maanantai 22. huhtikuuta 2019

Aave saunapolulla

Savusaunan leppeä lämpö hyväilee pientä saunojaa. Isosisko on tullut kotiin käymään. Omasta on jännittävää olla saunassa kahdestaan siskon kanssa illan hämärtyessä.

Isosisko auttaa pitkien hiusten pesussa, mutta komentaa äidin tavoin Omaa itse pesemään tarkasti hiirenkirkon ja rotankolon myös.

Sauna on pihan laidalla. Matkalla tupaan Oman on ihan pakko kyyristyä saunapolun varteen. 
Isosisko pelästyy pientä kyykkijää, hän valahtaa vitivalkoisena pitkin pituuttaan polulle. 

Kauhu valtaa Oman. Hädin tuskin hän saa sanaa suustaan tuvassa.  Isä ymmärtää jotain sattuneen.

Isosisko tokenee vähitellen. 
- Oma tahallaan säikytteli, oli kuin mikäkin aave! Hän selittää isälle. 
Turhaan Oma yrittää keskeyttää keskustelua kertoakseen, että pissalla Oma kyykki.

ps. Tämä sattumus lapsuudestani tuli mieleeni haravoidessani vaahteranlehtiä. Isäni on aikoinaan istuttanut vaahteran vanhan savusaunamme paikalle. Nyt entisen saunapolun varrella kyykkivät lumikellot;))


Osallistu tällä lapsuudenmuistolla vk 17 krapu-haasteeseen. Viikon 17 annetut sanat ovat: valkoinen, keskustelu, piha. Annettujen sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan. 

Krapu on sadan sanan kirjoitus, otsikko mukaan luettuna. Haasteen ylläpitäjinä toimivat Susupetal ja Cara. Heidän blogeistaan löydät myös muiden krapuhaasteeseen osallistuvien krapuilut. Uusi krapuhaaste löytyy joka viikko aina sunnuntaina SusuPetalin ja Caran blogeista. 


sunnuntai 21. huhtikuuta 2019

Terveiset Vaarankylästä

Tervehdys juuriltani Vaarankylän maisemista!
Kaunis vaaramaisema avautuu Pikku-Syötteen hiihtokeskuksen terassilta. Vasemmalla näkyy Iso-Syötteen laskettelurinteitä. Äitini lapsuudenkoti, pieni jo purettu tölli, sijaitsi Pikku-Syötteen kupeella.  
Meille sattui mitä mainioimmat hiihtokelit. Päivät olivat lämpimiä ja aurinkoisia, yöllä oli pakkasta niin, että saimme hiihdellä kerihangilla. Heti aamusta oli lähdettävä liikkeelle, hankikanto kesti kunnolla vain  noin kymmeneen asti. Pärjänjoki oli jo osin vapautunut jäistä. Täältä Metsähallituksen Syötteen kanallispuiston talvireitit sivulta klik! näet missä maastoissa vietimme pääsiäislomaa.
Hiihtelimme hankia pitkin poikin soita, kapeita kankaita ja pieniä erämaa järviä. 
Välillä piti pysähtyä kuvaamaan erämaaluonnon kauneutta,  
 tammukkapuro virtaa vapaana, 
 tikat ovat ahkeroineet kelopuuhun pesäkoloja,
 harmaat ränsistyneet ladot muistuttavat menneistä ajoista. 
Kapeat sarat ovat pajuttuneet, väki on muuttanut muille maille. 

Juurilleen on välillä hyvä palata. Kuopuksemme syntyi vasta äitini kuoleman jälkeen. Paljon tarinoita hän on saanut kuulla Alma-mummostaan. Kuten tästä mummon tammukkapurosta, Myllypurosta, mitä hän on juuri ylittämässä.  
Tällä kertaa emme syöneet tammukoita, vaan kylän miehen pyytämää haukea. Lanko perkasi, fileoi ja paistoi voissa, ah mitä herkkua!
Läheisellä huskytarhalla oli riemukas vastaanotto. Kolme koiravaljakkoa oli jo valmiiksi valjastettu reen eteen. Itse en rekeen istahtanut, sen sijaan tytär tätinsä kanssa lähtivät matkaan. Keli oli lennokas, joten valjakkoon oli valjastettu vain neljä vetokoiraa. Ulvonta ja haukunta loppui heti valjakkojen lähdettyä. Oli mukavaa tutustua koiratarhan toimintaan ja varmaan vielä joku kerta itse pystyn myös istumaan rekeenkin;)
Täältä löydät paikallisen huskytarhan esittelyn ja tietoa koiravaljakkoajeluista klik! 
Kauppareissut hoituu Taivalkoskella. Sieltä löytyy Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva kyläkauppa Jalavan kauppa klik! Ohittamaton paikka, menneen ajan nostalgiaa ja tietysti myös pitäjän kuuluisimman kirjailijan Kalle Päätalon esittely.
Nautinnollista oli hankia hiihdellä hyvässä porukassa:))
Särkijärven takaa näkyy Iso-Syötteen laskettelurinteitä.

