Hankimme toukokuussa vanhoja lavakauluksia rautaromuttamolta. Olen esikasvattanut lavoja varten maissia, kesäkurpitsaa, auringonkukkaa, ruusupapua ja krassia. Ensimmäiseksi valmistui etupihan kasvimaalle tämä Pylväskaktuslava. Naapurin isäntä kaatoi muutama vuosi sitten pellon laidasta pystyyn kuivuneita pylväskatajia. Olemme hakeneet niitä iännän kanssa aitatarpeiksi. Tämä kaunis pylväskatajan kelo tuo mieleeni pylväskaktuksen. Se pääsi kunniapaikalle Kolmen sisaruksen kasvilavaan ruusupavun kiipeilypuuksi ja annoin lavalle nimenkin sen mukaan.
Aiemmin lavan paikalla kasvoi kriikunapuu. Isäntä kaatoi sen keväällä, koska puu ei tuottanut enää kunnolla satoa ja oli kovin ränsistyneen näköinenkin. Isännällä oli hikinen homma saada juurakko kaivettua ylös!
Istutin viime viikolla esikasvattamani taimet lavaan. Paremminkin kyseessä on Neljän sisaruksen lava kuin kolmen, koska maissin, pavun ja kurpitsan lisäksi istutin lavaan myös muutamia auringonkukkia. Kaikki istuttamani kasvit ovat hyviä kumppanuuskasveja edistäen toinen toistensa kasvua. Pölyttäjien houkuttelemiseksi istutin lavaan lisäksi muutamia keltasauramon taimia ja yhden krassin. Taimet ovat lähteneet hyvään kasvuun. Tänään laitoin lavaan heinäsilppua viherkatteeksi ja sen päälle vielä olkia. Näin kastelutarve vähenee huomattavasti.
Ruusupapu kiertyy jo vauhdilla katajan ympärille. Se ei näytä lainkaan vieroksuvan katajaa kuten humala. Laitoimme toukokuussa katajasta salon myös risuaidan vierustalla kasvavalle humalalle. Humala ei tahtonut aluksi lainkaan kiertyä katajasalkoonsa, vaan hakeutui siitä kauemmaksi ja vasta parin metrin korkeudelta on nyt alkanut kiertyä katajan ympärille.
Toisen lavan laitoin puutarhavajan seinustalle. Siihen maissin lisäksi istutin kaksi karhunvatukkaa. Toisen taimen, Sonjan, hankin puutarhamyymälästä ja toisen toin kesäkodista, missä kasvaa enemmänkin karhunvatukkaa Rauniopuutarhan seinustalla. Seinään kiinnitetty verkko toimii kasvutukena. Verkko on itseasiassa vanha kokoontaitettava sänky, minkä bongasin kaatopaikalta. Kuva on otettu myöhään illalla, ilta-auringon viimeiset säteet valaisevat vielä takapihan metsäpuutarhaa.
Kolmannen kasvilavan paikka löytyi mansikkamaan reunasta. Aiemmin paikalla oli heppojeni Heimon ja Ilonan hiekkatarha. Siksi saralla on yli 30 cm hiekkaa, minkä alla on suodatinkangas ja salaojitus. Nyt kun minulla ei ole enää hevosia, olemme alkaneet laajentaa kasvimaata hiekkatarhaan. Ensiksi ajattelin kokeilla hiekkaviljelyä, mutta perehdyttyäni siihen lähemmin, luovuin ajatuksesta. Meillä ei riittäisi nurmea tarpeeksi viherkatteen leikkaamiseksi kasvimaalle, mitä hiekkaviljely edellyttäisi. Nyt olemme perustaneet pitkiä, noin metrin levyisiä aumapenkkejä entisen hevostarhan paikalle. Kun lapsetkaan eivät halua pelata pihapelejä hiekalla, niin päätimme laajentaa kasvimaata.
Tein kasvilavan kasvualustan samaan tapaan kuin olen tehnyt aumapenkitkin. Lapioin ensiksi kaiken hiekan pois. Laitoin reilun kerroksen risuja ja haketta alimmaiseksi. Seuraavaan kerrokseen iso kottikärryllinen talven yli kompostoimaani hevosenlantaa, mihin sekoitin syksyllä haravoituja vaahteranlehtiä.
