Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvihuone. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvihuone. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Elokuun viimeisen viikon juttuja

Syyskuun ensimmäinen päivä valkeni sumuisena. Heräsin tapani mukaan aikaisin, laitoin kahvin tippumaan ja lähdin aamulehden hakureissulle kameran kanssa. Kasvilavojen auringonkukat tuovat piristystä sumuiseenkin aamuun:))  
Kävin avaamassa myös kasvihuoneen oven. Kirsikkatomaatit ovat antaneet satoa jo kuukauden päivät. Aiempina vuosina olen latvonut tomaatit niiden ylettyessä kasvihuoneen kattoon. Luin keväällä jostain puutarhalehdestä, että tomaatit tuottavat vieläkin runsaamman sadon, jos ne ohjataan kasvamaan vaakatasossa. Päätin kokeilla asiaa. Asiassa taitaa olla perää, koska aiemmin en ole onnistunut saamaan näin suurta satoa! 
Kirsikkatomaatti Black Cherry on todella maukas lajike. Usein napsin niitä suoraan suuhun kasvarissa puuhastellessani. Toisena lajikkeena kasvatan perinteistä runkotomaattia 'Tanskan Vientiä'. Se on varma lajike jopa avomaallakin kasvatettaessa. 
 Kurkut ovat antaneet satoa jo heinäkuun lopulta asti. Niitä riittää ystävillekin annettavaksi.
Lehtimangoldi on kasvanut rehevästi kasvihuoneessa. Jostain syystä tänä vuonna kasvilavoissa se ei  oikein viihtynyt. Ehkä mangoldi kärsi liiallisesta kuivuudesta ja lavoihin pesiytyneistä mauriaisista. Olen aiemmin postannut muutamaankin otteeseen pihamaamme mauriaisista. Nyt kun olen saanut häädettyä ne kasvihuoneesta, niin ovat vallanneet kaksi kasvilavaa! 
Keväällä perustamassani aumakompostissa ei onneksi ainakaan vielä ole ollut mauriaisia. Kesäkurpitsa antaa runsaan sadon. Niitäkin tulee yli oman tarpeen, joten niitä riittää myös ystäville .
Hajuherneillä näyttää olevan aivan liian matala tuki. Leikkaan kukkia säännöllisesti maljakkoon ja siitä  hajuherneen kukinta vain kiihtyy;) Vasemmalla näkyy alppikärhön untuvapalloja. Jaoin keväällä kasvihuoneessa kasvaneen alppikärhön. Kaikki jakotaimet ovat lähteneet oikein hyvin kasvuun. 
Päätin keväällä istuttaa vähään tyytyviä kesäkukkia, koska tiesin meidän reissaavan kesällä tavallista enemmän. Kesä- eli pikkubegonia on osoittautunut nappivalinnaksi. Istutan usein sitä myös vanhempieni haudalle. Erityisesti äitini piti siitä kovin. Monet ehkä karttavat pikkubegonian istuttamista pihamaalle, koska pitävät sitä hautakukkana. Pikkubegonia on jaksanut kukkia koko kesän, vaikka välillä kastelussa on ollut pidempikin väli. Taidanpa ensi kesänäkin istuttaa pikkubegoniaa kukkalavoihin:)) 
Toinen kesän yllättäjä on perinteinen ruusupapu. Se on viihtynyt hyvin kolmen sisaren kasvilavoissa. Tässä se kurkottelee kohti taivasta kaktuslavassa, kiertyen kelottuneen katajan ympärille. 
 Runsaimmin se on tuottanut palkoja Ikkunalavassa. 
Kurtturuusut ovat myös kypsyttämässä kiulukoitaan. Kohta pääsee herkuttelemaan ruusunmarjakiisselillä. Pakastamme kiulukoita myös talven varaksi. Ruusun terälehtiä olen kuivannut pitkin kesää. Niiden tuoksu tuo kesän muistot mieleeni talvella iltateetä hauduttaessamme;)
Sipulit ovat olleet kuivumassa jo reilut pari viikkoa. Viikolla pussitin jo osan.
 Kuivatut omenan viipaleet ovat maukkaita, korvaavat hyvin kaikenmaailman muut lastut. 
Minulla on omenan viipaleita kuivumassa lattialämmöllä ja uunin päällä. 
Eilen aamulla aurinko paistoi jo heti aamusta. Käyn kiertämässä tattiapajani joka toinen päivä. Paljon muitakin sieniä on jo noussut, mutta kaikki eivät toki ole syötäviä, kuten ei tämä punainen kärpässienikään.  
 Herkkutateista tykkää moni muukin. Etanat ovat oikeita herkkusuita!
Onneksi tatteja riittää kaikille, tässä eilinen saaliini:)) 
Menneellä viikolla olemme tehneet isännän kanssa taas pitkästä aikaa kompostialueen koivuranka-aitaakin. Toimme kesäkodistamme lisää rankoja. Ne riittivät takaseinään.
Onneksi saimme hakea lisää rankoja tuttavamme rankakasasta ja saimme näin aidanteen päädynkin tehtyä. Nyt kompostialueen ranka-aidanne on vihdoinkin lähes valmis. Tänään suunnittelin maalaavani "ikkunalaudat" punamullalla. 
 
