Näytetään tekstit, joissa on tunniste viherhuone. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viherhuone. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 26. toukokuuta 2019

Sadepäivä viherhuoneessa

Ulkona vihertää, niin myös sisällä viherhuoneessa. 
Koko päivän jatkunut sade ei harmittanut lainkaan sillä viherhuoneessa riitti puuhasteltavaa. Siirsin kesää vasten kasveja hieman kauemmaksi ikkunoista, pois pahimmasta paahteesta. Siitä huolimatta, että pullojukka on viihtynyt hyvin myös etelään olevalla ikkunalla, siirsin sen korkean kukkapylvään päälle länteen olevan ikkunan eteen. Uudessa paikassa se saa entistä enempi valoa, mutta ei ole suoranaisessa auringon paahteessa.  
Aiemmin piirongin päällä olleen mustan kukkapöydän siirsin lattialle toisen samanlaisen pöydän viereen. Kun taimien esikasvatus on ohi, vien harmaan, pyörillä varustetun teräspöydän pois ja siirrän toisen mustista kukkapöydistä sen tilalle. Nurkassa näyttää kovin tyhjältä. Otin metallisen kukkapylvään hetkeksi sieltä pois, että isäntä sai kiinnitettyä pienen tv-tason seinään.
Olen pitkään etsinyt pientä seinään kiinnitettävää tv-tasoa, nyt sellaisen vihdoinkin löysin kierratyskeskuksesta. Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyvä juoru on myös pienen mustan tv-tason päällä. Näin kasvit saa irti seinästä ja tason paikkaa voi hieman muuttaa. Tässä uudessa tasossa ei ollut pitkää vartta kuten aiemmin hankkimassani mustassa. Mustan tason voi kääntää kokonaan seinälle, pois ikkunan edestä. Juoru tykkää valosta, mutta ei paahteesta, joten käännän kesällä tason hieman enempi seinälle päin ja talvella taas se saa olla kokonaan ikkunan edessä. Nämä seinään kiinnitettävät tasot ovat todella käteviä viherhuoneessa, niitä vaan ei tahdo enää mistään löytää.  
Piirongin päälle pääsi pyöreä metallinen kukkapöytä. Kuten edellisessä postauksessani Puutarhan somistaminen kirppislöydöin klik! kirjoitin, pidän tällä hetkellä erityisen paljon pyöreistä muodoista. Siksipä viherhuoneessakin piirongin päällä ollut kulmikas kukkapöytä vaihtui pyöreään;)
Jotta pöydän metallijalat eivät vaurioita pöydän pintaa, laitoin niiden alle pienet tassit. Hieman ideat loppuivat tänään kesken...tasseille pitäisi keksiä vielä jotain kivaa, ehkäpä ilmakukkia?
Minulla menee kukkien kastelussa muutama tunti pari kertaa viikossa. Sumuttelen niitä kastelukertojen välillä aina kun muistan, muuta hoitoa ne eivät sitten näin kesällä tarvitsekkaan. Kun ilmat lämpeävät ja hallan vaaraa ei enää ole,  vien osan kasveista ulos. 
Sadepäivä viherhuoneessa kului nopeasti, 
nyt onkin aika siirtyä töllöttimen eteen jännittämään jääkiekon finaaliottelua, 
kaikki peukut pystyyn Leijonien puolesta!


torstai 11. huhtikuuta 2019

Kaikilla teoilla on merkitystä

Kuka ostaa teidän perheessänne kalleimmat viherkasvit? Meillä se taitaa olla isäntä, mutta minullahan ei todellakaan ole mitään sitä vastaan. Käydessämme Pirilän kukkatalossa klik! ostamassa ulkoistutuksiin narsisseja ostoskärryyn ilmaantui myös muutamia huonekasveja. 
Isäntä iski silmänsä näyttävään tähkämaijaan (Calathea crocata). Tähkämaija on siitä harvinainen maija, et se kukkii pitkävartisin sahramin keltaisin kukin. Kukinnon värin perusteella tahkämaija on saanut myös lajinimensä crocata. Kukinto muistuttaa tähkää, mistä puolestaan tulee kasvin suomenkielinen nimi. 

