhikkia (Argentina anserina). Pihamaallamme kasvavan ketohanhikin lehdet ovat molemmilta puolin hopeakarvaiset, mikä tekee siitä erityisen kauniin.  
Löysin kivivadin kirpparilta eurolla. Kiviä meillä on paljon talon kivijalan ympärillä, joten sieltä löytyy aina sopivia eri tarkoituksiin.  Vaihdan veden vatiin parin kolmen päivän välein. Näin se pysyy puhtaana ja linnuilla on aina saatavilla raikasta vettä. 
Kukkaistyttö on päässyt kivikkopenkkiin levisiaa (Lewisia cotyledon) ihastelemaan. Toukokuussa ostamani levisia on ylittänyt kaikki odotukseni.
Tämän kuvan olen ottanut juhannuksen alla. Levisia on kukkinut koko kesän kauniisti. Jos en saa sitä talvetettua, niin aion kyllä hankkia ensi kesänä muutaman uuden levisian kivikkopenkin väripilkuksi.
Kylvin kesäkukat suoraan lavaan toukokuun lopulla. Kosmoskukat ovat juuri aloittamassa kukintaansa. Taustalla häämöttävät ruiskaunokit ovat kukkineet jo parisen viikkoa, kuten keltasauramotkin. 
Vanhanajan kosmoskukka on lemppareitani kesäkukkien joukossa. 
Myös auringonkukista tykkään!
Kaktuslavan isot auringonkukat aloittavat kukintaansa kurkotellen kohti aurinkoa. Ruusupavut kiertyvät auringonkukkien varsien ympärille. Ruusupapu ei kavahda kelottunutta katajaakaan, vaan kiertyy myös katajan runkoja pitkin korkeuksiin.  

Kesän kukkijoissa on monta ilonaihetta, yksi niistä on tämä viime syksyn alesta eurolla ostamani Endless Summer -hortensia. Se on selvinnyt hyvin ensimmäisestä talvestaan ja siinä on nyt avautunut ensimmäinen kukka. 
Hortensian lähellä myös ensimmäinen mini sormustinkukka on aloittanut kukintansa. Taustalla häämöttää miekkaliljoja, joissa myös on jo isot nuput.  Miekkaliljojen sipulit esikasvatin ansarissa ja istutin vasta kesäkuun alussa takapihan kukkapenkkiin sormustinkukkien, vuohenkellojen ja punahattujen kaveriksi syksyn väripilkuiksi. 
Huomaan, että kovin hempeää on pihamaallamme parhaillaan! Vaaleanpunaiset pelakat ovat jaksaneet kukkia koko kesän. Niiden vieressä kukintavuoroaan odottaa isomaksaruoho. 
Hempeät harmaamalvikit ja pirtsakka väriminttu kukkivat portinpielessä. Sain värimintun taimia kesän alussa ystävältäni. Istutin niiden kaveriksi malvikkia. Ei yhtään hullumpi parivaljakko;)
Kultapallokin on aloittanut kukintansa. En muista, koska viimeksi ne olisivat kukkineet varjoisalla takapihalla jo heinäkuun lopulla.
Kultapallot ovat vanhojen pihojen perinnekasveja. Nämä kultapallot ovat lapsuuskotini pihamaalla kasvavan kultapallon jälkeläisiä eli hyvin vanhaa kantaa. Ne ovat kotiutuneet hyvin uuteen kasvupaikkaansa terijoensalavan siimekseen. Taustalla pilkottaa yksi tämän kesän kesken olevista projekteistamme, venepergola. 
Perunamaan reunassa kukkii kehäkukat, ruiskaunokit ja kesäharsot. 

Kehäkukat sopivat hyvin salaatteihin ja esim. riisiruokiin. Tässä täytettyjä kesäkurpitsoja Värjärin tapaan raikkaan kehäkukkasalaatin kera tarjoiltuna. Mukana myös krassin kukkia, nekin sopivat erinoamisesti salaatteihin. Nyt on hyvä aika kerätä kehäkukkia kuivumaan myös talven varaksi. 