Nyt taas pihahommat kutsuvat. 

Hyvää Pääsiäistä Sinulle!

maanantai 15. huhtikuuta 2019

Kesäretki landelle

Kulkusen heleä sointi kesäaamussa kantautuu rappuja ylös, on heräämisen aika.
Vaaleanpunainen Kleinbus kaartaa juuri parahiksi pihaan, viimeinenkin matkalainen oli juuri saanut aamupuuronsa syötyä.

Matka taittuu rattoisasti matkanjohtajan rallatellessa vanhoja kipaleita. Somerniemellä pysähdytään
Paratiisi kioskille. Väkeä ja tunnelmaa riittää. Kotvasen saa odotella omaa pullollista punaista limonaadia.

Seuraavana etappina Kesänäyttely. Matkanjohtaja paljastuu varsinaiseksi harhaanjohtajaksi. Reippaasti kaasutellaan tienristeyksen ohi.
- Hei herätys! kuuluu takapenkiltä. 
- Meidän olis pitäny kääntyy jo edellisestä risteyksestä.

Lopulta päädyttiin mutkan kautta suoraan 50-luvulle. Nuorisoa hymyillyttää muistelot kansakouluajoista ja Mikko-enon mäenlaskusta koulun katolta. 

Matkan kohokohtana Somerolla Baddingin patsaan paljastus. Pressun alta ilmestyy tutun näköinen rasvaletti. 
- Ruudun takaa, ruudun takaa...


ps. Olen aiemmin kirjoittanut  nostalgiamatkastamme Somerolle täällä klik!

Osallistun kesätarinalla vk 16 krapu-haasteeseen. Haasten ylläpitäjinä toimivat yhdessä Susupetal ja Cara. Sieltä löydät myös muiden krapuhaasteeseen osallistuvien krapuilut. Jos innostut osallistumaan, niin ohessa osallistumisohje:
Krapu on sadan sanan kirjoitus, otsikko mukaan luettuna.
Uuden krapuhaasteen löytää joka viikko joko SusuPetalin tai Caran blogista.
Viikon 16 krapuhaasteen annetut sanat ovat: herätys, johtaja, kioski.  Annettujen sanojen ei tarvitse olla perusmuodossa, taivuttele siis vapaasti 




torstai 11. huhtikuuta 2019

Kaikilla teoilla on merkitystä

Kuka ostaa teidän perheessänne kalleimmat viherkasvit? Meillä se taitaa olla isäntä, mutta minullahan ei todellakaan ole mitään sitä vastaan. Käydessämme Pirilän kukkatalossa klik! ostamassa ulkoistutuksiin narsisseja ostoskärryyn ilmaantui myös muutamia huonekasveja. 
Isäntä iski silmänsä näyttävään tähkämaijaan (Calathea crocata). Tähkämaija on siitä harvinainen maija, et se kukkii pitkävartisin sahramin keltaisin kukin. Kukinnon värin perusteella tahkämaija on saanut myös lajinimensä crocata. Kukinto muistuttaa tähkää, mistä puolestaan tulee kasvin suomenkielinen nimi. 

Tähkämaija pääsi isännän työpöydän kulmalle. Siinä on puolivarjoinen kasvupaikka, missä toivon maijan viihtyvän. 
Muutama viherkasvi päätyi myös omaan ostoskoriini. Piskuinen kilpipiilea (Pilea peperomioides) mahtuu vielä hetken kirpparilta hamstraamaani käsinmaalattuun vaasiin. Kilpipiilea on nopeakasvuinen, joten kauaa ei se mahdu näin pieneen ruukkuun jakamatta. Plantagenin sivustoilta löytyy hyvät hoito-ohjeet ja vinkkejä istukkaiden ottamiseen piileasta klik!

Käyn aina tsekkaamassa myös kaktuspöydän tarjonnan. 
Tällä kertaa mukaan tarttui pallokaktus (Echinopsis). 
Kaktukset ovat vaan niin söpöjä piikeistään huolimatta;)

Yksi mehitähtikin pääsi jo kotiin, hankin niitä enempi vasta toukokuulla ulos istutetavaksi.

 Löysin kirpparilta pienen kolmijalkaisen rautapadan. Se on täydellinen suojaruukku mehitähdelle. 
 
Kevätsiivouksen yhteydessä siirsin viherhuoneesta ison rönsylinjan kylppäriin. Tämä massiivinen kukkapylväs sopii mainiosti kylppärin kapean ikkunan eteen. 

