Huovutusvilla värjärin padassa


Hankin tarvitsemani villat suoraan lampurilta. Pesen villatapulit pienissä erissä reilusti kädenlämpöisessä väljässä vedessä. Astianpesuaine irrottaa rasvaa riittävästi, jotta villan värjääminen onnistuu. Jos villa on liian rasvaista, niin väri ei tahdo tarttua villaan. Värjään villan joko kylmävärjäyksellä tai väriliemessä keittämällä. 
Toiseksi alimmalla kuvarivillä mustan, ruskean ja valkoisen suomenlampaan villaa pestynä ja kuivattuna. Oranssit villat on värjätty krappijuurella, vaaleanpunaiset kokenillilla ja keltaiset kangastatilla sekä naavalla. 

Sipulin kuorilla on erittäin hyvä värjätä villoja. Niitä tarvitaan suht pieniä määriä ja niiden kettämisestä ei synny epämiellyttävää hajua, joten värjäyksen voi tehdä vaikka keittiössä muun ruuanlaiton ohessa.

Tammikuussa värjäsin kolmeen otteeseen villaa punasipulin kuorilla. Ensimmäisellä jälkivärillä lankojen värjäyksen jälkeen sain villoihin kauniin vaalean vihreän sävyn. Tummemmat, kuvassa jo hahtuviksi karstatut, värjäsin käyttämällä 28 g punasipulin kuoria per 100 g villaa. Väristä tuli todella kauniin tumman vihreä, ns havunvihreä. Kollaasissa muutama kuva em. villaerän värjäyksestä. Siitä näkee hyvin, miten puretusaineen (aluna 5 g) lisäämisen jälkeen väriliemi muuttuu hyvin tumman vihreäksi ja villat alkavat heti värjäytymään voimakkaasti.

Korissa on keltasipulin kuorilla värjättyä villaa ja kiekko hahtuvalankaa, mitä käytän sekä huovutukseen että ns lovikkalapasten kutomiseen.

Tässä jo jäähtymässä villat keltasipulin jälkiväri+krappiliemen jv (keitetty ja käytetty värjäykseen ensimmäisen kerran joulukuussa -12). Jätäntavallisesti villat jäähtymään liemeen aina seuraavaan päivään asti. Alapuolella teräsritilässä etikkavedessä huuhdotut villat valumassa ennen vientiä saunatuvan muurin päälle kuivumaan.




Tässä korillinen hahtuvia valmiina myyntiin. Tämä kori matkasi Saloon Alman Puotiin.

Luonnonväreillä värjättyjä villoja valmiiksi karstattuna kevään askarteluihin ja huovutukseen. 

Joulukuussa 2012 värjätyt villat

Kokenillin 3 jälkiväri värjäsi 200 g villaa vielä näin kauniin vaaleanpunaiseksi. Puretuksena 24 g lunaa ja 8 g viinikiveä. Värjäys tunninajan 70 C.

  
 Kollaasissa krappilla värjättyä villaa, puretus alunalla 6 g / 100 g villaa. Jätän kokonaiset krappipalat värjäysliemeen, ne irtoavat villasta helposti ravistelemalla. Useimmiten kuitenkin käytän edellä mainitsemaani teräsritilää villan värjäyksessä apuna. Lämpötila puretuksen jälkeen 70- 75 C tunnin ajan. Huuhtelin villat illalla etikkavedessä, minkä jälkeen ne saivat kuivua muurin päällä muutaman päivän. Oikeassa yläkulmassa olevasta kuvasta näkee hyvin, miten kauniina kasviväreillä värätyt langat säilyvät vuosikymmenestä toiseen. Punatulkkuryijy on tehty ilmeisimmin 1930-luvulla! Alakulmassa karstattuja hahtuvia taulun kulmalla, miten hyvin värit sointuvatkaan syksyisen ruskan väreihin (painokuva taulussa Kerstin Frykstrandin Lokakuu). 


Krappi 2.jv, puretus aluna 12 g, viinikivi 4 g / 100 g villaa. Värjäys tunnin ajan matalassa lämpötilassa, 50- 60 C. 


Rautapadassa värjäytymässä kolme vyyhteä harmaata 4-säikeistä villalankaa ja siivilässä villahahtuvia omenapuiden karvejäkäläliemessä. 
Takana emalikattilassa 50 g villaa värjäytymässä krappi+kokenilliliemessä (3 jv). Puretus 40 C aluna 4 g, viinikivi 2 g, värjäys tunnin ajan noin 70 C.



Kuvassa olevat villat olen värjännyt naavalla. Liotin naavoja vuorokauden ennen väriliemen keitoa. Tunnin keittämisen jälkeen naavat saivat jäädä vielä likoamaan vuorokaudeksi liemeen. Siivilöidyssä liemessä värjäsin ensiksi yhden vyyhdin lankaa (100 g). Jälkivärissä värjäsin vielä kuvassa olevat villat (100 g) ilman puretusta. 
Rastoissa olen käyttänyt sekä luonnonväreillä värjäämiäni että  mustan ja ruskean lampaan villasta karstaamiani hahtuvia. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti