lauantai 10. elokuuta 2013

Värjäys luonnonindigojauheella

Lankakoristani on uupunut siniset ja vahvat vihreät värisävyt. Jo toukokuussa tilasin Riihivillasta luonnonindigojauhetta tilanteen korjaamiseksi. Maanantaiaamu valkeni aurinkoisena ja koko päiväksi oli luvassa kaunista ilmaa. Hyvä päivä siis indigovärjäykselle. Heti aamupalan jälkeen valmistin kantaliemen, ns. peruskyypin, koska en ollut varma ehtisinkö värjäämään ihan koko päivää. Kantaliemestä voi käyttää vain osan ja loppu säilyy hyvin suljetussa astiassa käyttökelpoisena ainakin muutaman viikon seuraavaa värjäyspäivää varten. Toinen vaihtoehto olisi ollut valmistaa suoraan värjäysastiassa indigoliemi, toki sitäkin voi säilyttää muutamia päiviä uutta värjäyskertaa varten, mutta koska tiesin etten ehtisi värjäämään sillä muutamaan päivään, niin parempi vaihtoehto oli valmistaa kantaliemi tällä kertaa. Tässä kantaliemi tiiviissä lasipurkissa valmiina odottamassa pohjaliemen valmistumista.
Lämmitin värjäyslientä varten 40 litraa vettä muuripadassa olevassa isossa teräsastiassa kuten morsinkovärjäystä tehdessänikin (siitä sait lukea edellisessä postauksessani täällä). Vesi saa olla enintään 60 asteista, yleensä kannattaa pitää lämpötila hiukan sen alle, noin 50 asteessa.  Muuripata-väripata yhdistelmäni toimii mainiosti, lämpötila pysyi pienellä säädöllä tasaisesti noin 50 asteessa.  Olin lisännyt hieman liikaa puita, joten siirsin muutaman viereiseen tulipesään. Joissain ohjeissa kehotetaan lisäämään liemeen tiskipesuainetta loraus, se kuulema edistää indigon kiinnittymistä tasaisesti, jätin kuitenkin nyt lorauttamatta ja lisäsin normaaliin tapaan liemeen vain kidesoodaa ja pelkistettä.  Odotin reilut 20 min, jonka jälkeen lisäsin emäksiseen ja pelkistettyyn eli hapettomaksi tehtyyn liemeen kantaliemen (peruskyypin) varovasti, jottei liemeen pääsisi ilman mukana happea.  Odotin viellä noin 15 minuuttia ennen kuin lisäsin liemeen ensimmäiset hyvin kostutetut lankavyyhdit, pietaryrtillä keltaiseksi värjäämäni ja luonnonvalkoisen sekä noin 50 grammaa lampaanvillaa. 
Kaiki näytti sujuvan mallikkaasti, liemi oli kirkkaan keltaista, ja se värjäsi valkoisen langan välittömästi keltaiseksi. Otin kirkkaan keltaiseksi värjäytyneen vyyhdin 10 minuutin kuluttua varovasti pois, ensin vyyhteä pinnan alla pusertaen ja nostaen värjäysastian reunaa myöten, jotta liemeen ei pääsisi tarpeettomasti ilmaa. Olin varannut pesuvadin padan lähelle, mihin valutin nyt jo ilman hapen vaikutuksesta siniseksi muuttuneen vyyhdin samalla vyyhteä kevyesti levitellen ilmassa. Aiemmin pietaryrtillä värjäämäni vyyhti muuttui ilman kanssa kosketuksiin päästessään vihreäksi.
Ripustin vyyhdet narulle hapettumaan 15 minuutiksi. Samalla kertaa lankojen kanssa indigoliemessä oli myös lampaan villaa, mihin sain imeytettyä väriliemen pinnalla olevan kalvon kätevästi.
  Upotin vyyhdet uudelleen indigoliemeen 10 minuutiksi saadakseni hieman tummemman sävyn. 

