Tänään saamme viettää keskikesän juhlaa juuri oikeana päivänä,
onhan vuoden valoisin päivä, kesäpäivänseisaus:))
Juhannusviikolle osui kunnon heinäpoudat.
Monelle pellolle on jo ilmaantunut elefantinmunia.
Perinteisesti naapurin isäntä niittää kylätien pientareet aina juhannusviikolla. Kuivuvat heinät ja kesäkukat ovat ikävän näköisiä, joten haravoin pientareen aina kotimme kohdalta. Kesäkodissamme tienpientareet niitetään vasta heinäkuulla, joten siellä saamme nauttia luonnonkukkien kukinnasta aina juhannuksena. Tosaalta nyt ei harmittanut lainkaan pientareiden aikainen niitto, koska tarvitsin paljon heinää pihamaalle haasioiden tekoon.
Haasialla heiniä on kuivattu ennen etenkin itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. Heinäseipäät syrjättivät sen aikoinaan, ja nyt aniharvoin näkee enää heinäseipäitäkään pelloilla. Heinän paalaus on niin paljon käytännöllisempää ja tehokkaampaa. Nostalgian vuoksi teen aina muutaman heinäseipään kesäkodin pellonlaitaan. Haasian tekeminen aloitetaan tukirakenteen teolla. Käytin siihen vanhoja pukkijalkoja ja puisia a-tikkaita.
Vaakaorsina käytin kaikkea mahdollista joutavaa esim. pitkiä lautoja, männynoksia ja katajia.
Haravoimani heinä oli mukavan pitkää ja sitä oli ihan riittävästi kahden pitkän haasian tekoon.
Idean haasioihin sain miettiessäni miten naamioisin takapihalle varastoidut vanhojen ikkunoiden "taapelit". Saimme hakea ystävämme vanhat ikkunat, kun heille tehtiin ikkunaremontti nyt alku kesästä. Ikkunoista olisi tarkoitus tehdä syksyllä kasvihuone tai, jos ei tänä syksynä, niin joskus sitten...
Haasian teossa on tärkeää jättää riittävästi ilmatilaa,
jotta heinät kuivuisivat mahdollisimman nopeasti.
Laitoin poikkiorsia aina noin 30 cm välein. Orsina käytin kaikkea mahdollista pihalta löytyvää. Tässä vanhan veneemme päältä puretun katoksen lautoja.
Haasiasta tuli oiva näköeste:))
Toisen haasian tein takapihan vanhan kuusiaidan viereen. Tässä haasian päätynä vanhat puutikkaat, mitkä sidoin kiinni mäntyyn. Tikkaiden puolille sai helposti asetettua riittäväti orsia, joten haasiasta tuli ilmava ja näin varjossakin heinät kuivuvat varmaan ihan hyvin.
Haasia toimii näköesteenä puutarhaviljelijän manikkapellolle. Nyt ei tarvitse katsella pellolla ahkeroivia mansikanpoimijoita riippumatossa makoillessa. Kun vielä keksisi sen, miten saisi myös pellolta lähes vuorokauden ympäriinsä kovaäänisistä kuuluvan naakkojen rääkynän hiljennetyksi!
Kiinanpioni Sarah Bernhardt avasi nuppunsa myös parahiksi juhannukseksi. Turhaan ei mainita pionien olevan puutarhan kuningattaria, niin upeita ne ovat. Ehkäpä yksi rakastetumpia pioneja on juuri tämä monelle jo mummolasta tuttu Sarah.
Se on vaan niin ihana!
Kesän tuoksuista,
aurinkoista juhannusta Sinulle,
nyt on keskikesänjuhlan aika!
