Näytetään tekstit, joissa on tunniste esikasvatus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste esikasvatus. Näytä kaikki tekstit

torstai 23. huhtikuuta 2020

Kevään kukkijoita, taimirallia ja liljoille karhunpesä

Lummetulppaanit aloittavat kukintansa varhain, usein ne kukkivat parhaimmillaan juuri vapun seudussa. Pilvisinä päivinä ja öisin kukat ovat supussa, aurinkoisina päivinä kukat avautuvat lähes vaakatasoon. Nämä rakkaiden eläinystävieni haudalle istutetut lummetulppaanit ovat selvinneet hyvin lumettomasta talvesta havukatteen suojissa ja ovat kukkineet jo lähes viikon. Sydänkiven vasemmalla puolella pilkistää mukulaleinikin lehtiä.
Myös mukulaleinikit (Ranunculus ficaria) aloittavat kukintansa näin huhtikuun lopulla. 
Huhti-toukokuu on parasta vuokkojen aikaa. Ensimmäisen balkaninvuokon bongasin tulppaanin lehtien suojista. Ensimmäisenä kukkaan ehtivät kuitenkin aina sinivuokot (Hepatica noblis), joita kasvaa eripuolilla pihamaata pensaiden alla. 
Tämän kuvan nappasin sireenipensaiden juurella kasvavista sinivuokoista, viedessäni pyykkiä kuivumaan. Tänään pyykit kuivuivatkin nopeasti, oli aurinkoista ja lämmintä.
Hyvänä kakkosena kukintansa aloittavat valkovuokot (Anemone nemorosa).
Valkovuokot ovat levittäytyneet pihakoivun juurelta vuosien mittaan laajemmalle alueelle ja 
alkavat pikku hiljaa muodostamaan kauniin kukkapeiton yhdessä idäsinililjojen (Scilla sibirica) kanssa pihakeinun ympäristöön. Keinuun on mukavaa istahtaa hetkeksi ihailemaan keväistä kukkamerta ja niissä pörrääviä öttiäisiä. Myös joenrannassa olevista mehiläispesistä saamme vieraita pihamaallemme. Tänä keväänä on ollut todella paljon liikkeellä nokkos- ja sitruunaperhosia. 
 Hyvä mesiapaja, parempi mieli:))
Taimiralli on alkanut. Lastaan keltaiset kottikärryt aamuisin täyteen taimia kasvihuoneeseen vietäväksi ja taas illalla takaisin huoneelle. Tänä aamuna sain lastata vielä neljä täyttä lastia, mutta huomenna määrä hieman pienenee, koska jätän jatkossa osan taimista myös yöksi kasvihuoneeseen, jos ei ole pakkasta luvassa. 
 Kasvihuoneesta puolestaan nostan ruukuissa kasvavat ruusut ja yrtit ulos päiväksi karaistumaan. Ruukut ovat painavia, joten kyllä tämä aamu- ja iltajumpasta käy;)
Orientaalililjojen kasvuvauhti on ollut huimaava. Pituutta on tullut liiankin kanssa, joten pystyssä pysymisen kanssa on jo niin ja näin! Tänään istutin osan liljoista isoon rottinkikoriin ja loput isoihin ruukkuihin. Isoja istutusastioita on ihan mahdotonta siirrellä päivittäin ulos ja sisälle, joten jätän ne myös yöksi ulos hyvin suojattuna. Tai ainakin yritän suojata ne hyvin...
 Pihasaunan veranta tarjoaa tuulensuojaa ja paksu vaahtomuovipatja lämpöä. 
 Kiedoin liljojen ympärille harson ja 
 peittelin vielä muutamalla villahuovalla. Aikamoinen viritys tästä liljojen "karhunpesästä" tuli!
 Kasvihuoneessa suojasin taimet isolla styroxlevyllä ja villapeitolla.
Onneksi ihan kaikkia ei tarvitse peitellä, kuten esimerkiksi näitä sarviorvokin taimia. Ovat viime vuotisten sarviorvokkien siementaimia, ensimmäiset jo availevat kukkanuppujaan.
Nämä kaunokaiset ostin viime viikolla Kukkatalosta. Istutin ne kirpparilta hankkimaani koriin.
 Ja kukas kaunokainen se täällä tiirailee?
Täplä nauttii olostaan venepeitteen päällä. Pääsiäisenä isäntä otti pois koko veneen peittäneen ison pressun ja laitoimme paikoilleen veneen oman, vain avoimen takaosan peittävän suojapeitteen. Täplä on löytänyt mukavan nukkuma- ja tarkkailupaikan itselleen. Eilen se katseli kiinnostuneena puuhiani, kun kunnostin aivan "venepergolan" vieressä olevan perennapenkin reunuksia. Monenlaista puuhaa riittää ja niihin on ollut mukava tarttua, kun olemme saaneet nauttia aurinkoisista päivistä koko alkuviikon. 
Tervetuloa blogiini kaikki uudet lukijat,
mukavaa loppuviikkoa jokaiselle Teistä:))

