keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Risuaitaa vanhasta kuusiaidasta

Siitä on pitkä aika, kun olen viimeksi kirjoittanut puutarhaprojekteistamme. Nyt kerron kuinka teimme osasta vanhaa kuusiaitaa risuaitaa. Tonttiamme ympäröi kuusiaita, minkä ensimmäiset taimet istutimme esikoispoikamme ollessa parivuotias. Kuvassa hän on auttamassa iskää viime  keväänä kuusiaidan leikkuussa. Lähes viisimetriä korkeaa aitaa on melko hankalaa yksin leikata, joten apu on tervetullutta.
Suurelta osin aita on vielä ihan hyvässä kunnossa, mutta  
paikoin se on käynyt kovin harvaksi. Olimme jo muutaman vuoden miettineet harventuneen aidan osan kaatamista, mutta aina se on jäänyt, koska emme ole keksineet miten sen korvaisimme. Vihdoin viime keväänä syntyi ajatus, että voisimme tehdä siitä risuaidan.
Isäntä ryhtyi tuumasta toimeen ja karsi oksat pois harventuneesta aidanpätkästä. 

Rungot katkaistiin puolesta välistä. 

Katkaistujen runkojen ympärille punottiin karsitut oksat. 

 Sen kummemmin emme oksia sipostelleet vaan käytimme ne sellaisenaan punoksina.

Risuaitamme näytti tältä toukokuussa 2018. 
Oli siinä ohikulkijoilla ihmettelemistä ja monta hauskaa keskustelua käytiin aidastamme;)

Toukokuussa istuttamani humalantaimi venähti kesän aikana jo niin pitkäksi, että pääsi kurkistelemaan risuaidan yli!

Kesä tuli ja meni. Sen mukana myös risuaitamme neulaset varisivat maahan. 
Isäntä jätti  muutamia runkoja keväällä leikkaamatta, joiden latvoihin muotoiltiin "palmut". Riippumatossa makoillessani tein vilkkaan mielikuvitukseni turvin muutamankin eksoottisen matkan kaukomaille...
Korkea kuusiaita oli peittänyt jo pari vuosikymmentä takapihalta avautuvan kauniin maiseman.

Nyt on mukavaa, kun kompostilla käydessä voi ihailla myös maisemia risuaidan ylitse!

"Palmujen" lisäksi isäntä jätti myös tämän kauniin lyyraa muistuttavan oksan leikkaamatta. 
Ensilumen sataessa teimme "lyyraamme" kielet kultalangasta.
Koska lyyra on harpun tavoin enkelten soitin, niin täytyihän jouluksi risuaitalyyraamme sitten enkelikin laittaa. Jouluaattona kuljimme porukalla puutarhassa joulupukkia etsimässä. Risuaidan luona saimme kuulla jouluvirrestä "Enkeli taivaan lausui näin" säkeistön aattoillan pimeydessä...
 
 Isäntä haluaisi tehdä lyyraan tuulikellon, saa nähdä milloin se valmistuu. 
Tänään oli ihana aurinkoinen talvipäivä ja onneksi pääsimme hiihtämään ensimmäistä kertaa tänä talvena. Teimme umpihankeen oman ladun. Kynnöspellolla vielä paikoin suksi karahti multapaakkuun, heinäpellolla lunta oli jo ihan riittämiin.
Jos pakkasia jatkuu, niin viikonloppuna uskaltaudumme varmaan sitten jo joelle hiihtämään. Huomiseksi on luvattu lumimyräkkää, saas nähdä saadaanko tännekkin sitten hieman lunta lisää ja paremmat umpihankihiihtokelit. 


12 kommenttia:

  1. Onpa teillä nyt niin hieno aita, erinomainen keksintö totta tosiaan! Varmaan aina naapureilta saa kaikenlaisia mielipiteitä, mutta neulasten ruskistuttua ja pudottua maahan, upea risuaita paljasti kauneutensa. Ihana ajatus tuosta lyyrasta ja onhan se enkelten soitin! Varmasti kauniisti se soi jouluaattona! Ihanat palmut loivat itämaista tunnelmaa - näkyikö itämaan tietäjien jälkiä loppiaisena? Olen suuri tuulikellojen ystävä, jään odottamaan millainen teille on tulossa!