Isäntä kiinnitti hevosenkengän myrskylyhdyn koukuksi. Myrskylyhty antaa mukavasti valoa pimeneviin iltoihin.

Viikon kesäretki suuntautui tällä kertaa Turkuun. Saimme miniältä joululahjaksi risteilyn, mikä toteutettiin päivällisristeilynä Rudolfiinalla yhdessä nuorenparin kanssa. Reissu oli todella onnistunut, ehkäpä yksi kesän kauneimmista päivistä. Meille kävi muuten hyvä tuuri, risteily oli tarjoushintaan. Kahden tunnin risteily ja herkullinen noutopöytä maksoivat hengeltä nafti 20 euroa!
Aurajoen rantaan ankkuroitu Suomen Joutsen on minusta maailman kaunein purjelaiva. Se toimii nykyisin museolaivana klik! Ehdotomasti tutustumisen arvoinen, jos suuntaat kesäretkelle Turkuun.
Isäntä iski silmänsä tietysti myös Antiikkiliike Wanhassa Eliaksessa klik! Suomen Joutsenen pienoismalliin. Pienoismalli jäi tällä kertaa ostamatta.  Sen sijaan minä löysin kauan etsimäni matalat asetit. 
Kirppariblogissani löydät postauksen klik! hankinnastani ja 
vähän muistakin kukkaisista kirpparilöydöistäni tästä toisesta postauksesta klik!
Pihamaalla kukkii parhaillaan kauneimmin kosmoskukat. Minusta myös löytämissäni Kupittaan Saven aseteissa kukkivat kosmoskukat Eva Suijan maalaamina.
Nyt puutarha kutsuu!

maanantai 20. toukokuuta 2019

Puuhastelua pihamaalla aamusta iltaan

Viime päivien lämmin sää on houkutellut puuhailemaan pihamaalla aamusta iltaan. Tekemisestä ei ole ollut puutetta, mikäpä sen mukavampaa tälläiselle ulkoilmaihmiselle. Kasvilavojen laiton, taimien esikasvatuksen, mansikkamaan puhdistuksen ja taimien istutusten lisäksi innostuimme isännän kanssa tekemään taas pätkän risuaitaa vanhan kuusiaidan tilalle.
Kasvihuoneesta saamme jo mukavasti maisteltavaa. 
Retiisit ehtivät aina ensimmäisenä lautaselle, tai paremminkin siivutettuna voileivän päälle.
Nokkossilppu käytettiin sunnuntaina lettutaikinaan.
 