Tähkämaija pääsi isännän työpöydän kulmalle. Siinä on puolivarjoinen kasvupaikka, missä toivon maijan viihtyvän. 
Muutama viherkasvi päätyi myös omaan ostoskoriini. Piskuinen kilpipiilea (Pilea peperomioides) mahtuu vielä hetken kirpparilta hamstraamaani käsinmaalattuun vaasiin. Kilpipiilea on nopeakasvuinen, joten kauaa ei se mahdu näin pieneen ruukkuun jakamatta. Plantagenin sivustoilta löytyy hyvät hoito-ohjeet ja vinkkejä istukkaiden ottamiseen piileasta klik!

Käyn aina tsekkaamassa myös kaktuspöydän tarjonnan. 
Tällä kertaa mukaan tarttui pallokaktus (Echinopsis). 
Kaktukset ovat vaan niin söpöjä piikeistään huolimatta;)

Yksi mehitähtikin pääsi jo kotiin, hankin niitä enempi vasta toukokuulla ulos istutetavaksi.

 Löysin kirpparilta pienen kolmijalkaisen rautapadan. Se on täydellinen suojaruukku mehitähdelle. 
 
Kevätsiivouksen yhteydessä siirsin viherhuoneesta ison rönsylinjan kylppäriin. Tämä massiivinen kukkapylväs sopii mainiosti kylppärin kapean ikkunan eteen. 

Värjäri kirppiksellä blogiini klik! olen tehnyt taas muutamia päivityksiä kirpparilöydöistäni. Jos Sinua kiinnostaa toimia salapoliisina, niin siellä olisi muutama esine, joiden alkuperää en itse ole onnistunut vielä selvittämään. 
Kiinnitit ehkä huomiota edellisessä kuvassa näkyvään kylppärin roskikseen. 
Nämä mm ovat niitä pieniä tekoja, millä osallistun luonnonsuojeluun:
kierrätys, ostan käytettynä kaiken mahdollisen
pyrin vähentämään roskaamista ja muovin käyttöä
suosin luonnonmateriaaleja

Maapallo roskiksen kantena muistuttaa kylppärin käyttäjiä siitä, ettei muoviroskat kuulu meriin!
ps tämä pääsi postaukseeni eilisen Akuutti ohjelman tiimoilta, siinä käsiteltiin ympäristöahdistusta.


