Valokuvatorstain kesähaasteena oli lempikukka. Monia lempikukkia kävi mielessäni, sitten yksi ylsi ylitse muiden, päivänkakkara. Kirjaimellisesti lempikukka, joka kesä monen muun tavoin poimin ainakin kerran niityllä kulkiessani sen käteeni ja alan hitaasti yksitellen nyppimään valkoisia laitakukkia irti saadakseni vastauksen tärkeään kysymykseen, rakastaako vai eikö?
Valokuvatorstain kuvia lisää täällä.
Kyllä päivänkakkara on yksi kauneimmista luonnonkukista !
VastaaPoistasiis eipä ihme, et keskisuomalaiset äänestivät sen maakuntakukakseen 80-luvun alussa. hankin aikoinani kaikki sukumme juuriin jotenkin liittyneet maakuntalautaset, sinänsä Keski-Suomen maakuntalautanen ei olisi tähän kuulunut, mut sen hankin ainostaan päivänkakkaran kauneuden vuoksi.
PoistaKuvastasi tulee aurinkoinen kesäpäivä mieleen. Kaunista.
VastaaPoistatotta, päiväkakkarat ja kissankellot ovat keskikesän kauneimpia kukkijoita tienvarsilla ja pellon pientareilla.
PoistaSama juttu, päivänkakkarat on kesän kauneimat kukat miulla on alapihalla sellanen pien niitty joka on täynnä päivänkakkaroita.
VastaaPoistaNiistä tateista, keitin ne ihan sellaisenaan, jalkoineen karvoineen:) kiitos vinkistä osaanpa seuraavalla keralla.
0nnellinen se, jolla oma kukkaniitty:))
PoistaItseäni päivänkakkarassa viehättää sen kyky vetää puoleen pörriäisiä. Jos haluaa ötökkäkuvia niin tarvitsee vain löytää päivänkakkaroita :D
VastaaPoistaaivan totta Pulmu!
PoistaPäivänkakkarat ovat klassisia kaunottaria.
VastaaPoistajalostettu muotokin olemas, jotenkin tykkään enempi viel villisti ja vapaasti kasvavista;)
PoistaPäivänkakkara on kesäinen, kotoinen ja kiitollinen kukkija :)
VastaaPoistatodellinen ilonpilleri puutarhassakin
PoistaNiin kesäinen ja kaunis, lempikukkani myös, yksi niistä.
VastaaPoistahaaste oli mukava, vaik runsaudenpulaa lempikukan suhteen;)
PoistaTotta maar rakastaa.
VastaaPoistaMinä muistan nyppineeni päiväkakkaran lehtisiä aina uudesta kukasta niin kauan, että tulokseksi tuli - rakastaa. Minulla oli joskus puutarhassa paljon päivänkakkaroita ja voi, että tykkäsin (tykkään yhäkin) niistä.
...taisi joskus itsellenikin useampi kukka tulla nypityksi;) alapihasi olikin oikein päivänkakkarameri, mieleeni tuli yksi kuva, missä kuopus istuu päivänkakkaroiden keskellä seppel päässä, päivänkakkarista tehty tietty!
PoistaKaunis kukka tosiaan. Mulla on siemenistä kasvatettuja jonkin sortin päivänkakkaroita. Ovat kukkineet koko kesän ja eivät vaadi juuri minkäänlaista hoitoa. Helppoja kaunottaria.
VastaaPoistatodella ja myös hanakoita leviämään, jotenkin vaan itse tykkään niistä kovin samoin kamomillasta ja keltamostakin.
PoistaPäivänkakkara kuuluu lapsuudenkesiin!
VastaaPoistaMuistan myös kysyneeni mitä mieltä päivän kakkara on :)
eikö olekkin ihania muistoja;)
PoistaKaunis luonnonkukka, jossain vaiheessa lopetin päivänkakkaroiden nyppimisen kun aina tuli sama "väärä" vastaus :)
VastaaPoistaaimariikin kertoi juur, et välil oli joutunut useammankin kukan nyppimään, ja niitähän yleensä kukkaniityllä riitti;)
PoistaPäivänkakkarat on ihania, kaunis kuva :)
VastaaPoistaniin ovat ja kauniita kesämuistoja tulee mieleen haasteen muitakin kukkakuvia katsellessa:))
PoistaKauniita ovat ja kukkivat vielä pitkään. Ennustukseekin löytyy oikea kukka, kun tarpeeksi kausan valitsee!