Tervetuloa Pauliina lukijaksi Värjärin Pataan, toivon Sinun viihtyvän:))

ps. Värjäri kirppiksellä blogistani klik! löydät uusimmat kirpparilöytöni niin eteisen kuin pihamaankin somistukseen:))

lauantai 27. heinäkuuta 2019

Aidan takaa

Maalasin viikolla piha-aitaa. Olen tykännyt harmaantuneesta aidastamme. Kun pihasaunan verantakin on harmaa, niin halusin saada hieman lisää väriä pihapiiriin. Ei muuta kuin pensseli käteen ja maalaamaan aitaa punamulalla. Toki vanhaa aitaa piti hieman harjata puhtaaksi ennen maalausta.   
Kuistin pöydälle keräämäni kesäkukkakimppu näkyy kylätielle asti. 
Ihanat aurinkoiset päivät innostivat minua hieman sisustamaan pihasaunan kuistiakin. Kiinnitimme yhdessä isännän kanssa aikoinaan kirppareilta hankkimamme kolme bambuverhoa tuomaan varjoa polttavimmalta paisteelta. Bambuverhojen takaa maisema kuultaa kauniisti läpi. 
Etupihalle päin olevan bambuverhon takaa siintää itämainen portti, joka on nyt jo lähes valmis.
Kolmannen bambuverhon kiinnittämistä varten piti ensin laittaa poikkiparru. Samalla tuli sitten laitettua kaksi muutakin puuttuvaa parrua paikoilleen kannatintolppien väliin. Olen odottanut jo muutaman vuoden näiden parrujen laittoa. Tosi mukavaa, kun viihdoinkin saimme ne tehdyksi. Niiden päälle on hyvä jatkossa laittaa myös pitkät matot kuivumaan:))
Kuistilla on makuulaveri, missä nukun kesäisin usein päikkärit.  Hiukan piti kiipeillä, että saimme kiinnitettyä ohuen kukkaverhon kattoon. Mutta kyllä se kannatti, niin kaunis verho on. 
Jätimme verhon alareunastaan irti, joten pienikin tuulenvire nostaa kevyen verhon liehumaan korkeuksiin.
 Verhon leikkiä tuulessa on hauska seurata lepäillessä laverilla:))
Olen kerännyt kukkia vaaseihin ja  myös kuivumaan. 
Eilen leikkasin laventelit. Sidoin niistä pieniä kimppuja takkahuoneeseen kuivumaan. 
Tällä viikolla olemme saaneet nauttia joka ilta kauniista auringonlaskusta. 
Niin myös kauniista aamuista. Aamuisin usva on levittäytynyt pellon ylle, kun yöt ovat olleet melko viileitä. Tänä aamuna ei usvaa näkynyt, ei pahemmin myöskään aamukastetta lämpimän yön jälkeen. Yö oli kesän tähän asti lämpimin, sellainen millaisen kesäyön tuleekin olla. Nyt tekee mieli valvoa koko yö kuunnellen radiosta laatu jazzia! 

sunnuntai 16. elokuuta 2015

Värikollaasi Liilaa ja vähän pinkkiäkin

Viikon kollaasivärinä liila. Koska minulta jäi aiemmin pinkistä kollaasi tekemättä, niin kukkakollaasissani myös pinkkejä kukkia mukana. Elokuussa pihamaalta löytyy liilaa kosmoskukista, hajuherneistä sekä takapihan koivikon reunassa kukkivista pajuangervoista. Erityisen kauniilta näytti salkoruusu tervattua seinää vasten Rauhaniemen lammastilalla, mistä kävin ostamassa viikolla villalankaa syksyn värjäyksiä varten. Pinkin ahoneilikan jänönheinien seassa kuvasin viikko sitten Liedon Vanhanlinnan  linnavuorelta, Aurajoen ja Hämeen Härkätien välissä olevalta ikivanhalta vartiopaikalta missä retkeilimme koko perheen voimin. Daaliat ikuistin tänään Ruunaassa Kahvila Suvannon pihamaalta odotellessamme isännän kanssa rantasaunan lämpiämistä:)

Täältä löytyy lisää liilan inspiroimia värikollaaseja!