tiistai 26. helmikuuta 2019

Viherhuoneen kevätpuuhat

Olen parina päivänä käynnyt läpi lähes kaikki viherhuoneen kasvit. Onneksi vain muutama tarvitsi mullanvaihdon, muille riitti suihkuttelu ja kuivuneiden osien posto. Avasin taittopöydän viherhuoneen keskelle. Siinä oli kätevä huoltaa kukkia. Koska kylpyhuonemme on aivan vieressä, isoimmat kukat sain vietyä helposti suoraan suihkuun. 
Pienemmät kukat suihkuttelin pesuvadissa. Tässä vuorossa supputraakki. Isolle pöydälle sai nostettua kerralla paljon kasveja ja näin kukkahyllyjen pyyhkiminen oli myös helppoa. 
Supputraakki (Dracaena deremensis) viihtyy varjoisammassakin paikassa, se pärjää jopa pohjoisikkunalla. Viherhuoneessani sillä on hyvä paikka pienen hyllykön päällä, mihin tulee hajavaloa etelään ja länteen olevista ikkunoista. Supputraakki on helppohoitoinen. Riittää kun kastelee kerralla kunnolla ja antaa välillä mullan kuivahtaa. Itse upotan supputraakkini suunnilleen  kolmen viikon välein vesiastiaan noin puoleksi tunniksi.
Huushollistamme löytyy useampia eri kokoisia rönsyliljoja (Chrolophytom comosum). Monet kukat puhdistavat huoneilmaa, niin myös rönsylilja. Tämän vuoksi meillä on myös makuuhuoneessa iso rönsylilja amppelissa. Rönsylilja viihtyy hyvin yhdessä muiden huonekasvien kanssa. Hienohelmani (Asparagus) oli kasvattanut pikkuisen ruukkunsa täpö täyteen mukuloita, joten sen oli aika päästä hivenen tilavampaan ruukkuun. Sellaillessani illalla vanhoja huonekasvikirjoja huomioni kiinnittyi kauniisti sommiteltuihin kasviasetelmiin. Siitä sain ajatuksen laittaa samaan ruukkuun rönsyliljan ja hienohelman. Niillä molemmilla on isot vahvat juuret, joten pystyvät hyvin kilpailemaan elintilasta. 
Suihkuttelun jälkeen pienin saniaiseni sai uuden suojaruukun, kirpparilta eurolla löytyneen.  
Hankin kaikki suojaruukut kirppareilta. Etupäässä käytän kukilla saviruukkuja ja useimmat suojaruukutkin ovat lasitettuja saviruukkuja. Yritän löytää aina kasville hyvin sopivan suojaruukun. Minusta tämä keskiaikaisella mallilla tehty ruukku sopii erinomaisesti suojaruukuksi pallojukalle;) 
Pallojukka (Beaucarnea) on vekkulin näköinen töyhtöpää paksuine varsineen. Sen lehtien laidat ovat veitsenterävät, joten suojaruukun kädensiat helpottavat kasvin siirtelyä hoitotoimien aikana. Pallojukka viihtyy hyvin myös suorassa auringonvalossa. Paksu saviruukku suojaa kasvin juuria liialliselta kuumenemiselta auringon paahtaessa. Etelä ikkunalle pallojukan seuraksi on päässyt mm. värinokkonen (Solenostemon scutellarioides), palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia) ja villakaktus (Espostoa).
Villakaktus vaatii viihtyäkseen riittävästi valoa kautta vuoden. Siksi olen asettanut sen yläpuolelle kasvilampun, mikä näkyy hiukan kuvassakin. Keraaminen suojaruukkuu estää juuriston liiallista kuumenemista. Villakaktuksen hoito-ohjeissa suositellaan sen juuripaakun tutkimista keväisin  juurikirvojen havaitsemiseksi. Itse en ole ohjetta noudattanut. Nytkin villakaktukseni sai olla rauhassa, koska sisäruukun vaihtaminen ei ole vielä tarpeen.    
Muorinkukat ovat vaan niin ihania!
Minulla on hyvin vähän näyttävästi kukkivia huonekasveja, sen sijaan rakastan erilaisia lehtimuotoja. Erityisesti tykkään uurremuorin (Peperomia caparata) lehdistä. Ehkäpä siksi, että pidän myös vanhojen muorien syvän uurteisista kasvoista, sellaiset olivat minun rakkaalla Martta-tädillänikin.
Viime syksynä hankkimani hirvensarvisaniainen (Platycerium) on ollut muoviruukussa ja nyt päätin laittaa sille hieman paremman kasvualustan. Hirvensarvisaniaiset ovat varsinaisesti epifyyttikasveja, joten niille ihanteellisin kasvualusta on samantyyppinen kuin esim. orkideoilla. 
 Päätin tehdä kasvualustan kirpparilta hankkimaani katiskakoriin. Pohjalle laitoin kaarnanpaloja ja niiden päälle kuorikatetta, lisäksi vuorasin korin seinämät rahkasammaleella. 
Hirvensarvisaniaisella on aika erikoiset lehdet. Siinä on kahdenlaisia lehtiä. Kasvualustaa vastaan olevia lehtiä nimitetään komerolehdiksi. Aika hauska nimi, mistäköhän se juontaa?
Kuvassa komerolehti näkyy harmahtavana. Vaikka ne näyttävät kuolleilta kuivuneilta lehdiltä, niin myyjä korosti ettei niitä saa poistaa. Niiden päälle kasvaa uudet komerolehdet. Tutkittuani tarkemmin hoito-ohjeita huomasin, että komerolehtien reunoihin, usein myös niiden alle, kasvaa imusilmuja, joista kasvia on kuulema helppo lisätä. 
Oman hirvensarvisaniaiseni komerolehdistä en kyllä löytänyt yhtään itusilmua. Varsinaiset lehdet ovat hennon nukkapintaiset. Hirvensarvisaniainen on helpointa kastella upottamalla kasvualusta kokonaan veteen. Kasvukauden lannoituksen aion hoitaa laittamalla pienet kokkareet kuivunutta hevosenlantaa komerolehtien alla olevan sammalen joukkoon. Näin kuulema toimitaan ammattitarhoilla. Jos siitä tulee hajua liiaksi, niin silloin voi olla tarpeen siirtää saniainen ulos kesän ajaksi. Nyt juolahtikin mieleeni, et tuleekohan komerolehtien nimi kenties tästä lannoitustavasta, toimivat kasvin ruokakomeron ovina, hi, hi! 