Tiivistin pohjan tallomalla ja sen jälkeen kastelin pohjan perusteellisesti. Käytän lavoissa oman pihan tavallista peltomultaa. Yritän seuloa mullasta kaikki rikkakasvien juuret mahdollisimman tarkoin pois.
Täällä Sarkolassa on melko jäykkä savinen maa. Sekoitan siihen aina myös jnkv karkeaa hiekkaa perustaessani uutta aumapenkkiä. Tällä kertaa minulla ei ollut karkeaa hiekkaa käytettävissä, joten sekoitin peltomultaan hiukan kaivamaani hiekkaa.
Madoista yritän pitää hyvää huolta, siksi
haravoin kevyellä kädellä ja lapiota käytän niin vähän kuin mahdollista.
Istutin lavaan esikasvattamieni maissin, kesäkurpitsan ja ruusupapujen taimia. Koska tähänkin lavaan istutin myös muutamia auringonkukkia on kyseessä neljän sisaruksen istutus perinteisemmän kolmen sisaruksen sijaan. Kasteltuani taimet huolellisesti, levitin viherkatteeksi metsäpuutarhasta sirpittämääni metsäapilaa. Sirpillä ei saa niin hienoa silppua kuin haluaisin. Parasta viherkatetta saa ruohonleikkurilla, mutta eilen iski tässä kohdin laiskuus ja en viitsinyt ottaa ruohonleikkuria ulos puutarhavajasta. Sitä ei ole tarvittu vielä kertaakaan tänä kesänä eli minun olisi pitänyt tehdä leikkurille pieni huoltokin ennen sen käyttöä. Mieluummin tartuin sirppiin ja sain hetkessä kasvilavaan tarvitsemani määrän viherkatetta.
Viherkatteen päälle ohuelti olkia, näin taimetkin erottuvat selkeämmin ;)
Tänään viimeistelimme kasvilavan ilmeen ja ristimme sen Ikkunalavaksi.
Kasvilavan päätyyn kiinnitimme kahden tolpan väliin siirtolavan. Siirtolavan ja tolppien väliin jätimme sen verran rakoa, että siihen mahtuu ikkuna tukevasti paikoilleen. Olemme saaneet näitä vanhoja ikkunoita ikkunaliikkeestä ilmaiseksi. Ne on todella käytännöllisiä, helppoja siirellä ja mikä parasta todella kestäviä. Nyt ikkuna suojaa eilen istuttamiani taimia edes hiukan tuulelta.
Siirtolavan päälle kiinnitimme vanhan ikkunapokan. Sen päälle on tarkoitus nikkaroida vielä kolmio, samanlainen kuin mitä on talomme ja ulkorakennuksen päädyissä, hieman sirompana tosin.
Sade yllätti, toivottavasti vielä illalla pääsisimme jatkamaan mansikkamaan suojaverkon rakentamista. Postaan siitä sitten enempi, kun olemme saaneet suoja-aidan valmiiksi.
Nälkäkin jo oli, joten sade tuli ihan passeliin rakoon.
Olemme syöneet jo viikon verran ansarissa kasvattamiani varhaisperunoita. Myös kaikki vihannekset keräsin ansarista. Sade ropsi kattoon, kasvihuoneessa oli mukavan lämmintä. Tämä on kesän ihaninta aikaa, kun alkaa saamaan satoa ruokapöytään omalta maalta.
Talon nurkalla kasvavasta tarhakurtturuususta nappasin muutamia terälehtiä salaatin joukkoon.
Lounas Värjärin tapaan;
varhaisperunaa voisulan kera
paistettuja muikkuja (isäntä paistoi)
höyrytettyjä magnoldin varsia ja sokeriherneiden palkoja
vihreäsalaatti, missä
mangoldin ja salaatin lehtiä, basilikaa, tilliä, fetapaloja, ruusun terälehtiä
Ruokajuomaksi raikas lasillinen piimää:))
Sydän ja mieli kiittää näistä luonnon antimista tälläkin kertaa:))
ps. sade jatkuu ja kaukaa kuuluu ukkosen jyrinä, taitaa olla parasta sulkea tietsikka
