sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Ylläri blogini sadannelle lukijalle ja hieman pihakuulumisia myös

Aloitin blogini syyskuussa 2012, nyt toukokuun lopulla blogiini kirjautui sen sadas lukija, Repu Koi. Halusin hieman yllättää ja lähetin Repulle pienen omin käsin tehdyn Vuokot-kranssin kauniin puutarhakortin kera. Lahja on saapunut perille ja Koko elämä blogin Repu Koi teki siitä kivan postauksen, kiitos kaunis siitä Repu:))
Olette kaikki minulle tärkeitä. Niin moni on jaksanut jatkaa lukijana, vaikka välillä pidän pitkiäkin taukoja postaamisessa keskittyessäni muihin asioihin. Vuoden aikana blogini sisältö on hieman muuttunut, kun menetin elämästäni minulle niin rakkaan eläinystäväni. Siitä kertoo myös tekemäni profiilipäivitys. Toivon siitä huolimatta teidän viihtyvän edelleen blogini sekamelskaisessa maailmassa. Nimensä mukaisesti Värjärin padassa tulee jatkossakin olemaan värjäyksiin liittyviä postauksia, päivitän myös niihin liittyviä sivuja tuossa yläpalkissa. Käsitöistä ja perinnetaidoista kirjoittelen vaihtelevasti sen mukaan, minkä ajattelen kiinnostavan muitakin kuin vain itseäni. Puutarhanhoito on tärkeää. Minulla on hoidettavana kaksi pihamaata, molemmat sijaitsevat II vyöhykkeellä. Isäntä avittaa pihatöissä minkä ehtii omilta töiltään. Touhuistamme pihamaalla kirjoitan varsinkin näin kesäaikaan enempi.
Aamulla tein nopean pihakierroksen vain todetakseni, ettei yöllinen kova tuuli ole tehnyt vahingoa. Ainakin kaikki sarviorvokki-istutukset olivat hyvässä kunnossa. Luin muuten vastikään mielenkiintoisen jutun orvokkien historiasta  ET-lehdestä. Siitä kävi ilmi mm orvokkien erilaiset nimitykset historian saatossa, täällä voit lukea lisää klik!
Sarviorvokit ovat viihtyneet hyvin toukokuun lopun viileydessä. 
Kukat kestävät kauan, vain muutamia kuihtuneita kukintoja olen nyppinyt pois. Orvokit jaksavat kukkia pitkälle heinäkuuhun, kunhan vain muistaa nyppiä kuihtuneet kukat pois ja lannoittaa säännöllisesti. Heinäkuussa leikkaan kaikki alas noin viidensentin korkeudelta. Jo parin kolmen viikon päästä orvokit aloittavat uudelleen ja sitten kukkivatkin aina syysmyöhälle asti.
Lavoissa taimet kehittyvät kahden harson alla ihan kohtuullisesti. Kastelusta ei ole tarvinnut kantaa huolta, sadetta on piisannut ihan riittämiin. Yrttimaalla vihertää jo kovin. Saksankirveli, iisopit, mintut, sitruunamelissa ja salvia ovat tykänneet keväästä, niistä on saanut leikkattua runsaasti satoa ruokapöytään ja jo säilöönkin. 
Kukkatyttö on siirtynyt kuunliljojen keskelle. 
Särkynytsydän hakeutuu lehtosinilatvan suojiin. Odotan jo kovasti ensimmäisiä lehtosinilatvan kukintoja. Toivon aina, että edes muutama kukinto ehtisi avautua ennen kuin särkynytsydän lopettaa kukintansa. 
Niittykullero ei osaa päättää mihin suuntaan kallistuisi tuulelta suojaan!
Perjantaina levitimme mansikkamaalle olkikatteen. Tänä vuonna emme saaneet olkea pienpaaleissa, tästä 200 kg suurpaalista riittää hyvin vielä ensi vuodeksikin. 
Yöllä hieman hirvitti tuulen pauhatessa. Olisiko aamulla kaikki mansikkamaalle levittämämme oljet  pitkin pihamaata. Onneksi illasta alkanut sade painoi olkikatetta sen verran, etteivät olleet ihan tuulen vietävissä. 
Kevään haravointijätteestä, talven ruokakompostista ja hevosenlannasta rakensin taas ison auman. Päälle vielä sirpitin paksun viherkatteen. Tänään olisi tarkoitus levittää auman suojaksi olkikate. Kunhan vain ilmat hieman lämpiäisi, siirtäisin esikasvattamani kesäkurpitsan ja kurkuntaimia aumaan. Teen taimille kasvumullasta omat reilun ämpärin kokoiset kasvualustat. Kesän mittaan auman alkaessa palaa, ne saavat mukavasti lämpöä ja kosteutta viherkatteesta juurilleen.  Kurpitsan isot lehdet peittävät nopeasti isännän kanssa yhdessä rakentamamme, nyt hieman rujolta näyttävän auman kehikon.
Pientä ja suloista, ajuruoho kukkii pihaportin vieressä.
Olen istuttanut sarviorvokkeja useampaan paikkaan pihamaalla. Tässä portaan pielessä sinkkivadissa sarviorvokkien lisäksi unelmatädykettä, minkä kukkanuput antavat lupauksen kauniista kukinnasta hetken päästä. 
Toisella puolella porrasta kotkansiivet hipovat jo takkahuoneen ikkunaa. 
Penkillä, jolla ei saa istua, tietysti lisää orvokkeja;)

Vihdoinkin pilvet ovat väistyneet, auroinko pilkistelee kutsuen ulos.