VastaaPoistaniinpä, kukkakedon kauneimpia ja rakastetuimpia kukkia:))
PoistaKaunis kuva päivänkakkaroista.
VastaaPoistaOlisi kysyttävää kuinka teet koivuntuhkalipeän? Käytätkö mieluummin tätä vai ammoniakkia esim. käävästä tehtävään väriliemeen? Mulla on hyvä kääpäpaikka tuossa lähellä kaatuneen puun rungolla, tavailin tuota kääpävärjäyksen tekstiä.
Kiitos, jospa tässä oppisi jotain, koivua poltan tuossa grillisysteemissä kun värjään lankoja... Täällä vesi ropisee kattoon tällä hetkellä, ihanaa että vettä tulee, tulisi tuo iso saavi täyteen, olen joutunut etupihan puoleisesta kantamaan takapihalle huuhdevedeksi... Katsele huomisiltana värjäyksiäni, huuhdon töistä tultuani iltamassa langat liemistä pois.
Poistahyvin yksinkertaisesti: poltan leivinuunissa koivuhalkoja ja arinalta helppoa koota tuhka ämpäriin (toki koivuklapeja voi polttaa vaikka grillissä ja koota siitä tuhka talteen). yhtä tuhkakiloa kohti käytän ämpärillisen (noin 10 l) kiehuvan kuumaa vettä. kaadan veden tuhkan päälle varovasti, ettei kovasti pöllyä. annan seistä rauhassa muutaman päivä, jolloin tuhka painuu pohjalle. syntynyt kirkas liemi (lipeäliemi) on kaadettava varovasti kannelliseen astiaan (vaikka tratin kautta kanisteriin) mahdollisia roiskeita varoen, koska liemi on syövyttävää, pH on 11-12. Kanisteri on merkittävä selvästi, et vaarallista ja pidettävä pois lasten ulottuvilta. näitä kääpävärjäysohjeita löytyy kaikista värjäyskirjoista ja useista blogeista, hieman poikkeavat toisistaan, kaikissa ei ole käytetty ammoniakkia. itse olen käyttänyt ammoniakkia ja nyt ajattelin kokeilla taulakääpävärjäystä Lundmarkin ja Marklundin ohjeen mukaan, jossa ei käytetä ammoniakkia tai muutakaan pH:ta nostavaa ainetta, vaan värjäys keittomenetelmällä aluna-viinikivi puretuksella suhteessa 1.5:100 (tuoreita kääpiä tulee varmaan olla ainakin nelin kertainen määrä), pH 5. näytelanka kauniin keltaisen ruskeaa, lähinnä vahvan sinapinkeltaista, ei tavanomaista beessiä.
Poistasilloinhan sinulla on tuhkaa jo yllin kyllin. itse polttelen väripatojen alla kaikenlaisia risuja ja jopa jäte puuta. koivupuuta meil aina yleensä niin vähän, et sillä lämmitetään leivinuuni ja takka. tää värjäys on niin hauskaa ja mielenkiintoista juur siksi, et koskaan ei ole täysoppinut, vaan aina tulee vastaan uusia asioita ja vanhoillakin konsteilla yllätyksiä, niin itselleni käy koko ajan:))
Poistaps älä ihmettele eka vastaukseni hyppäämistä, korjasin sinne pujahtaneen kirjoitusvirheen ja silloin se siirtyi uudenpana sinun vastauskommentisi alapuolelle.
mukavaa syysviikkoa sinulle Armi:)) itse kerin lankoja alkuviikon ja teen tilatun käsivarren lämmittimen, nyt kun sateelta ei metsään ole asiaa.
ihania! Näitä meillä on kesäisin pihalla.
VastaaPoistahyvä valinta, helppohoitoisia ja kiitollisia kukkijoita.
Poistamukavaa kun jätit tassunjälkesi jipe, tervetuloa toistekkin:))