Värjäri kirppiksellä blogiini klik! olen tehnyt taas muutamia päivityksiä kirpparilöydöistäni. Jos Sinua kiinnostaa toimia salapoliisina, niin siellä olisi muutama esine, joiden alkuperää en itse ole onnistunut vielä selvittämään. 
Kiinnitit ehkä huomiota edellisessä kuvassa näkyvään kylppärin roskikseen. 
Nämä mm ovat niitä pieniä tekoja, millä osallistun luonnonsuojeluun:
kierrätys, ostan käytettynä kaiken mahdollisen
pyrin vähentämään roskaamista ja muovin käyttöä
suosin luonnonmateriaaleja

Maapallo roskiksen kantena muistuttaa kylppärin käyttäjiä siitä, ettei muoviroskat kuulu meriin!
ps tämä pääsi postaukseeni eilisen Akuutti ohjelman tiimoilta, siinä käsiteltiin ympäristöahdistusta.


tiistai 9. huhtikuuta 2019

Lammasmakkarakeitto Värjärin tapaan

 
Muutaman ihanan aurinkoisen päivän jälkeen aamu valkeni harmaana, maa valkeana. Yöllä alkanut lumisade on muuttunut räntäsateeksi ja pian hento lumipeite on taas sulannut. Minulle kevät on tullut keittiöön. Aamukahvi maistuu valkovuokkomukista ja sinisiipi, yksi lempiperhosistani, sulostuttaa tuolinpeitossa. Ikkunalaudalla versovat herneet tuovat raikkaan vihreyden ja lupauksen luonnon heräämisestä uuteen kasvukauteen. 
Viikon välein laitan aina uuden satsin liotettuja herneitä multiin. Näin saamme tuoreita versoja jatkuvasti syödäksemme voileivän päällä ja salaateissa. Kuvan oton jälkeen peitin vielä herneet noin sentin multakerroksella. Peitettynä pimeässä herneet itävät parhaiten.  
Maaliskuun alkupuolella laittamani basilikat ovat vielä kovin pieniä. Parhaiten ne näyttävät kasvavan riittävän isossa purkissa, missä multa pysyy tasaisen kosteana. Punainen basilika tuottaa aina vähän vaikeuksia, nytkin suurin osa jäi kokonaan itämättä. Esikasvatan basilikoita kasvilampun alla valoisalla etelänpuoleisella ikkunalla. 
Tilliä en esikasvata ulos istutettavaksi, vaan syömme ne jo versoina, kuten takana häämöttävän lehtisalaatinkin. Retiisinversojakin olen laittanut, ne on kaikki taas ehditty jo syödä.
Eilen oli keittopäivä. Teemme ruokaa aina kun mahdollista yhdessä isännän kanssa. Työnjako on selkeä, isäntä kuorii ja minä pilkon. Tällä kertaa kaapista löytyi porkkanaa, palsternakkaa, juuriselleriä, pieni pala kaalia ja perunaa. 
Syömme lihaa melko vähän, ja kun syömme, se on silloin yleensä lampaanlihaa. 
Helsingin makkaratehtaan LammasMerquez klik! on suosikkini makkarakeittoon. Pakkauskin on tällä hetkellä aivan vastustamaton, auringonottoa keväthangilla;)
Ruskistan pieneksi pilkotut makkaranpalat kevyesti sipulin kanssa pienessä tilkassa oliiviöljyä. 
Lisään makkarat keittoon vasta, kun juurekset ovat kypsiä. Päälle silpun ikkunalaudalla kasvatettuja yrttejä. Tällä kertaa tilliä, persiljaa ja tinjamia. Pippurin sijaan käytämme itse keräämiämme katajanmarjoja. Katajanmarja sopii mielestäni erittäin hyvin lampaanlihan kanssa.
Makkarakeitto Värjärin makuun, maun ohella värilläkin on väliä;)
Kun kerralla tekee ison kattilallisen, siitä riittää muutamaksi päiväksi syötävää, nam!

maanantai 8. huhtikuuta 2019

Naakkainvaasio

Rapina katolla havahduttaa torkkujan.  Hiljainen kukerrus savupiipun päältä ei tiedä hyvää.
Pesänrakennus puuhissako siellä ollaan?
Ei hitsi, piippu ei ole mikään lintuhotelli!

Postinhakureissulla paukuttelen kattilankansia. Turha vaiva.
Naakkapariskunta istuu kaikessa rauhassa siipi siipeä vasten piipun reunalla.
Vai yritätte väkisin asettautua meidän kahden vanhan variksen reviirille?
Siinäs sit hoidatte parisuhdettanne. Ei kai meillä pitäisi olla mitään sitä vastaan.

