Aamu-usva hälvenee vähitellen, aurinko pilkistelee pilvien lomasta. Raikas syystuuli hivelee lempeästi kasvojani. Tunnen auringon lämmön selässäni. Askellan kevyesti pitkin kapeaa polkua tutulle mäntykankaalle. Vatsanpohjassa kihelmöi, josko tänään löytäisin himoitsemiani Tapinelloja.
Annan katseen kiertää hitaasti pitkin kangasta. Siellä täällä näkyy sammaloituneita kantoja muistona paikalla kasvaneista hongista. Lopulta näen tutut ääriviivat. Lahokannon kupeesta työntyy esiin toispuoleisia ruskeita sieniä.
Ujutan käteni samettista jalkaa pitkin yhä syvemmälle sammaleeseen. Irroitan sienen varovasti rihmastostaan. Miten kaunis nuori Tapinella onkaan. Tummanruskea samettinen pinta tuntuu miellyttävältä käteeni.
Vähitellen kori täyttyy kaunottarista, toki rupsahtaneista sellaisista. Niistä saan kuitenkin parhaimmat värit lankoihini. Olen haltioissani, kankaalla raikaa oodi rupsahtaneisuudelle!
Osallistun arjen touhujani kuvaavalla tarinalla vk 38 krapu-haasteeseen. Viikon sanat ovat: samettinen, kihelmöidä, ääriviiva. Annettujen sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan.
Krapu on sadan sanan kirjoitus, otsikko mukaan luettuna. Haasteen ylläpitäjinä toimivat Susupetal ja Cara. Heidän blogeistaan löydät myös muiden krapuhaasteeseen osallistuvien krapuilut. Uusi karapuhaaste löytyy taas koko syksyn joka viikko aina sunnuntaina SusuPetalin ja Caran blogeista.
Hyvin ehdit vielä mukaan, koko viikko on aina aikaa kirjoittaa, eikä sekään aikarajoitus ole mikään pakko. Myöhemminkin voi osallistua koska vaan!
VastaaPoistaTapinella, ihan outo minulle. No, tunnistan sienistä kantarellin ja kärpässienen, joten ei mikään ihme!
Luonnon antimista värjätyt langat ovat kyllä upeita!
hyvä juttu SusuPetal:))
Poistaitseasiassa samettijalan tieteellinen nimi kokonaisuudessaan on Tapinella atrotomentosus, tuttavallisemmmin minulle siis Tapinella;)
tuossahan on jo hyvä alku, kanttarellit herkullisia ja aina on hyvä tuntea myös myrkkysieniä, ettei niitä vahingossa kerää syödäkseen. moni kakku päältä kaunis, silkkoa sisältä!
sienillä saa todlla upeita värejä villaan, nyt on parasta aikaa kerätä sieniä värjäyspataan:))
Ihana tarina - minkä väristä kangasta Tapinellan kanssa tuli?
VastaaPoistakiitos Saila:)) leikin hiukan sanoilla tarinassani, siis en värjää kangasta, vain villalankoja samettijaloilla (Tapinella atrotomentosus). suomenkieli on niin hauskanen moniselitteisyydessään.
PoistaAhaa, samettijalkoja!
VastaaPoistaHienosti upotit annetut sanat tarinaan ja tarina eteni vallan hienosti hulppeaan loppuuoodiin!
Muuten taisin itsekin värjäyskokeiluissani -90 luvulla tutustua tapinelloihin.
niistä sinun värjäyskokeiluistasi aimarii tämä minunkin värjäämisintoni on saanut kipinänsä, toki vasta reilut kymmenen vuotta myöhemmin. elinhän -90-luvulla ruuhkavuosiani ja minulla ei ollut silloin mahdollisuutta perehtyä luonnonvärien salisuuksiin.
Poistaonneksi vain metsäneläimet ovat kuulijoinani mäntykankailla, variksetkin häpeävät lauluääntäni, antaessani oodin raikaa;)
Sinä olet kyllä taitava tarinoiden kirjoittaja. Sadunomainen tunnelma.
VastaaPoistamukavaa kuulla, et tykkäät näistä krapuiluistani Between, kiitos:))
Poistaperjantaina viimeksi olin keräämässä samettijalkoja todella sadunomaisessa metsässä, silloin sain ajatukseni kirjoittaa viikon krapuni niistä.
Tunsin sammaleen pehmeyden.
VastaaPoistasilloin tunnen onnistuneeni Cara;)
PoistaNyt olikin rupsahtaneita sieniä, hauskasti taiottu kertomus :)
VastaaPoistataitaa olla sienien poimijakin hieman rupsahtanut;)
PoistaIhana tarina. Otsikko on mainio ja loppusanat: ",kankaalla raikaa oodi rupsahtaneisuudelle!"
VastaaPoistayritin panostaa tällä kertaa erityisesti tuohon loppuun. mukavaa kuulla, et tykkäsit siitä AilaKaarina:))
PoistaEn minäkään ole koskaan kuullut tapinelloista / samettijaloista mitään. Hieno krapu, ymmärrän löytäjän riemun. Kuvakin on kaunis.
VastaaPoistasamettijalat on kyl niin erikoisia sieniä, et jos sellaiseen törmäät, niin kyl varmasti sen heti tunnistat. itse löysin aikoinani parhaimmat samettijalka-paikkani ratsastellessani tuossa metsässä. sieni on niin iso, et sen näkee jo kaukaa. kuvan olen ottanut jo muutama vuosi sitten. viime viikon sieniretkellä minulla ei ollut kameraa mukana, mikä hieman harmitti. toisaalta kuvakansiossa on kymmenittäin kuvia samettijaloista, joten sieltä kyl löytyy aina sopiva.
PoistaMukavasti kirjoittelit tämän. Tällaisista sienistä en ole koskaan kuullutkaan mutta en minä sienillä värjäämisestä mitään tiedäkkään. Värjäämisessä ei ilmeisesti haittaa vaikka nimenomaan sieni on vähän rupsahtanut. 😁
VastaaPoistakiitos kaunis Nila kehuistasi:)) juuri niin, yleensä parhaimmat värit saa juuri vanhoista sienistä.
PoistaKyllä olikin hienosti kirjoitettu tarina!
VastaaPoistaTapinella mullekkin ihan outo sieni, mutta en kyllä pahemmin niitä tunnekkaan.
Ihanan värisiä lankoja!
Hyvää syksyä sulle sinne!
kiitos, kiitos Harakka:)) mul vierähti taas syksyn alku niin nopsaa, etten ole saanut tehdyksi yhtään postausta tai edes piipahtaa blogeja lukemassa. ihanaa kuitenkin huomata, ettei vanhat blogiystävät unohda!
PoistaHei,
VastaaPoistaolen laittanut kyselyä krapuilijoille tuonne blogiini. Olisi mukavaa, jos ehtisit vastata jossain vaiheessa.
Linkki on nimessäni.
parempi myöhään kuin ei milloinkaan...kävin vastaamassa ja toivon pystyväni ainakin muutamaan karpuiluunkin osallistumaan viel loppuvuodesta:)
PoistaIhana kirjoitus.
VastaaPoistakiitti Repu:))
PoistaWonderful photo!
VastaaPoistaHave a nice weekend
Maria