Nokkoset ovat nyt parhaimmillaan syötäväksi. Niitä kerätään talven varaksi. Osan kuivaan, osan ryöppään kevyesti ennen pakastamista. Nokkosten lisäksi pakastimeen pääsi jo muutama litra voikukan puhdistettuja kukkia pienissä annospussissa. Pääosin ne käytetään teenä, mutta sopivat hyvin myös salaatteihin väriä tuomaan ja aromia myös.
Sunnuntaina isäntä innostui paistamaan nokkoslettuja.
Kyl kelpasi istahtaa iltapäiväkahville, kun tarjolla oli kevään herkkuja:))
Myös saksankirvelistä sai jo leikattua ensimmäisen satsin kuivumaan. Käytän kuivattua saksankirveliä paljon talven mittaan. 
Retiisien lisäksi kasvihuoneesta saamme jo pian sipulia, tilliä ja salaattia pöytään. Perunan varret ovat komeita, toivottavasti muistavat tehdä myös mukulia, että saamme maistella uusia perunoita jo kesäkuun kynnyksellä. 
Aloitin kurkun ja kesäkurpitsojen esikasvatuksen vasta vajaat kaksi viikkoa sitten. Terhakkaasti lähtivät kasvuun. Yöksi kannan taimet vielä sisälle, kuten basilikan taimetkin. Ruusupavut taimettuivat kehnosti, neljästä siemenestä vain yksi lähti kasvuun. Täytyy ostaa uusi pussi huomenna. Toivottavasti olisi hieman parempi itävyys! Tuoksuherneitä laitoin kaksi pussillista, niistäkin toisen pussin siemenet jäivät lähes kaikki itämättä. Tänään laitoin vielä esikasvatukseen maissia ja isoja auringonkukkia. Työ sujui, kun minulla oli pikkuapulainen naapurista, kolme vuotias pojan vesseli:))
Maaliskuussa ostamani miekkaliljan sipulit ovat lähteneet hyvin kasvuun, Yksi sipuli juroi ja juroi, viime viikolla se sit päätti alkaa kasvamaan. Pian se saa jo toiset kiinni kasvussa;)
Tänään pihallamme omenapuut puhkesivat kukkaan. Luumupuut ovat jo kukkansa varistaneet, nyt kukintaa jatkavat omenapuut ja kaksi vielä suht pientä kirsikkapuuta takapihalla.. 
Viime perjantaina  istutin lisää vadelmia. Ennestään meillä on hieman Maurin makeaa, Ottawaa ja keltaista vadelmaa. Vadelman taimien takana rehevät vihreät lehdet kuuluvat palsternakalle. Jätän syksyllä osan palsternakoista nostamatta. Ne säilyvät hyvin maassa talven yli. Osan olemme jo syöneet, osan annan kukkia. Yritän muistaa sit syyskesällä ottaa niistä siemenet talteen seuraavan vuoden kylvöjä varten. 
Vanha peruna-aura oli kätevä, kun laitoin yksin perunaa maahan. Isännällä oli omia puuhia ja sovimme, et tällä kertaa laitan pienen määrän perunaa yksin. Kesäkuun alkupuolella laitamme sit enempi taviperunaa, kun hallan vaara on ohi.
Tänä keväänä innostuin laittamaan enempi kesäkukkia myös pelkäksi silmäniloksi. Tavallisesti kasvatan vain syötäväksi kelpaavia krasseja ja kehäkukkia sekä villalankojen värjäämiseen käyttämiäni tiikerinkaunosilmiä ja keltasauramoa.
Sekoitin hiekkaan ruiskaunokin, punakosmoskukan, kruunutillin ja kesäharson siemeniä. Hiekkaan sekoitettuna niistä on helpompi saada aikaiseksi kaunis kylvös. 
 
Perennapenkissä viikolla ostamani särkynytsydän avasi ensimmäiset kukkaterttunsa. Hieman arvelin sopiiko se yhteen punaoranssien tulpujen kanssa. Kivalta näyttää. Taaempana kukkivissa tulpuissa toistuu sama vaaleanpunainen sävy kuin särkyneensydämen kukissa. 
 Esikot jatkavat runsasta kukintaansa jo kolmatta viikkoa. 
Porraspielessä kotkansiivet avaavat ylväinä lehtiään. Tähän osuu vain aamuaurinko, ja se näyttää olevan kotkansiipien mieleen, niin rehevinä ne kasvavat koko kesän. 
Leikkimökin edustalla olevaan pienempään kasvilavaan laitoin rivit naurista, isännän herkkua, kyssäkaalia (minun herkkua) ja punajuurta (molempien herkkua). Nauriista ja kyssäkaalista teen parin viikon välein uusintakylvöjä. Mukaan harson alle pääsi myös kaksi samettikukkaa öttiäisiä karkottamaan;)
Toukotyöt on tehty naapurin viljapellolla ja suurimmaksi osaksi myös omalla kasvimaallanikin. Nyt odotetaan kunnon sadetta, jotta siemenet lähtisivät itämään. Illansuussa hieman jo lupaili, muutamia pisaroita tuli alas, mut siihen se sit jäikin.
Suodatuskentän päällä olevaan värikasvi- ja yrttimaahan en ole viel kylvöksiä tehnyt. Odottelen nyt sitä kunnon sadetta, et maa kastuisi läpeensä. Talven yli selvisi muutamia salvioita, mistä olen tosi iloinen. Salvia tykkää kalkista, pitääkin huomenna tyhjentää tuhkat takasta ja ripotella tuhkaa salvioille. Pensasaidan takaa pilkistää harmaantunut pihakeinu, sellainen vastakkain istuttava. Keinun vieressa kukkii morsiusangervo.  Kuvan oikeassa laidassa, tammen siimeksessä, näkyy pieni ilta-aurinkoterassi. Istumme siinä usein juomassa iltateemme. 
Taustalla näkyy viikonloppuna  korkean kuusiaidan tilalle pääosin kuusen oksista ja katajan rangoista tekemäämme aitaa. Aamulla istuessamme ilta-aurinkoterassilla isäntä tuumasi "Ihan kuin olisi vapautunut vankilasta" Hän oli jo hieman kyllästynyt katselemaan pelkkää kuusiaitaa. Myös itse tykkään enempi tästä risuranka-aidasta kuin korkeasta maiseman peittävästä kuusiaidasta. 
Huomenna jatkamme aidan tekemistä ja kylvöjäkin, jos vain yöllä sataisi kunnolla!

