Perinteisesti valmistaudun mittumaarin juhlaan somistamalla nukkuma-aitan.
Aamulenkillä Helmin kanssa taitoin sylillisen koivunoksia aitan ripsumista varten.
Tuoreet koivunoksat irrottavat tehokkaasti pölyn hirsistä. Leveiden kattolautojen raosta tippuu aina jnkv vanhan, peltikaton alla olevan, pärekaton paloja, jotka myös irtoavat hyvin oksilla ripsumalla. Taas kerran haaveilin siitä, miten ottaisimme peltikaton pois ja tekisimmi tilalle uuden pärekaton. Haavikosta löytyy sopivasti haapoja päreiden tekoon ja varmaan jostain saisi lainaksi pärehöylänkin. Näin pihapiirimme olisi taas yhdeltä pieneltä osalta lähempänä 1950-luvun elämäntyyliä.
"Juhannusheiniksi" laitan katonrajassa oleviin naulakoihin tuoreita koivunoksia. Vanhan tavan mukaanhan juhannusheiniä levitettiin tuvan lattialle, joskun niitä ripustettiin myös seinille, tavallisimmin seinille ripustettiin tietääkseni kuitenkin haavan- tai pihlajanlehviä. Oviverhosta ja seinien rakojen tilkitsemisestä huolimatta aitassa kuuluu aina itikoiden ininää, hyttysverho antaa hyvän suojan niitä vastaan.
Aitan viileässä hämärässä on nautinnollista nukkua myös päiväunet.
Juhannus eli mittumaari tarkoittaa valon ja keskikesän juhlaa, jota vietetään kesäpäivänseisauksen tienoilla. Kristillisenä juhlana kyseessä on Johannes Kastajan muistoksi vietetty juhla ja juhannuksen nimikin on tullut Johanneksesta. Kesä on vehreimmillään ja kukkakedot kauneimmillaan. Keräsin kiitokseksi kimpun tuoreita kukkia Johannekselle.