keskiviikko 8. huhtikuuta 2020

Arjen iloja - taimia, pihahommia, ruisrieskaa ja liikuntaa

Ikkunapaikoista alkaa olla jo hienoista pulaa, joten olen siirtänyt osan viherkasveista väliaikaisesti pois esikasvatettavien taimien tieltä. Huonekuusi ja kultaköynnös pääsivät levykaapin päälle makuukamariimme.
Aloitin esikasvatuksen maaliskuun puolessa välissä, mutta vasta näin huhtikuussa teen suurimman osan kylvöistä.  Pörriäiset rakastaa hunajakukkaa, niin myös minä:))
Tilatessani Hyötykasviyhdistykseltä siemeniä, silmiini osui tuoksumiekkaliljan sipulit. Pitihän niitäkin yksi pussillinen tilata. Laitoin myös ne jo esikasvatukseen, kuten Kukkatalosta ostamani gladioluksen sipulitkin.  
Orientaalililjat ovat ottaneet melkoisen kasvustartin, vaikka ovat olleet yläkerran viileimmässä huoneessa. Nämä pitää varmaan istuttaa viimeistään parin viikon päästä isoihin ruukkuihin. 
Miinanköynnöksen siemenet itivät hyvin, sen sijaan pussillisesta kelloköynnöksen siemeniä sain itämään vain kaksi. Ilmeisesti yritin taimettaa niitä liian korkeassa lämpötilassa, ohjeiden mukaan ne itävät parhaiten viileässä. Jos saan edes nuo kaksi kelloköynnöksen tainta kasvamaan, niin olen kyl siihenkin ihan tyytyväinen. 
Siemenkasvatusta on riittämiin, joten olen ostanut myös hiukan valmiita pikkutaimia. Tässä verenpisaran ja petunian taimet jo sen verran venyneet pituutta, että oli aika latvoa ne ja ottaa niistä pistokkaat.
Pistokkaat laitoin juurtumaan hyvin kasteltuihin taiminappeihin. Hifistelyni siis jatkuu, en ole koskaan aiemmin käyttänyt taiminappeja, nyt päätin kokeilla niitä. Perinteisesti olen tyrkännyt pistokkaat joko suoraan kosteaan multaan tai juurruttanut ne ensin vesilasissa. 
 Minikasvihuone täyttyi pian verenpisaran ja petunian pistokkaista:))

Pihamaallakin on riittänyt monenlaista puuhaa. Täplä on innokkaasti mukana kaikessa mitä puuhailen. Välillä pitää oikein varoa, ettei tule mitään haaveria. Eilen karsiessani vuorimännyn oksia risuaitaan laitettavaksi, Täplä peuhasi oksien alla, joten sain olla tarkkana vesurin kanssa!
Raita sen sijaan kulkee usein omia polkujaan tai lekottelee kasvilavassa pehmeällä lehtipedillä hiirijahdin jälkeen. Viime päivinä onkin ollut mukavan aurinkoista, joten kyl meidän on kelvannut.
Eilen kaivoin ylös talvipedistään myös runkoruusut. Hyvin näyttävät selvinneen talven yli. Vein ne kasvihuoneeseen, kun loppu viikolle ei ole luvattu yöpakkasia. Tarvittaessa siirrän ne saunatupaan. 
Tänään oli kevään lämpimin päivä meilläkin, mittarissa + 15 astetta. 
Lämpö houkutteli myös perhosia liikkeelle. Pidin puutarhavajan ovea auki, jotta siellä talvehtineet lukuisat nokkosperhoset pääsisivät ulos. Onneksi krookukset ovat aloittaneet jo kukintansa ja tarjoilevat herkkupöydän siivekkäille ystävillemme. Näin tänään myös ainakin kuusi sitruunaperhosta:)) 
 
