Lapsuudenkodissani minulla on tapana käydä halaamassa omaa voimakuustani, hakeutua sen suojiin, kun kaipaan hiljentymispaikkaa.
Omalle kotipihallemme on vuosiensaatossa muodostunut rauhallinen takapiha.
Alunperin se oli peltomaata, mutta nyt jo pieni metsikkö. Olemme istuttaneet sinne puita, pääasiassa koivuja ja kuusia. Siitä olen joskus runoillutkin seuraavasti:
istutan puun joka vuosi
istutin kolmekymmentä vuotta sitten
istutan nyt,
palaan peruskysymysten äärelle
ajattelen
en ole elänyt turhaan,
hoidan puutarhaani
olen onnellinen
olen
Takapihalle kuljetaan hyvin arkisten asioiden sivuitse, kompostiarkkujen ohi, joiden suojaksi olemme tehneet koivuriu'uista näkösuojan. Näin sinne on helppoa piipahta niin halutessaan, vaikka vain pieneksi hetkeksi muiden puuhastelujen lomassa.
Kuusten suojiin olemme koonneet oksista ja muusta tarpeettomaksi käyneestä puuaineksesta ikinuotion. Istumapenkkeinä palvelee pihapoppelista sahatut ja halkaistut pöllit.
Ikinuotiolle saatan viedä joskus jopa kukkia. Jotain sieltä on kuitenkin mielestäni aina puuttunut.
Vihdoin viime syksynä oivalsin mitä.
Lapsuudenkotini pihamaalla on kasvanut aina valtavia puita. Voimakuuseni vieressä kasvanut jykevä koivu piti kaataa jo vuosia sitten pahan lahovian vuoksi. Koivu oli minulle erityisen rakas, siksi säilytimme siitä osia. Tämä erikoisen muotoinen rungonpätkä oksanhaaroineen on puhutellut minua aina. Siksi halusin tuoda sen ikinuotiolle kotimme takapihalle.
Puupatsas on luonnon muovaama, emme ole kajonneet siihen millään tavoin.
Juuri tätä puupatsasta ikinuotio, hiljentymispaikkamme, oli kaivannut.
Pihamme suojelija edustaa meille luontoäitiä, maanemoa.
Nyt kun olemme tehneet kuusiaidasta risuaitaa, niin ikinuotiolta avautuu kaunis maisema, mistä voi ihailla ilta-aurinkoa.
Yöllä kuu luo kauniit varjot kuusien oksistosta.
Tämä on minun oma hiljentymispaikkani.
Tämä on minun oma hiljentymispaikkani.
Onko Sinulla jokin erityinen paikka, missä käyt hiljentymässä?
Olisi mukavaa, jos kirjoittaisit siitä blogissasi.
Näillä tiheään asutuilla alueilla kaipaa tuollaista oman pihan takametsää. Kuvistasi tuli lapsuus mieleen. Silloin metsä tarjosi mielikuvitukselle runsaasti aineksia erilaisiin leikkeihin. Koivuinen puupatsas on todella hieno. Itsekin olisin tuon säilyttänyt ja asettanut näkösälle.
VastaaPoistaMinulla ei ole erityistä hiljentymispaikkaa. Metsä ylipäätään on oiva paikka mielen rauhoittamiseen. Juuri tänään tein yksikseni pitkän lenkin metsässä, jonne syntyy polku kuljettavaksi.
samoin, metsä oli yksi lempi leikkipaikoistani lapsuudessa. on ylellistä, jos pääsee omalta pihalta vaikka edes pieneen metsikköön. sillä on suuri merkitys ihmmisen hyvinvoinnille, mitä ei ehkä aina ole ymmäretty, kun on suunniteltu uusia asuinalueita.
Poistatotta, pian hankeen muodostuu hyvä polku kulkea. olin muuten sunnuntaina tosi iloinen huomatessani, et isännän kanssa tekemäämme latua ei oltu sotkettu, vaan kauniisti oli kuljetti sen vieressä.
mukavia talvisia kävelyretkiä Sinulle Between!
Aika mielenkiintoista ajatella, miten meille itsekullekin oma hiljentymispaikka löytyy tai miten sen valitsee itselleen.
VastaaPoistaKoivikkosi on kaunis ja tuo koiuvuvanhuksen rungon pätkä on kuin toteemi ikään, viisas ja ymmärtäväinen. Itse asiassa se koivu nuorena tai nuorempana on ollut minun ensimmäisiä voimapuitani, sittemmin portinpielikuusista se, jota ei enää ole. Olen minä sinunkin voimakuustasi halinut.
Täällä minulla on Isomänty tärkeä. Myös Karsikkokankaalla yksi koivu, joka ihme ja kumma säästyi tehohakkuiden aikana.
Runostasi minulle tulee mieleen kiinalaisten ajatukset. Puun istuttaminen on elämän vertauskuva.
totta, hiljentymispaikat ovat myös vaihtuneet omalla pihalla, jo ihan siitäkin syystä, et vuosien saatossa piha on muuttunut. kyl sitä tavallaan voi toteemipaalunakin pitää. intiaanien tavoin voin sen kautta kunnioittaa omia sukujuuriani ja minulle tärkeitä asioita. ennen kaikkea koen sen suojelevan kotiani ja perhettäni.
PoistaIsomänty Pöllän juurella on mahtava voimapuu. on hyvä kuulla et voimakoivusi säästyi tehohakkuilta. niin monen muun voimapuut ovat kokeneet toisenlaisen kohtalon.
vanhaan kiinalaiseen elämänohjeeseen itsekin viittäsin, kun eka kertaa runoni julkaisin.
mukavaa viikkkoa ja aurinkoisia hiihtokelejä Sinulle aimarii:))
Sulla onkin siellä niin kaunis ja rauhallinen hiljentymispaikkasi, ihku ihanalta näyttääkin!
VastaaPoistaMulla on tuossa lähellä sellanen pieni metsikkö, jota käytän myös sellasena hiljentymispaikkanani.
näin talviaikaan takapihamme on rauhallinen, kun naapurissa olevalla puutarhaviljelyllä on lepokausi.mukava kuulla et sinullakin Harakka on mahdollisuus helposti päästä metsän suojiin. puut, metsä ovat meille metsäläisille monellakin tapaa elinehto. parhaillaan metsän merkityksestä ihmiselle ollaan käynnistämässä myös laajempaa tutkimushanketta muutaman yliopiston yhteishankkeena. sen tuloksia jään mielenkiinnolla odottamaan. mukavaa pyryistä sunnuntaita sinulle Harakka:))
Poista