Mukavasti soljuvaa sunnuntaita itse kullekin!

12 kommenttia:

  1. Kiitos siitä ihanasta kranssista. On ilahduttanut naapureitakin.
    Sinun puutarhanhoitosi on ihan eri luokkaa kuin minun aaripuuhastelut. Minulle on siinä aarissakin tekemistä. Molemmat kuitenkin olkien ja kurpitsojen kanssa viihdymme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sepä mukavaa kuulla Repu, jaettu ilo on kaksinkertainen ilo!
      puutarhanhoito on Puutarhanhoitoa vaikka neliön alalla, antoisaa ja palkitsevaa kaikki tyyni. laitoin muutama vuosi sitten perustamaani mansikkamaahan mansikkamuovin, viime syksynä tekemääni uuteen mansikkamaahan laittamani muovin otin nyt keväällä pois. totta, niin viihdymme. olen aiemminkin käyttänyt olkikatetta ja nyt palasin sen käyttöön taas uudelleen, ja voi miten hyvältä se tuntuikaan:))

      Poista
  2. Onnea sadannesta lukijasta! Tykkään kovasti blogisi sekamelskasta kaikkea kiinnostavaa ja aidosti kirjoitettuna sekä hyvin kuvin dokumentoituna. Täältä saa hyviä ideoita, vaikkapa tuo aumakomposti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos Saila, olen kiitollinen jokaisesta lukijastani:))
      voi miten mukava kuulla, et tykkäät sekametelisopastani. tykkään itse myös kirjoittaa sitä tällä tavalla. samat sanat Saila, minä myös inspiroidun sinun blogistasi ja kirjoistasi. lukiessani matkakertomuksiasi tuntuu, kuin kävelisin rinnallasi kaikissa niissä mielenkiintoisissa paikoissa mistä kirjoitat. ja blogissasi seikkailevat mahtavat Pojat helpottavat osaltaan kissa kaipuutani...

      Poista
  3. Lämpimät onnitteluni, sata lukijaa on hieno määrä! Blogiisi tulen usein hengähtämään, saan ideoita, mielenpiristystä ja kaikkea hyvää niin puutarhaan, arkeen, käsitöihin ja vaikka mihin!

    Laitan sinulle s-postia.

    Mukavaa kesäkuun alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin minustakin Saila, ja olen teistä kaikista kovin kiitollinen:)) se on mukava kuulla. myös Sinulle voin sanoa samoin, viihdyn kauniissa, taiten kirjoitetussa blogissasi, pihapiirinne on kotoisa ja kutsuva, niin ja kissapojat myös haluan aina bongata.
      kiitos Saila:))

      Poista
  4. Täällä on aina kiva vierailla ja monasti olen saanut varteen otettavia vinkkejä, kiitos Sinulle!♥

    Mukavaa kesäkuun alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. lämmin kiitos Sirpa:)) minustakin on mukavaa vierailla blogissasi, olet todella taitava kuvaaja, vuosien varella olen oppinut paljon ötököistä Sinun ansiostasi!

      Poista
  5. Onnittelut, blogisi on tosi mukava ja odottelen aina kuulumisia jos pidät kirjoittelussa taukoa. Meillä on blogit saman ikäiset, toki sinulla on puolet enempi lukijoita ja varmaan myös paljon enempi blogikirjoituksia.
    Härkin ja vispilät, ne käyn tänä kesänä täällä Tampereella Amurin työläismuseossa katsomassa, kiva kun on kohde niin tulee taas kerran siellä käytyä.
    Kaikenlaista kivaa aina löytyy kirjoituksistasi ja niitä täällä odottelen, tosin aina ei tule kommentoitua, vaikka aihetta olisikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos kaunis Molley sanoistasi, olen niistä todella iloinen! niinpä onkin, olen seurannut myös Sinun blogiasi jo useamman vuoden ajan. meil on vähän samanlainen tilanne, on kotipiha ja kesäkoti, ja niiden välillä sit reissaamme. olen huomannut, et luet blogeja usein kännyn kautta, ei silloin ole mitään järkeä ruveta kirjoittelemaan kommentteja. kiva juttu, jos tiesi käy kesällä Amuriin:))

      Poista
  6. Tervehdys taitaa kohta tulla jo uusi sunnuntai mutta yhtä kaikki. Minulla on kirjavalehtisenä sinilatva ja unelmatädykettä myös minulla on ja tykkään siitä todella paljon. Minä istutan myös kurpitsan taimia kompostin päälle. Tuli tehtyä sitä lipstikka keittoa ohjeesi mukaan, syödään sitä huomenna mökillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mukava kuulla Nila et keitit lipstikkakeittoa, täälläkin ollaan syöty parina peräkkäisenä päivänä, kestää ihan hyvin lämmittämisen. minulla on tapana käyttää päivän vanhoja ruokia monella tapaa. nyt lipstikkakeiton lopun käytin kalaruuan kastikkeena, ja voi miten hyvin se toimi.
      viikko on tosiaan kulunut nopsaan ja pihamaalla kukkii entistä enemmän kaikkea ihanaa, ihan hämmästyin aamulla kun tein pihakierrosta.
      en ole tainnut koskaan nähdä livenä kirjavalehtistä sinilatvaa, tulenkin blogiisi sitä katsomaan. unelmatädyke on tosi suloinen, aloitelee juuri kukintaansa tuossa porraspielessä. sopii hyvin sarviorvokkien kanssa.

      Poista