Kaiken kaikkiaan värjäsin päivän aikana 10 grammasta indigojauhetta tekemälläni indigoliemellä 1300 g lankaa ja 200 g villaa. Yhden kerran jouduin lisäämään pelkistettä indigoliemeen, näin sain sopivasti myös pidettyä ruokatauon, koska pelkisteen lisäämisen jälkeen on odotettava puolisen tuntia ennen värjäämisen jatkamista. Illalla laitoin indigoliemen lasipurkkeihin odottamaan viellä uutta värjäyskertaa. Noihin pyykkinarulla näkyviin valkoisiin lappuihin olen merkinnyt lankojen pohjavärit ja kasto kerrat indigoliemeen, ilman niitä kirjanpitoni menisi ihan sekaisin. 
Aloitin lankojen pesemisen niiden ollessa viellä kosteita, reilun tunnin kuluttua viimeisestä indigokylvystä.
Lankojen pesussa on melkoinen homma, sarjatyönä sekin onnistuu mukavasti. Ennen lankojen pesemistä neutraalilla pesuaineella, huuhdoin langat etikkavedessä neutraloidakseni ne, onhan indigoliemi emäksistä. 
Seuraavana päivänä nostin sinisten lankojen orren veräjälle ihailtavaksi. Oikeanpuoleisin vyyhti on ensin värjätty kokenillilla, sitten päälle indigolla. 
Toisella orella tuo kaunis vihreä on ensiksi pietaryrtin kukilla keltaiseksi värjätty ja sitten indigokylvyssä kaksi kertaa käynyt vyyhti. Siitä oikealle kaksi seuraavaa vyyhteä on ensin paatsamanlehdillä värjättyjä, jotka indigokylvyssä saivat itseensä hempeän vihreän sävyn. Paatsamanlastuilla värjätty vyyhti sai sinisen värin, kuvassa vihreän vyyhdin vasemmalla puolella. Vertailun vuoksi otin mukaan morsingolla värjäämäni sinisen vyyhdin, kuvassa etummaisen orren oikeanpuoleisin vyyhti.

31 kommenttia:

  1. Voi miten ihanan värisiä lankoja! Tulen kateudesta vihreäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. vihreä on upea väri myös väripadasta saatuna;) arvaa vaan kuka ihastelee kutojan taitojasi!

      Poista
  2. Mielenkiitoinen prosessi, ja lopputuloksena noin mahtavat langat, siniset kuin taivas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos kosotäti, indigovärjäys on monivaiheinen prosessi ja sangen mielenkiintoinen. kovasti on kyselty sinisiä lankoja ja olen nyt tyytyväinen kun morsingon viljely on onnistunut ja voin uuttaa niistä itselleni indigoa värjäyksiin:))

      Poista
  3. Oi, mitä ihanuuksia! Farkkujen kaveriksi vaaleansininen pusero...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. farkut varmaan tuleekin ekaksi mieleen indigonsinisestä, olen joskus itselleni ja työkaverilleni kutonut harmaansiniset puserot juuri farkkujen kanssa pidettäväksi.

      Poista
  4. Mahtavat värit. Noista on kyllä ilo kutoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aiemmin en olekkaan luonnonindigolla lankoja värjännyt, synteettisellä joskus housuja. kyl tää luonnonindigon antama väri näyttää mun silmiini kauniimmalta, no nyt taisin hiukan vetää kotiinpäin;)

      Poista
  5. Sait erittäin onnistueet sinisävyt. Kohta en osakaan valita viheriää vaiko sinisisävyistä mieluummin.
    Hyvä sinä ja aherruksesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. onko pakko valita, ota molempia, rinta rottingilla ollaan;)

      Poista
  6. Upeita värejä! Olet taitava tekemään kauniin värisiä lankoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos Millin, viikon värjäykset ovat onnistuneet yli odotusteni. värjäys on intohimoni, paljon on opittavaa ja tuskin koskaan tulee aikaa, et olis ns. kaikki oppinut.

      Poista
  7. Todella kauniit sinisävyt, hyvä kertomus värjäämisestä, kiitos:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mukavaa kuulla ArmiL, joko olet saanut hankittua hengityssuojaimen omia värjäyksiäsi varten?

      Poista
  8. Kiehtovaa tiedettä/taidetta !!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sinäpä sen sanoit tuulento, sitä juuri!