Olen ehtinyt leipomaankin kaiken muun touhun lisäksi. Lappalainen etelässä blogin Nila jakoi ruisrieskojen ohjeen klik!, Pitihän sitä minunkin heti kokeilla, tein tupla-annoksen, koska Nila kehui rieskoja todella hyviksi. Ja turhaan ei kehunut, rieskat olivat todella makoisia ja varmasti teen taas seuraavan kauppareissun jälkeen uuden satsin!
Ihminen tarvitsee leivän ja kaikenlaisen puuhastelun lisäksi liikuntaakin, 
siis suuntaamme askeleemme usein jokiahteille. 
Palmusunnuntaina mukana oli esikoispoikamme, joten pääsimme isännän kanssa yhteiskuvaan:))

maanantai 20. toukokuuta 2019

Puuhastelua pihamaalla aamusta iltaan

Viime päivien lämmin sää on houkutellut puuhailemaan pihamaalla aamusta iltaan. Tekemisestä ei ole ollut puutetta, mikäpä sen mukavampaa tälläiselle ulkoilmaihmiselle. Kasvilavojen laiton, taimien esikasvatuksen, mansikkamaan puhdistuksen ja taimien istutusten lisäksi innostuimme isännän kanssa tekemään taas pätkän risuaitaa vanhan kuusiaidan tilalle.
Kasvihuoneesta saamme jo mukavasti maisteltavaa. 
Retiisit ehtivät aina ensimmäisenä lautaselle, tai paremminkin siivutettuna voileivän päälle.
Nokkossilppu käytettiin sunnuntaina lettutaikinaan.
 
Nokkoset ovat nyt parhaimmillaan syötäväksi. Niitä kerätään talven varaksi. Osan kuivaan, osan ryöppään kevyesti ennen pakastamista. Nokkosten lisäksi pakastimeen pääsi jo muutama litra voikukan puhdistettuja kukkia pienissä annospussissa. Pääosin ne käytetään teenä, mutta sopivat hyvin myös salaatteihin väriä tuomaan ja aromia myös.
Sunnuntaina isäntä innostui paistamaan nokkoslettuja.
Kyl kelpasi istahtaa iltapäiväkahville, kun tarjolla oli kevään herkkuja:))
Myös saksankirvelistä sai jo leikattua ensimmäisen satsin kuivumaan. Käytän kuivattua saksankirveliä paljon talven mittaan. 
Retiisien lisäksi kasvihuoneesta saamme jo pian sipulia, tilliä ja salaattia pöytään. Perunan varret ovat komeita, toivottavasti muistavat tehdä myös mukulia, että saamme maistella uusia perunoita jo kesäkuun kynnyksellä. 
Aloitin kurkun ja kesäkurpitsojen esikasvatuksen vasta vajaat kaksi viikkoa sitten. Terhakkaasti lähtivät kasvuun. Yöksi kannan taimet vielä sisälle, kuten basilikan taimetkin. Ruusupavut taimettuivat kehnosti, neljästä siemenestä vain yksi lähti kasvuun. Täytyy ostaa uusi pussi huomenna. Toivottavasti olisi hieman parempi itävyys! Tuoksuherneitä laitoin kaksi pussillista, niistäkin toisen pussin siemenet jäivät lähes kaikki itämättä. Tänään laitoin vielä esikasvatukseen maissia ja isoja auringonkukkia. Työ sujui, kun minulla oli pikkuapulainen naapurista, kolme vuotias pojan vesseli:))
Maaliskuussa ostamani miekkaliljan sipulit ovat lähteneet hyvin kasvuun, Yksi sipuli juroi ja juroi, viime viikolla se sit päätti alkaa kasvamaan. Pian se saa jo toiset kiinni kasvussa;)
Tänään pihallamme omenapuut puhkesivat kukkaan. Luumupuut ovat jo kukkansa varistaneet, nyt kukintaa jatkavat omenapuut ja kaksi vielä suht pientä kirsikkapuuta takapihalla.. 
Viime perjantaina  istutin lisää vadelmia. Ennestään meillä on hieman Maurin makeaa, Ottawaa ja keltaista vadelmaa. Vadelman taimien takana rehevät vihreät lehdet kuuluvat palsternakalle. Jätän syksyllä osan palsternakoista nostamatta. Ne säilyvät hyvin maassa talven yli. Osan olemme jo syöneet, osan annan kukkia. Yritän muistaa sit syyskesällä ottaa niistä siemenet talteen seuraavan vuoden kylvöjä varten. 
Vanha peruna-aura oli kätevä, kun laitoin yksin perunaa maahan. Isännällä oli omia puuhia ja sovimme, et tällä kertaa laitan pienen määrän perunaa yksin. Kesäkuun alkupuolella laitamme sit enempi taviperunaa, kun hallan vaara on ohi.
Tänä keväänä innostuin laittamaan enempi kesäkukkia myös pelkäksi silmäniloksi. Tavallisesti kasvatan vain syötäväksi kelpaavia krasseja ja kehäkukkia sekä villalankojen värjäämiseen käyttämiäni tiikerinkaunosilmiä ja keltasauramoa.
Sekoitin hiekkaan ruiskaunokin, punakosmoskukan, kruunutillin ja kesäharson siemeniä. Hiekkaan sekoitettuna niistä on helpompi saada aikaiseksi kaunis kylvös. 
 
