maanantai 4. helmikuuta 2013

Haavikon harvennusta valmistellessa

 Helmin kanssa lenkiltä palattuamme oli aivan pakko ottaa kuva kylätieltä haavikosta. Huomenna on määrä aloittaa sen harventaminen.
 Metsuri toivoi et hieman tamppaisimme hankea kaadettavien runkojen ympäriltä. Helmistä homma oli tosi mieluista. Jätämme isoja haapoja kaatamatta, jotta niistä kehittyisi kunnon kolopuita linnuille ja muille pikku nisäkkäille. Haapa on tärkeä elinympäristö myös monille hyönteislajeille.

Emännän lapio sai kaivatun lepotauon, kun oli ihan pakko välillä ottaa kamera esille. Haavan keltajäkälää näyttää olevan melko mukavasti rungoissa värjäämistä varten.
Kallioaittaa katsellessa tuli mieleeni, että onkohan se rakennettu haapahirsistä, kun on niin kauniisti harmaantunut. Ennen aikaan haapaa on käytetty nykyistä enemmän myös rakennuspuuna. Erityisesti haavasta tehtiin kattopaanuja ja saunanlauteita. Monelle varmaan tulee mieleen ensimmäisenä tulitikut. Haapa palaa hitaasti, joten se on erityisen hyvä puuaines myös tulitikkuihin. Haavikosta kaadettavista rungoista on määrä sahata lautatavaraa saunatuvan remonttia varten. Paljon lautaa kuluu myös hevosaidan kunnostamiseen. Haapa kun on kuivattuaan myös vahva puuaines ulkorakenteisiin. Olen jo muutaman vuoden  tehnyt riukuaitaa maidemme raja-aidaksi. Aidan teon minulle opettanut vanha aita-mestari kertoi kauimmin kestävän aidan saatavan, jos tolpat ja tukipuut on katajaista, sidokset näreestä ja riut haavasta. Pienimmät haavat siis käytetään tulevana kesänä riukuaitaan. Jo pitkään olen haaveillut siitä, että pihapiirissä olevien kahden aitan katot palautettaisiin pärekantaan. Aika lähellä, Hotilan myllyllä, on  pärehöylä, joten päreitä saisi haavikosta melko helpolla aittojen kattotarpeiksi. 
 Kun päivän työt oli tehty, emäntä pääsi tutkimaan aitan kätköjä Helmin kanssa. Esille kaivettiin sukset loppuviikon hiihtoretkeä varten. Isäntä ei vielä tiedäkkään tästä suunnitelmasta. Toiveenani on hiihtää Jääsjärven saaressa olevalle laavulle. Mieleni on jo pitkään tehnyt nokipannukahvia ja perinteistä tikkumakkaraa. Helmi näyttäisi ainakin olevan valmis lähtemään retkelle.

Emännän sukset täytyy vain tervata ennen hiitoretkeä. Huomenna en sitä ehdi tekemään, josko keskiviikkona pääsisin tervauspuuhiin.

4 kommenttia:

  1. Mukavaa talvista puuhastelua metsätöissä ja sitten nokipannukaffeelle. Varmasti makkarakin maistuu. Eikö maalaielämä olekin ihanaa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihan mukavaa oli tosiaan olla metsurin matkassa, ammattimieheltä oppii paljon hyödyllisiä vinkkejä puunkaatoon. Omalla moottorisahallani olen tähän mennessä vain katkonut jo kaadettuja runkoja:) hiihtoretki toivon mukaan toteutuu sit loppuviikosta, kun savotta saadaan ensin tehtyä.

      Poista
  2. Ihan mahottomasti ei näytä lunta olevan, mutta hiihtäminen kyllä onnistuu. Joko sukset tuli tervattua?
    Saisinpa tänne edes yhden kaadetun haavan latvaoksiston, niin jänikset saisi herkkua kerrankin, eikä aina vaan heinää.
    Tiedän kyllä yhden tai parikin haapaa, mutta ovat sen verran kaukana ja isoja, ettei mitään mahollisuuksia ssaada niistä oksan oksaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lunta on ihan riittävästi, 40- 50 cm. Hyvin pystyin vielä minäkin hangessa kulkemaan. Huomiseksi olen suunnitellut suksien tervauksen ja haavoista jäkälän keräämisen. Torstaina ilmeisesti rungot ajetaan sahalle. Samaa mekin totesimme, on nyt jänöille ruhtinaallisesti herkkuja tarjolla:))
      voi että, minkäköhän laisella katapultilla saisin muutaman haavan sinkautettua Karsikonperälle;)?




      Poista