      Poista
  9. Wau! Olet kyllä niin taitava! Ihania nuo sinisen sävyt..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sininen miellyttää myös itseäni, myös tyttäreni nimessä;)

      Poista
  10. Kaunista. Pidän sinisestä joka paikassa. Olet taitava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. samoin, kuten edellä jo totesin, niin myös tyttäreni nimessä. taito kasvaa tehdessä eli oppia ikä kaikki;)

      Poista
  11. Tässä on oikeanlaista kemiaa, tulos kertakaikkisen upeaa lempiväriäni eri sävyissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jotenkin nyt kemiat kohtasivat kaikin tavoin;)

      Poista
  12. Vastaukset
    1. mukava kuulla Anonyymi, toivottavasti eivät kutita ihoasi, kiitos viimeisestä:))

      Poista
  13. Taas niin kauniin värisiä lankoja. Miusta on mukava, kun kerrot prosessin näin tarkasti perusteluineen. Voi, kun joskus oppis ite samaan värjäyksessä ja kerronnassa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. värjäämään oppii värjäämällä ja kirjoittamaan kirjoittamalla, siis eiku hommiin vain! mukavaa, jos joku jaksaa sepustuksiani lukea. aina näinä värjäysviikkoina en tahdo ehtiä muiden blogeissa niin usein käymään ja jos käynkin pikaisesti, niin kommentointi useimmiten jää. blogissasi on mukava vierailla ja sinulla on mielenkiintoisia juttuja siellä, niin kuin esim se rumpu projektisi ja suunnitelmasi uran suhteen:))

      Poista
    2. Kiitos.
      Mie harjottelen kovasti, mutta tällä hetkellä vähän hiastaa nämä poikaset. :) Toivottavasti miulla on vielä monta vuotta aikaa harjotella molempia, värjäystä ja kirjoittamista.

      Poista
    3. Se unohtu edellisestä, että kyllä mie lukemassa käyn melkeen jokaisen kirjoituksen, mutta usein jää kommentoimatta. Luen yleensä blogeja poikia nukuttaissa ja toinen käsi on jumissa ja kirjottaminen hidasta ja hankalaa. :)

      Poista
    4. aivan niin, lapset ovat pieniä niin vähän aikaa. kun omat naperoni olivat taaperoita ei liiemmin jäänyt aikaa harrastuksille, toisaalta en niitä myöskään osannut kaivata. elät ihanaa aikaa eila, nauti siitä, monta asiaa ehdit viel tekemään sit kun lapsukaiset kasvaneet isommiksi ja itsellisiksi. kuun lopulla meil viimeinenkin lennähtää pois pesästä lähtiessään opiskelemaan toiselle puolelle Suomea!

      Poista
    5. Tosi mukavaa, että indigovärjäyskin onnistui noin hyvin, omasta kokemuksesta voin sanoa, että sinisille langoille on aina kysyntää ja hienoja värejä sait:) Olet ihan oikeassa, että luonnonindigolla sävystä tulee hiukan erilainen kuin synteettisellä, koska luonnonindigossa on aina myös muitakin väriaineita kuin indigotiinia, ja ne antavat oman sävynsä. Sitäpaitsi synteettinen on niin voimakasta, että siitä helposti tekee liian vahvan liemen ja sitten väriä irtoaa hankauksessa (hankauksessa irtoaminen voi kyllä johtua muistakin syistä kuin liian vahvasta liemestä, liian kuumassa värjätyssä sitä voi myöskin tapahtua). Vaikka jauheella värjääminenkin on kivaa, niin niiden omakasvattamien kasvien sininen on vieläkin rakkaampaa, ainakin mulle ja varmaan sinullekin:)

      Tuo sun muuripata/värjäyskattila näyttää kyllä tosi hyvältä systeemiltä. Minulla on indigopatana kotapata, ja siinä pohjalla on usein lämpötila korkeampi kuin pinnalla, joten pidän indigovärjäyksissä lämpönä yleensä 45 liemen yläosasta mitattuna, silloin pohjallakaan ei varmasti ole liian kuumaa. Ainakin villalle se toimii hyvin, olen lukenut, että selluloosakuiduille pitäisi kuitenkin olla korkeampi lämpötila, yli 50 (55), mutta en ole niitä värjännyt, niin mulla ei ole siitä omaa kokemusta.

      Poista
    6. joskus kauan kauan sitten olen värjännyt synteettisesti valmistetulla indigolla farkkuja ja en tykännyt yhtään, väri liian vahva makuuni. nyt luonnonindigolla värjäämäni langat ihanan sävyisiä, voin kuvitella miten elävä neulos niistä syntyy. oikeassa olet, tänään värjäsin morsingolla uudemman kerran, uuton tein väkiviinaetikan kanssa pH:ta laskien, teen siitä postauksen lähi päivinä. sain todella kauniita värejä, olen ihan täpinöissäni! lämpötilan hallinta muuripata/värjäyskattila systeemilläni käy kätevästi, olen siihen todella tyytyväinen.

      Poista