perjantai 13. helmikuuta 2015

Uudenkaupungin kukkamessut

haastaa kirjoittamaan  Puutarhani on linnani teemalla omasta puutarhasta seuraavin saate sanoin: 
"Puutarhani on linnani - kuvastaa tämän hetken tarvetta luoda puutarhasta juuri omaa elämäntapaa korostava kokonaisuus, helppohoitoinen ja samalla hyödyllinen. Yksi tuo metsän parvekkeelle, toinen panostaa yrtteihin, kolmas hakee tuoksuja ja tunteita. Kukkamessuilla keskitytään tänä vuonna pohtimaan millainen puutarha sopii juuri Sinulle!
Oletko jo löytänyt oman juttusi, vai etsitkö uusia ideoita? Millainen puutarha on sinun linnasi? Vastaa tai linkitä blogisi kuvan kommentteihin helmikuun aikana ja olet mukana perhelippupaketin arvonnassa!"
Minifarmi & Kukkamessut pidetään Uudessakaupungissa 23.- 24.5.2015.


Oma Puutarha linnani löytyy lapsuudenkotini vanhan navetan raunioista. Se on puutarha puutarhassa, aivan oma maailmansa, suojassa tuulilta ja ohikulkijoiden katseilta.

Toukokuussa kunnostaessani kasvupetejä saan jo nauttia vuorenkilven kukinnasta, 
ei mene kauaakaan, kun morsingot (Isatis tinctoria) kohottavat keltaiset kukintonsa kohti aurinkoa. Muurit tarjoavat oivan esteen morsingon siemenien leviämiselle, siksi annan sen kukkia ainoastaan muurin sisällä siemenien saamiseksi seuraavan vuoden istutuksia varten, en pellolla, missä kasvatan isompia määriä morsinkoa sinisen värin lähteeksi.
Väripadat porisevat lähes koko kesän. 
Patojen äärellä puuhaillessa voi samalla nauttia rauniopuutarhan rehevästä kasvusta, nyppäistä salaatinlehden suuhunsa ja miksei myös perkaisi rikkaruohon sieltä toisen täältä;)
Myös linnanherra osallistuu puutarhanhoitoon. Ruohonleikkuun jälkeen pikkuiset morsingon- ja väritatarentaimet saavat hellästi ruohokatteen juurilleen. Näin ne selviävät paremmin mahdollisen kuivan kauden yli linnanväen vieraillessa toisessa läänissä olevilla tiluksillaan.
Uskollinen vahtikoira paikoillaan. Tällä erää tarkkaillaan pikkupääskysten lentoharjoitusten sujumista.
Onneksi isäni hoksasi aikoinaan jättää pääskysille lentoaukon tallinpäätyyn rakentamaansa ikkunaan. Ylälaudan päällä pääskynpojat istuvat ja pyrähtävät välillä koettamaan siipiensä kantavuutta. Niitä on mukavaa seurata omien puuhien lomassa. Kuvassa väritatar (Persicaria tinctoria). 
Juhannuskesän rehevää kasvua. Värjäri on rauhoittunut juhannuksen viettoon ja piisi lämpiää vuorostaan ruuanlaittoa varten:)
Mantsuriankärhö (Clematis mandschurica) peittää alleen pian ikkunan, ensi kesänä on aika rakentaa tukisäleikkö ikkunan ympärille. Mitä kaikkea muuta kivaa taas tuleekaan puuhailtua, sen aika näyttää. 

Toivottavasti viihdyit vierailulla rauniolinnassani:))




18 kommenttia:

  1. Tuo rauniopuutarhasi on kertakaikkisen ihana! Kiitos kun laitoit siitä oman esittelyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kaunis kiitos Saila:))
      tuli mieleeni, et saan kiittää juuri Ugin:n kukkamessujen lähettämää kirjapalkintoa siitä, että löysin blogiisi. parhaillaankin kirjasi on yöpöydälläni, se on oiva inspiraation lähde:))

      Poista
  2. Hieno rauniopuutarha ja -linna. Aivan kuin tarina olisi jostain eteläeurooppalaisesta puutarhalehdestä ja sellainen löytyykin supisuomalaisesta maisemasta. Upeaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mukavaa et Sinulla riittää mielikuvitusta between;) ei monikaan ohikulkija tajua, millainen puutarha muurien suojasta löytyy...ja hyvä niin

      Poista
  3. Sinun puutarhasi on kyllä SUPER-IHANA!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi kiitos Sirpa:))
      kunpa se saisi ääniä myös kukkamessujen facebook-sivuilla, pääsyliput olisi todella mieluista saada

      Poista
  4. Olet ahkeroinut linnanherran kanssa vanhat rauniot kukoistamaan. Oikein viehättävän, suorastaan romanttisen näköinen puutarha.
    Minä harmittelen, nyt kun olisi kiva aihe kirjoittaa, niin eipä ole minkäänmoista puutarhaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. rappioromantiikkaa, se vaan viehättää silmää, ei voi muuta todeta.
      kiitos kuuluu myös itsellesi, aikamoisen urakan joskus muinoin yhdessä teimme "rauniolinnan" alkumetreillä.
      äläs sano, mielestäni tuo teema mahdollistaa myös mielikuvitus puutarhasta kirjoittamisen!

      Poista
  5. Kuin preisessa Ruususen linna! Ihana ja kaunis hääräyspaikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...vain köynnösruusu uupuu muurin seiniä kiertämästä!
      totta, päivät kuluvat kuin siivillä siellä puuhastellessa

      Poista
  6. Nämä sun ihanista ihanimmat kesäkuvat lisäsivät kesätuskaa entisestään. Onneksi kesään ei ole enää kuin pari kuukautta ja päästään pihalle. Hyvää ystävänpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...jo nyt on niin valoisaa. teimme tänään pitkän hiihtoretken, saimme aika paljon kantaa suksia, kun lunta ei vaan ole enää tarpeeksi kynnöspelloilla, talvenselkä taittunut ja ollaan kevään korvalla:))
      Hyvää Ystävänpäivää myös Sinnulle Nettimartta!

      Poista
  7. Hui mikä maailma!! Tuolla minäkin viihtyisin, vaikka viihdyn kyllä tässä omassakin pikkumuljöössäni, mutta nuo vanhat rauniot ovat ihku. Voisin löytää jotain kuvia puutarhastani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aivan varmasti, mut meille jokaiselle lopulta se oma piha on kaikkein rakkain ja mieluisin paikka. mukavaa, jos innostuisit tekemään jutun omasta puutarhastasi AINA, jään odottelemaan sitä mielenkiinnolla:))

      Poista
  8. Ihana rauniopuutarha! Joka kuvan katsoin tarkkaan ja ihaillen ♡ oot kyllä oikea tarmonpesä..tuolla elää mielikuvitus, sadut kurkkivat nurkan takana =) tulen hyvälle tuulelle, mitä enemmän löydän sun aarteistasi täältä blogistasi! Aarreaitta! ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tosi mukavaa jos viihdyit Rauniopuutarhassani, ja uskonpa Sinun löytävän monta kiinnostavaa juttua blogistani, vai aarreaitta, hauskanen, löydät kyl ihan oikean hirsiaitankin juhannussiivojen jälkeen jostain postauksesta;)

      Poista