Tein tänäin vielä yhden satsin aroniahyytelöä. Hyytelö on eksoottisen makuista ja sopii todella hyvin lusikkaleipien täytteeksi tai paahtoleivän päälle. Joka ei niin makeasta välitä, voi kokeilla aroniaa kanaviillokin kyytipoikana. Isäni teki aikoinaan aina syksyisin meille hyytelöä talveksi, joten en ole pahemmin sitä itse koskaan joutunut tekemään. Marjoja poimiessani hoksasin aroniatertun vallanneen tyhjäksi jääneen linnunpesän. En kesällä huomannut lainkaan pesää eli en osaa sanoa, minkä linnun pesästä on kyse. Pihapiirissä lenteli kesällä ainakin punarinta pari, västäräkkejä ja talitiaisia.
Isäntä pyysi tekemään vielä pihlajanmarjoistakin hyytelöä ja tytär ruusunmarjahilloa. Meillä on vielä ruusupensaissa paljon hyviä kiulukoita jäljellä, joten huomenna keitän jälkiruuaksi ruusunmarjakiisseliä, se vie kielen mennessään nam nam.