Toivon kaikille mitä parhaimpia puutarhailuja!

ps. Toivotan uudet lukijat tervetulleiksi värikkääseen joukkoomme Värjärin padan äärelle:))

lauantai 4. toukokuuta 2019

Lapiohommia viikon varrelta ja pihakierros hallayön jälkeen

Alkuviikosta metsästin varjon lailla vuorikaunokin alkuja (Centaurea montana) ympäri pihamaata. Aikojen saatossa olisi saanut moni kasvi jäädä istuttamatta, niistä yksi on vuorikaunokki. Tyhmyyksissäni siirsin sitä vielä kotipihalta kesäkotimme muhevaan multamaahan, missä se leviää hullunlailla. Vuorikaunokki leviää tehokkaasti sekä siemenistä että juuriversojensa avulla. Kotipihalla olen onnistunut hieman paremmin estämään sen leviämistä leikkaamalla kukkavarret kukinnan jälkeen. Kesäkodissa tämä ei aina onnistu ja niinpä vuorikaunokki on päässyt siementämään. Lopulta tajusin hävittää vuorikaunokin kukkapenkeistä ja metsäpuutarhasta. Nyt sitten joka kevät kuljen pitkin pihaa kaivelemassa pikku taimia. Saa nähdä kumman sitekeys kestää pidempään, vuorikaunokin vai minun;)
Kevät on myös hyvää aikaa jakaa ja siirtää kasveja ennen niiden kasvuun lähtöä. Tämän vanhan valkonarsissipenkin kanssa olen jo vähän myöhässä. Sipulit olisi varmaan parempi nostaa ja jakaa syksyllä, mut silloin minulla ei ole siihen mahdollisuutta.  Olen aiemminkin nostanut sipuleita ylös näin keväällä ja hyvin ovat kasvuaan jatkaneet uudessa kasvupaikassaan.
Sipulit ovat jo aivan liian tiuhassa, parhaimmillaan laskin  niitä olevan neljässä kerroksessa! Lajike on kyl sitkeä, tästä tilanahtaudesta huolimatta tämä vanha valkonarsissilajike kukkii ruhtinaallisesti joka kesäkuu. Sain jakosipuleita niin paljon, et otin niitä myös kotipihalle istutettavaksi.
Suurimman osan istutin kuitenkin kesäkotimme hulevesipenkkiin. 
Näin keväällä alue näyttää vielä kovin aneemiselta, mutta kuinka rehevältä alue näyttääkään keskikesällä, sitä voit käydä ihastelemassa vaikka täällä klik!
Nuo pitkät kepit ovat merkkeinä tulevan kesän kaivuu-urakalle. Kyl lapio saa heilua ahkerasti, että saan kaivettua koko tuon merkityn alueen. Täytyy myöntää, et joskus tulee mieleen vuokrata pikku kaivinkone urakkaa helpottamaan!
Hulevesi penkissä hyvin viihtyvä unelmatädyke (Veronica gentianoides) on levinnyt jo sen verran, että siirrän siitä yhden mättään kotipihaan.  Unelmatädykettä on helppo jakaa tarvittaessa lehtiruusukkeista kukinnan jälkeen. Muista tädykkeistä poiketen unelmatädykkeen herkkä kaunis kukinta kesä-toukokuun vaihteessa on melko lyhytkestoinen. Sen matala kirjava lehdistö on mielestäni kaunis.  
 
