Illalla siirsin rukin tupaan kamarista. Lapsena hiukan olen kerännyt, enimmäkseen kuitenkin tehtäväni oli karstata äidille lepeitä eli hahtuvia kiukaalla olevaan villakoppaan. Elokuussa sain kehruuoppia naapurin emännältä, paljoa en ole vielä ehtinyt harjoittelemaan tähän mennessä. Nyt on hyvä hetki istahtaa rukin ääreen, ulkona satelee hiljalleen kevyttä pakkaslunta, ei kuitenkaan vielä mitään kiirettä lumitöihin.
Rukilla kehrääminen on taitolaji, jos mikään. En tahdo millään löytää riittävän rauhallista ja tasaista rytmiä poljentaan. Yritän tehdä lankaa s-kierteen eli rukin pitäisi pyöriä vastapäivään. Kerratessa lankaa, rukkia pyöritetään sitten vastaavasti myötäpäivään, näin lankaan syntyy z-kierre. Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo! Lankaan tahtoo tulla aina vaan liikaa kierrettä, toisaalta pieni kierre ei haittaa, koska kertaan langan vielä.
Laaduntarkkailija ei taida olla vielä ihan tyytyväinen emännän työn jälkeen. Vasemmalla olevat kerät aivan liian kierteistä lankaa, oikeanpuoleisissa jo lanka sopivan kierteistä:)) Paljon saan kuitenkin vielä harjoitella, onneksi oppimestari on lähellä ja taas illalla tulossa opettamaan kädestä pitäen langan kertaamista.
Uskon, että tuonkin homman opit aika pian. Kyllä niin taitava olet käsistäsi!
VastaaPoistaHyvä, että sinulla on laaduntarkkailija omasta takaa :))
Helmi on aina mukana touhissa:)) taitaa viellä kotvanen mennä ennenkuin täm,än homman opin, toisaalta se ei haittaa, oppiminen on just hauskaa, vähän sama asia siis kuin matkustamisen kanssa
PoistaHarjoitus tekee mestarin ja mestaritkin harjoittelevat. Se on vihna totuus, mutta kyllä hyvältä alkaa näyttää.
VastaaPoistakiitos kannustuksesta aimarii:))
PoistaKerran olen kokeillut kehräämistä, takkuja tuli, välillä ohutta, välillä paksua. Hyvinhän tuo jo sinulta näyttää sujuvan.
VastaaPoistaeipä tätä kukaan taida kerrasta oppia, itse olen harjoitellut jo muutaman kerran, eilen eka kertaa lanka näytti jo langalta;)
Poista