Lankakoristani on uupunut siniset ja vahvat vihreät värisävyt. Jo toukokuussa tilasin Riihivillasta luonnonindigojauhetta tilanteen korjaamiseksi. Maanantaiaamu valkeni aurinkoisena ja koko päiväksi oli luvassa kaunista ilmaa. Hyvä päivä siis indigovärjäykselle. Heti aamupalan jälkeen valmistin kantaliemen, ns. peruskyypin, koska en ollut varma ehtisinkö värjäämään ihan koko päivää. Kantaliemestä voi käyttää vain osan ja loppu säilyy hyvin suljetussa astiassa käyttökelpoisena ainakin muutaman viikon seuraavaa värjäyspäivää varten. Toinen vaihtoehto olisi ollut valmistaa suoraan värjäysastiassa indigoliemi, toki sitäkin voi säilyttää muutamia päiviä uutta värjäyskertaa varten, mutta koska tiesin etten ehtisi värjäämään sillä muutamaan päivään, niin parempi vaihtoehto oli valmistaa kantaliemi tällä kertaa. Tässä kantaliemi tiiviissä lasipurkissa valmiina odottamassa pohjaliemen valmistumista.
Lämmitin värjäyslientä varten 40 litraa vettä muuripadassa olevassa isossa teräsastiassa kuten morsinkovärjäystä tehdessänikin (siitä sait lukea edellisessä postauksessani täällä). Vesi saa olla enintään 60 asteista, yleensä kannattaa pitää lämpötila hiukan sen alle, noin 50 asteessa. Muuripata-väripata yhdistelmäni toimii mainiosti, lämpötila pysyi pienellä säädöllä tasaisesti noin 50 asteessa. Olin lisännyt hieman liikaa puita, joten siirsin muutaman viereiseen tulipesään. Joissain ohjeissa kehotetaan lisäämään liemeen tiskipesuainetta loraus, se kuulema edistää indigon kiinnittymistä tasaisesti, jätin kuitenkin nyt lorauttamatta ja lisäsin normaaliin tapaan liemeen vain kidesoodaa ja pelkistettä. Odotin reilut 20 min, jonka jälkeen lisäsin emäksiseen ja pelkistettyyn eli hapettomaksi tehtyyn liemeen kantaliemen (peruskyypin) varovasti, jottei liemeen pääsisi ilman mukana happea. Odotin viellä noin 15 minuuttia ennen kuin lisäsin liemeen ensimmäiset hyvin kostutetut lankavyyhdit, pietaryrtillä keltaiseksi värjäämäni ja luonnonvalkoisen sekä noin 50 grammaa lampaanvillaa.
Kaiki näytti sujuvan mallikkaasti, liemi oli kirkkaan keltaista, ja se värjäsi valkoisen langan välittömästi keltaiseksi. Otin kirkkaan keltaiseksi värjäytyneen vyyhdin 10 minuutin kuluttua varovasti pois, ensin vyyhteä pinnan alla pusertaen ja nostaen värjäysastian reunaa myöten, jotta liemeen ei pääsisi tarpeettomasti ilmaa. Olin varannut pesuvadin padan lähelle, mihin valutin nyt jo ilman hapen vaikutuksesta siniseksi muuttuneen vyyhdin samalla vyyhteä kevyesti levitellen ilmassa. Aiemmin pietaryrtillä värjäämäni vyyhti muuttui ilman kanssa kosketuksiin päästessään vihreäksi.
Ripustin vyyhdet narulle hapettumaan 15 minuutiksi. Samalla kertaa lankojen kanssa indigoliemessä oli myös lampaan villaa, mihin sain imeytettyä väriliemen pinnalla olevan kalvon kätevästi.
Upotin vyyhdet uudelleen indigoliemeen 10 minuutiksi saadakseni hieman tummemman sävyn.
Kaiken kaikkiaan värjäsin päivän aikana 10 grammasta indigojauhetta tekemälläni indigoliemellä 1300 g lankaa ja 200 g villaa. Yhden kerran jouduin lisäämään pelkistettä indigoliemeen, näin sain sopivasti myös pidettyä ruokatauon, koska pelkisteen lisäämisen jälkeen on odotettava puolisen tuntia ennen värjäämisen jatkamista. Illalla laitoin indigoliemen lasipurkkeihin odottamaan viellä uutta värjäyskertaa. Noihin pyykkinarulla näkyviin valkoisiin lappuihin olen merkinnyt lankojen pohjavärit ja kasto kerrat indigoliemeen, ilman niitä kirjanpitoni menisi ihan sekaisin.
Aloitin lankojen pesemisen niiden ollessa viellä kosteita, reilun tunnin kuluttua viimeisestä indigokylvystä.
Lankojen pesussa on melkoinen homma, sarjatyönä sekin onnistuu mukavasti. Ennen lankojen pesemistä neutraalilla pesuaineella, huuhdoin langat etikkavedessä neutraloidakseni ne, onhan indigoliemi emäksistä.
Seuraavana päivänä nostin sinisten lankojen orren veräjälle ihailtavaksi. Oikeanpuoleisin vyyhti on ensin värjätty kokenillilla, sitten päälle indigolla.
Toisella orella tuo kaunis vihreä on ensiksi pietaryrtin kukilla keltaiseksi värjätty ja sitten indigokylvyssä kaksi kertaa käynyt vyyhti. Siitä oikealle kaksi seuraavaa vyyhteä on ensin paatsamanlehdillä värjättyjä, jotka indigokylvyssä saivat itseensä hempeän vihreän sävyn. Paatsamanlastuilla värjätty vyyhti sai sinisen värin, kuvassa vihreän vyyhdin vasemmalla puolella. Vertailun vuoksi otin mukaan morsingolla värjäämäni sinisen vyyhdin, kuvassa etummaisen orren oikeanpuoleisin vyyhti.