    Kuusiaidan leikkaaminen on melkoista puuhaa, meillä isäntä sen tekee yksin jatkovarren kanssa.

    Toivottavasti saatte sinne myös hyvät hiihtokelit. Ajattelin uskaltautua ladulle viikonloppuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotvanen siinä kului tosiaan, ennen kuin idea syntyi. Itseasiassa nuo palmut ja "lyyrä" ideoitiin vasta siinä vaiheesa, kun isäntä jo leikkasi aitaa. mistä arvasitkin, et meil on kyl takapihal paikka, mihin hyvinkin itämaan tietäjät voisivat tulla, lähinnä siel näkee vain jäniksenjälkiä, mut ainahan yllätyksille on sijaa...siitä olen ajatellutkin postata seuraavaksi.
      jatkovartta isäntäkin on käyttänyt apuna. nyt kuitenkin olkapää vaivaa sen verran, että hyvä kun saa aitaleikkurilla leikatuksi.
      Ihanaa, nyt on tullut lunta sen verran, et pääsee ihan oikeasti hiihtämään umpihangessa. Rentouttavaa hiihtoretkeä Sinulle myös!

      Poista
  2. Teillä on ehtymätön ideariihi! Super ihana!
    Tuskin löytyy toista samanlaista kuusiaitaa, jossa palmut huojuu ja enkeli soittaa lyyraa:)

    Mukavia hiihtokeliä, eiköhän teillekin ole nyt tullut lunta lisää, täällä ainakin tuli ihan liiankin kanssa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kun tarpeeksi kauan antaa ideoiden muhia, niin aina jotain syntyy, mukavaa kuulla et tykkäsit Sirpa. nyt saatiin lunta ja hiihtokelit paranivat huimasti, nautitaan siitä:))

      Poista
  3. Juuri tänä aamuna yritin markkinoida miehelleni valkokukkaista syreeniaitaa kuusen sijaan. Ei tarvitsisi leikata ja ei kasvaisi helposti niin korkeaksi kuin kuuset. Kuusen kuitenkin haluaa joten saapi sitten osallistua myös leikkuuseen😊 Olipa ihana kuulla teidän touhuista pitkästä aikaa💚

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. paha on laittaa etusijalle kumpaakaan sorttia, ottaisin itse molemmat;) meil oli aikoinaan muutamia valkoisiakin syreeneja syreeniaidassa, mut ne ovat hävinneet ja violetti on vallannut koko aidan. isäntä on pääasiassa meil hoitanut kuusiaidan leikkaamisen ja sitähän on riittänyt ja riittää viel nytkin vaik pieni pätkä risuaidaksi muutettiinkin. mul tuppaa olemaan melko pitkiä taukoja bloggaamisessa, siksi onkin tosi mukavaa, kun te vanhat blogiystävät ette ole unohtaneet:))

      Poista
  4. Kuusiaita on kasvanut tosi muhkeaksi.
    Melkoinen ideointi on risuaita ollut, mutta sanoisinpa, että onnistunut. Valoakin pääsee enemmän suojaisen pihan puolelle.
    Hyvännäköinen talvi lumineen. Älä kovin multapaakouissa hiihdä, tai tervaukset kärsii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. reilussa kolmessa vuosikymmenessä kuusiaita ehti kasvamaan jo tosi isoksi. minustakin oli mukavaa saada takapihalle lisää valoa ja takaisin kaunis maisema, mikä avautuu jokiahteille. nyt ei ole enää multapaakuista haittaa, sen verran täälläkin tuli lunta:))

      Poista
  5. Kyllä varmaan naapurusto oli ihmeissään kun perinteinen kuusiaita muutti muotoaan, mutta onnistunut lopputulos.
    Lumitalvi näyttää teillekin tulleen, mukavia hiihtoretkiä joella tai peltoaukeilla. 👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mukavaa kuulla Molley et tykkäsit:)) risuaita on v iime vuosina tullut melko suosituksi, onhan se myös ekologinen aita, monet hyönteiset saavat siitä kodin itselleen. kun pakkanen laskee ja kauppareissu tehty niin suuntaamme jokiahteille hiihtämään. mukavaa viikonloppua myös Sinulle Molley!

      Poista