Viirivehka pääsi myös isompaan saviruukkuun. Saviruukut täytyy muistaa pitää vedessä riittävän kauan ennen kasvin istuttamista niihin. Saviruukkuhan imee tosi paljon itsekkin vettä. Jos istuttaisi kuivaan ruukkuun, niin kasville voisi tulla jano, ruukun imiessä kaiken veden juuristolta. 
Kuvassa vehka oikeassa alalaidassa kasvilampun alapuolella. Kun kevät tästä hieman vielä etenee ja valoinen aika pitenee, niin vehka pääsee omalle paikalleen kylpyhuoneeseen. Talviaikaan siellä ei riitä valo, mut kesäaikaan vehka kyl kylppärissäkin pärjää hyvin. 
Hyvä juttu, lopultakin sain kaikki viherhuoneen kasvit huollettua.
Takkahuoneen ja yläkerran huonekasvit tarvitsevat myös keväthuollon, mut vasta viikonloppuna aloitan niiden kanssa puuhailemaan.
Joko Sinä  olet tehnyt huonekasvien keväiset hoitotoimet?

ps. Saassa tervetuloa Värjärin padan  lukijaksi:))






lauantai 16. helmikuuta 2019

Pientä kaunista kotiin

Kaunis auringonpaiste houkutteli tänään pitkälle hiihtoretkelle jokiahteille, joten aiemmat suunnitelmani päivän askareiksi muuttuivat. Reilun kolmen tunnin hiihto osin jo upottavilla hangilla verotti sen verran voimia, että ruokailun jälkeen päätin ottaa rennosti ja päivittää toista blogiani, Värjäri kirppiksellä.  Olen tehnyt mieluisia löytöjä viime aikoina. Tästä Kupittaan Saven seinälautasesta ilahduin kovin. Tekijästä löydät enempi tietoa kirppisblogini puolelta. 
 Mikä ja missä tämä salaperäinen ovi on?
Siitäkin enempi klik!
Minulla on tapana rentoutua leikkimällä, tekemällä kaikenlaista näennäisesti tarpeetonta. Onneksi saan useimmiten houkuteltua myös isännän mukaan erinäisiin puuhasteluihini. Niin myös eilen, kun hän auttoi minua hieman tuunaamaan kirpputori löytöäni. 

Teimme syksyllä hieman pintaremonttia ja siinä yhteydessä muutimme myös välieteisen komeron avovitriiniksi. Tilasimme siihen kolme lasihyllyä paikallisesta lasitusliikkeestä. Keskimmäisellä hyllyllä on isovanhempiemme valokuvia. Viikolla piipahdin kirpparilla odotellessani isäntää hartiajumpasta. Löysin juuri sopivan jugendkehyksen isoisäni kuvalle:))
Alunperin olin suunnitellut tänään ottavani viimeisetkin joulukoristeet pois, niitä löytyy vielä muurin päältä ja ikkunoiden välistä! 
Määrä oli myös käydä läpi viherkasvit ja vaihtaa osalle uudet mullat.
No, se sai jäädä tältä päivältä, kun valkeat hanget houkuttelivat ulkoilemaan. Huomennakin suuntaamme jokiahteille hiihtämään, jos vain aurinko ei päätä pitää vapaapäivää,  kukkien huolto saa jäädä tulevalle viikolle!
Mukavaa ehtoota ja sunnuntain rauhaa itse kullekkin:))