Perennapenkissä viikolla ostamani särkynytsydän avasi ensimmäiset kukkaterttunsa. Hieman arvelin sopiiko se yhteen punaoranssien tulpujen kanssa. Kivalta näyttää. Taaempana kukkivissa tulpuissa toistuu sama vaaleanpunainen sävy kuin särkyneensydämen kukissa. 
 Esikot jatkavat runsasta kukintaansa jo kolmatta viikkoa. 
Porraspielessä kotkansiivet avaavat ylväinä lehtiään. Tähän osuu vain aamuaurinko, ja se näyttää olevan kotkansiipien mieleen, niin rehevinä ne kasvavat koko kesän. 
Leikkimökin edustalla olevaan pienempään kasvilavaan laitoin rivit naurista, isännän herkkua, kyssäkaalia (minun herkkua) ja punajuurta (molempien herkkua). Nauriista ja kyssäkaalista teen parin viikon välein uusintakylvöjä. Mukaan harson alle pääsi myös kaksi samettikukkaa öttiäisiä karkottamaan;)
Toukotyöt on tehty naapurin viljapellolla ja suurimmaksi osaksi myös omalla kasvimaallanikin. Nyt odotetaan kunnon sadetta, jotta siemenet lähtisivät itämään. Illansuussa hieman jo lupaili, muutamia pisaroita tuli alas, mut siihen se sit jäikin.
Suodatuskentän päällä olevaan värikasvi- ja yrttimaahan en ole viel kylvöksiä tehnyt. Odottelen nyt sitä kunnon sadetta, et maa kastuisi läpeensä. Talven yli selvisi muutamia salvioita, mistä olen tosi iloinen. Salvia tykkää kalkista, pitääkin huomenna tyhjentää tuhkat takasta ja ripotella tuhkaa salvioille. Pensasaidan takaa pilkistää harmaantunut pihakeinu, sellainen vastakkain istuttava. Keinun vieressa kukkii morsiusangervo.  Kuvan oikeassa laidassa, tammen siimeksessä, näkyy pieni ilta-aurinkoterassi. Istumme siinä usein juomassa iltateemme. 
Taustalla näkyy viikonloppuna  korkean kuusiaidan tilalle pääosin kuusen oksista ja katajan rangoista tekemäämme aitaa. Aamulla istuessamme ilta-aurinkoterassilla isäntä tuumasi "Ihan kuin olisi vapautunut vankilasta" Hän oli jo hieman kyllästynyt katselemaan pelkkää kuusiaitaa. Myös itse tykkään enempi tästä risuranka-aidasta kuin korkeasta maiseman peittävästä kuusiaidasta. 
Huomenna jatkamme aidan tekemistä ja kylvöjäkin, jos vain yöllä sataisi kunnolla!

Toivon kaikille mitä parhaimpia puutarhailuja!

ps. Toivotan uudet lukijat tervetulleiksi värikkääseen joukkoomme Värjärin padan äärelle:))