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Kesäpäivän nautintoja

Ihana ihana päivä aamusta iltaan, Näin kauniin kimpun sain isännältä aamulla ja kutsun
aamiaiselle ruohikolle!
 Helmi muisti minua upealla kivellä.  Suuresti ihmettelen, miten ihmeessä Helmi pystyy näitä järkäleitä kantamaan pitkiäkin matkoja!
Iltapäivällä katoimme kahvit saunan kuistille. Perinteisen mansikkakakun leivoin tällä kertaa gluteiinittomana, laktoosittomana ja Ali-Marttilan tilan luomumansikoista. Ystäväni toi lahjaksi suussa sulavan sitruunamelassilla koristellun juustokakun ja omaPIHA lehden. Tarjolla oli myös isännän leipomaa gluteiinitonta pullaa.
 Lämmin aurinkoinen päivä houkutteli puutarha-ammeen täyttöön ja
 hetkessä isäntä oli valmistanut minulle kylvyn tärkeine tykötarpeineen!
Nautinnollista, pienet huomionosoitukset ovat niitä tärkeimpiä yhteiselossa. Isäntä taisi rallatella itsekseen puskan takana "olen nähnyt rouvan kylvyssä ihanaa, voin melkein nähdä kuinka varvas siellä vilahtaa". Ohut pohje on muuttunut paksuksi kuin Helga neidillä konsanaan, mut ei se haittaa;)

Ilokseni löysin lehdestä myös Saaripalsta-blogin pitäjän Saila Roution jutun Hyvinvointia puutarhasta.  Puutarha-ammeessa loikoillessani nautin juuri siitä hetkestä; lintujen viserryksestä, kärpästen surinasta, auringon lämmöstä ja puutarhani vehreydestä. 
Vanheneminen ei ole hullumpaa! 

MA Nummisen iki ihana Olen nähnyt Helga neiti kylvyssä ihanaa...

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Aitan perinteinen juhannussiivous

 Perinteisesti valmistaudun  mittumaarin juhlaan somistamalla nukkuma-aitan.  Aamulenkillä Helmin kanssa taitoin sylillisen koivunoksia aitan ripsumista varten.
Tuoreet koivunoksat irrottavat tehokkaasti pölyn hirsistä. Leveiden kattolautojen raosta tippuu aina jnkv vanhan, peltikaton alla olevan, pärekaton paloja, jotka myös irtoavat hyvin oksilla ripsumalla. Taas kerran haaveilin siitä, miten ottaisimme peltikaton pois ja tekisimmi tilalle uuden pärekaton. Haavikosta löytyy sopivasti haapoja päreiden tekoon ja varmaan jostain saisi lainaksi pärehöylänkin.  Näin pihapiirimme olisi taas yhdeltä pieneltä osalta lähempänä 1950-luvun elämäntyyliä.
 "Juhannusheiniksi" laitan katonrajassa oleviin naulakoihin tuoreita koivunoksia. Vanhan tavan mukaanhan juhannusheiniä levitettiin tuvan lattialle, joskun niitä ripustettiin myös seinille, tavallisimmin seinille ripustettiin tietääkseni kuitenkin haavan- tai pihlajanlehviä. Oviverhosta ja seinien rakojen tilkitsemisestä huolimatta aitassa kuuluu aina itikoiden ininää, hyttysverho antaa hyvän suojan niitä vastaan.
 Aitan viileässä hämärässä on nautinnollista nukkua myös päiväunet. 
Juhannus eli mittumaari tarkoittaa valon ja keskikesän juhlaa, jota vietetään kesäpäivänseisauksen tienoilla. Kristillisenä juhlana kyseessä on Johannes Kastajan muistoksi vietetty juhla ja juhannuksen nimikin on tullut Johanneksesta. Kesä on vehreimmillään ja kukkakedot kauneimmillaan. Keräsin kiitokseksi  kimpun tuoreita kukkia Johannekselle.