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Sydäntalvi parhaimmillaan

 
Voi miten nautinkaan näistä aurinkoisista talvipäivistä. Kävimme Helmin kanssa lenkillä jokiahteilla. Eilen Helmi säästi minut kaatumiselta, kun tassutteli edelläni jäisessä rinteessä. Tänään samassa kohden tein kunnon akat, kun lumi oli peittänyt jäätikön ja en muistanut sitä varoa. Onneksi ei käynyt pahemmin ja ilokseni vielä huomasin nokkani edessä tämän kauniin korsisydämen:))
Joki on vihdoinkin saanut kunnon jääpeitteen. Kunpa loppuviikoksi luvattu leutoilma ei sitä heti sulattaisi. Tekisi mieli niin kovin päästä jo hiihtelemään jäälle.
Pakkaspäivä sopii mitä parhaiten ryijyn ja muiden villatekstiilien huoltopäiväksi. Pidämme äitini aikoinaan kutomaa Liekki-ryijyä takkahuoneessa. Ryijyn nukkapintaan tarttuu ilmassa liikkuvan pölyn lisäksi nokipitoista likaa. Otamme ryijyn aina talvisin lumihankeen puhdistumaan. Ennen lenkille lähtöä isäntä kiikutti ryijyn hangelle. Hyvä tapa on antaa ryijyn ensin jäähtyä, ettei lumi takerru siihen. Sitten ryijy levitetään nukkapuoli alaspäin hangelle. 
Ryjy sai olla hangella parisen tuntia. Ennen sisään viemistä pudistelin siitä lumet. Kummasti ryijy oli kirkaatunut ja ah, miten raikkaalta se tuoksuikaan!
Isäntä on jäädytellyt koko viikon jäälyhtyjä. Yksi pääsi leikkimökin verannalle pöllin nokkaan joulukuusen kaveriksi. 
 
Kevätaurinko virkistää huonekasvejakin. 

Pirtsakkaa aurinkoista viikkoa kaikille:))


sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Loppusyksyn iloja harmauden keskellä

Viikolla huomasin suureksi ilokseni toisen amatsoninliljoistani aloittelevan kukintaansa. Siirsin sen alakertaan "uuteen viherhuoneeseeni", missä sille on hieman enemmän valoa kuin yläkerrassa pohjoisikkunalla. Amarylliskasvien heimoon lukeutuva amatsoninlilja (Eucharis amazonica) on kotoisin Kolumbian vuoristosta. Nimensä se on mitä ilmeisimmin saanut Amazon joen mukaan, minkä latvaosista se on kotoisin. 
Amatsoninlilja vaatii kasvurauhan, sitä ei pidä jakaa liian usein eikä pitää liian suuressa ruukussa, jos haluaa sen kukkivan. Onnekseni naapurimme jakoi vuosi sitten omaa isoa liljaansa ja sain siitä muutaman sipulin itselleni. Amatsoninlilja on perinteinen huonekasvi, naapurimme lilja  on alunperin ainakin 1950-luvulta. Luontaisen kasvurytminsä mukaisesti amatsoninliljan pitkäruotiset kauniin kiiltävät lehdet aloittavat kasvunsa syksyllä ja samalla kukkanuput kehittyvät kesän lepokauden jälkeen. Kukat ovat puhtaan valkeat ja tuoksuvat aivan ihanalta!
Eilen toin viherhuoneeseen talvehtimaan myös yhden rosmariinin ja laventelin saunatuvalta. Sade ropisi ikkunaan koko lauantaipäivän. Koska pihahommiin ei päässyt, niin päätin puuhastella huonekasvien parissa. Olen jo pidempään etsinyt kirpputoreilta sopivaa kukkapöytää. Viime viikolla sen vihdoinkin löysin Aarresaaresta. 
Vanhasta toimistohyllystä sai hyllytasoja siirtämällä oivan kukkatason ikkunan eteen.
Aamukahvia juodessani hokasin aviisista Pirilän Kukkatalon huippuhyvän viherkasvi alen - 70%.  Pääsimme vasta illan suussa isännän kanssa käymään kaupoilla, onneksi sain vielä lähes kaikki ne kasvit, mitä olin suunnitellutkin hankkivani tarjoushintaan:))
Illan tunnelmakuva yhdistetystä viher- ja työhuoneestani.
Olen jo parin viikon ajan tuonut töistä päivittäin kassillisen kirjoja kotiin. Työpaikkani muuttaa vuoden vaihteen jälkeen uusiin toimitiloihin, missä meillä ei ole enää käytettävissä omia työhuoneita. Onneksi minulla oli mahdollista järjestää kotiin viihtyisä huone itselleni, koska minusta ei ole oikein työskentelemään "avokonttorissa", vaikka sitä kuinka mainostettaisiin meille "hiljaisena työtilana".