Lapioni kävi myös harjaneilikoiden kimppuun. Kesäkotimme pihamaalla kasvaa siellä täällä vanhaa harjaneilikkalajiketta. Siirrän aina välillä niitä myös perennapenkkiin. 
  
Tulimme torstaina kotiin ja heti eilen jatkoin lapiohommia kotipihalla. Olin laittanut syksyllä nuorten hääjuhlissa koristeina olleet ruohosipulit ja komeamaksaruohot talvetimaan ruukuissaan kohopenkkiin. Nyt oli aika nostaa ne ylös. Ruohosipulit aion istuttaa tänään reunuskasviksi yrttipenkkiin ja 
 komeamaksaruohot jaan, että saan niistä jaksotaimia kesäkotiin vietäväksi.

 Arvaatko mitä vadissa on?
Aivan oikein, raparperin juuriahan ne ovat. Nostin yhden ison raparperin ylös ja jaoin sen  pienemmäksi.  Käytän raparperin juuria villalankojen värjäämiseen. Värjäys sivustolla "Vihreät kasvit värjärin padassa" olen kertonut hieman enempi raparperista ja sen käytöstä villalankojen värjäämisessä. Klik!  http://viinasilta.blogspot.com/p/blog-page_16.html

Aamulla herätessä hieman jännitti millaista tuhoa hallayö oli saanut aikaiseksi. Heti aamukahvin juotuani lähdin kiertelemään pihamaalle. Sadevesiastiat olivat paksussa jäässä ja lumikiteitä oli kasvien lehdillä vielä seitsemältä. 
 Helmi koirulimme haudalle syksyllä istuttamani tulput kumarsivat nöyrästi hallaherran edessä,
kompostialueen tulppaanit kohottautuvat kohti uutta päivää, 
josko aamun aurinko sulattaisi kuuran ja soisi lämpöään.
 Yrttitarhassa vinhaan kasvuvauhtiin päässeet saksakirvelit kärvistelivät kylmyydessä, 
sen sijaan lipstikka ei näytä olevan moksiskaan hallaherran yöllisestä kurituksesta!
Valkovuokot ja scillat ovat saaneet myös tuta kylmyyden.
Entä mikä on tilanne marja- ja hedelmätarhassa?
Punaherukan kukintoja on kylmä näppäissyt.
Koko eilisen päivän aina luumupuiden ohi kulkiessani varoitelin niitä avaamasta pulleita nuppujaan. Hallaherra olisi tulossa vierailulle!
Toivottavasti nuput ovat säästyneet ja saisimme hieman lämpimämpää ja tyyntä, että pölyttäjät pääsisivät lentoon ja työn touhuun.
 Puiden kukinta ei vielä näin vähästä hätkähdä. 
Piskuinen pihakuusemme on täpösen täynnä kukkia. Tänä vuonna onkin luvassa erittäin runsas kukinta Luonnonvarakeskuksen uutisoinnin perusteella. Sitä todistaa pihakuusemmekin:))
Terttuseljan kukintojen takaa häämöttää omenapuut. Onneksi ne eivät ole intoutuneet huhtikuun lämmöstä, vaan viisaasti odottavat vielä muutaman hetken ennen kukkanuppujensa avaamista.
Seljan alta kulkien suunnistin kasvihuoneelle,
missä alppikärhö on lähtenyt terhakkaaseen kasvuun huhtikuisen jakamisen jälkeen. 
Taustalla lasin alla suojassa keltasipulit, retiisin ja porkkanan taimet voivat hyvin. Kohta pääsen niitä  jo harventamaankin.
Silpoydinherneetkin näyttävät hyvinvoivilta:))
Osa alppikärhön jakotaimista on tehnyt muutaman kukankin. Taidanpa antaa niiden olla, vaikka ne varmaan hieman haittaavakin taimen juurtumista. 

Tästä hallayöstä pihamaamme kasvit taisivat vielä selvitä!
Miten hallaherra kohteli sinun kukkia ja viljelyksiä?