Tai sittenkin on.
Teitä on aivan liikaa. Taivas mustanaan tulette lupaa kysymättä.

Itku pääsee vähemmästäkin. Satapäisenä parvena laskeudutte kotikuustemme latvuksiin.
Tuntien korvia särkevä raakkuna rikkoo illan rauhan.

Liika on liikaa, vaik Luojan luomia olettekin.
Yksin tein syntyi päätös laittaa naakkaverkot piippujen suojaksi.


Osallistun tällä ajankohtaisella naakkatarinalla vk 15 krapu-haasteeseen. Haasten ylläpitäjinä toimivat yhdessä Susupetal ja Cara. Sieltä löydät myös muiden krapuhaasteeseen osallistuvien krapuilut. Jos innostut osallistumaan, niin ohessa osallistumisohje:
Krapu on sadan sanan kirjoitus, otsikko mukaan luettuna.
Uuden krapuhaasteen löytää joka viikko joko SusuPetalin tai Caran blogista.
Viikon 15 krapuhaasteen annetut sanat ovat: hotelli, yksin, itku.  Annettujen sanojen ei tarvitse olla perusmuodossa, taivuttele siis vapaasti 

perjantai 5. huhtikuuta 2019

Talvesta selvinneet huhtikuun auringossa

Kerrassaan nautinnollinen päivä! 
Kerrankin sain olla koko päivän pihamaalla omien touhujeni parissa. Aloitin tietysti tähystelemällä olisiko jo piipot rohjenneet avata kukkansa. Kovin vielä antavat odotuttaa itseään. Vain jouluruusu on vasta avannut muutaman kukkansa takapihalla. No, siitä olen kyllä todella iloinen:))
Kurkistin myös saunatuvalle, josko hyvään kasvuvauhtiin lähteneet ruusut ja mintut tarvitsisivat vesitilkan. Talvetin isoissa ruukuissa valjashuoneessa Lady in Red peittoruusun, köynnösruusun ja Ville de Lyon loistokärhön. Syksyllä otin yrteistä sisälle vain suklaamintun. Kaikki muut yrtit jätin maahan havuilla suojattuna. Viime viikolla nostin ruukut valjashuoneesta hieman lämpimämpään ja paljon valoisampaan saunatupaan.   
Käväisin eilen äänestysreissulla ostamassa Pirilän Kukkatalon klik! oman tuotannon tarjouksessa olevia ruukkunarsisseja.  Tarvitsin narsissien istuttamisessa myös sammalta, mitä minulla oli talvi-istutuksissa jäkälän lisäksi. Päätin samalla ottaa myös jäkälät kuivumaan. Käytän samoja jäkäliä monta kertaa. Säilytän ne kuivattuna varastossa kesän yli.
Tetenarsissit ovat vasta pienillä nupuilla, joten uskon niiden olevan kukassa juuri ennen pääsiäistä. Sammalen lisäksi laitoin istutuslaatikkoon myös ketunliekoa ja muutamia koivunoksia. Kisumisu vartioi tarkkana tipuja. Kirpparilta ilmaiseksi saadussa isossa korissa ketunliekojen ja sammalen keskellä hautoo iso kanaemo muniaan risupesässään. Myös keraaminen kanaemo on kirpparin ilmaispöydästä! 
 
Lisäksi tein narsissi-istutukset verannan kukkalaatikkoon ja 
pihaportin 
 molemmin puolin pieniin ruostuneisiin ämpäreihin. 
 Toki myös kompostialue sai omat Tetensä;) 
Isännän on paljon mieluisampaa käydä tyhjentämäsä jäteastiat kompostilla,
 kun on hieman silmänruokaa tarjolla. 
Alkuviikosta otin yrttimaalta pois suojahavut. Kasvilavat ovat vielä niin jäässä, että en saanut ihan kaikkia pikku näreitä kiskottua mullasta irti. Voi olla et otin suojat vähän liian aikaisin pois. Toivottavasti enää ei tulisi kovia yöpakkasia. 
 Yrttimaalla kasvaa kolme salviapehkoa, vain tämä yksi näyttää pärjänneen hyvin talvesta.  
Sen sijaan iisopit ja laventelit ovat kaikki selvinneen tähän asti. 
Iisopeista on tarkoitus kasvattaa pieni aidanne yrttimaan reunaan. Iisoppia olen istuttanut myös muualle penkkien reunakasviksi. 
Yöksi laitan vielä lämmintä yrttien päälle varmuuden varaksi. 
Piha on paikoin jo sen verran kuivunut, et sain hiukan haravoituakin. Tästä on hyvä jatkaa huomenna.

Viikonlopuksi luvassa aurinkoista ja lämmintäkin, joten nautitaan kaikki ihanasta huhtikuusta!