tiistai 13. elokuuta 2013

Morsingon uutto happamassa liuoksessa ja villalankojen värjäys

Ensimmäinen indigon uutto ja villalankojen värjäys itse kasvattamillani morsingoilla ei mennyt ihan putkeen, voisin sanoa, et "lapsi meni pesuveden mukana", menetin ilmeisesti merkittävän määrän indigon esiasteista jo morsingonlehtiä pestessäni. Pesuvesi oli heleän vihreää, mikä on ilmeinen seuraus lehtien vaurioitumisesta liian kovakouraisen käsittelyn seurauksena. Täältä voit lukea ensimmäisestä uutostani ja värjäyksestä enempi. Otin opikseni ja tällä kertaa pesin keräämäni noin 2 kg lehtiä kahdessa erässä hellävaroen. Pesuvesi oli yhtä kirkasta kuin laskiessani sen johdosta altaaseen:)) Keräsin myös vain puhtaita nuoria lehtiä lehtiruusukkeen keskiosista, noin 10-15 cm pituisia. Siitosen diplomityön perusteella nuorissa lehdissä olisi enemmän indigon esiasteita kuin vanhemmissa. 
Muutin myös muita uuton olosuhteita verrattuna ensimmäiseen kertaa. Lämmitin veden 90 asteiseksi ja laskin viinietikalla sen pH 3-4. Juuri ennen porkkanasäkkiin pakkaamieni lehtien upottamista kuumaan veteen (klo 12.15), puristelin niitä voimakkaasti rikkoakseni lehtien rakennetta. Uuttoveden lämpötila laski ad 75ºC. Sekoitin lientä puulastalla ja nuijin lehtiä uuttoastian reunaa vasten. Liemi muuttui tummemmaksi, mutta ei kuitenkaan vihreäksi. Uuttoliuoksen lämpötila nousi 5 minuutissa ad 85ºC. Tavoittelin uuttolämpötilaksi 80 ºC, joten laskin kylmää vettä muuripataan ja siirsin tulipesästä palavia puita viereiseen tulisijaan (värjäsin toisella tulisijalla saman aikaisesti kultapiiskuliemessä lankaa). Lämpötila laski ad 78ºC . Jatkoin lehtimassan sekoittamista edelleen aika-ajoin uuton jatkuessa. Lämpötila pysyi reilut 10 min tasaisesti 80ºC, alkoi sitten hitaasti nousta, joten lisäsin taas kaivo kylmää vettä muuripataan. Uuttoliemen lämpötila laski takaisin 80ºC (klo 12.35).  Nostin uuttoastian pois muuripadasta sementtilattialle (klo 12.50) ja sekoitin jonkin aikaa taas lehtimassaa, liuoksen väri oli tummunut edelleen. Lopulta nostin astian kylmävesihauteeseen saadakseni lämmön laskemaan ad 50 ºC (klo 13.05). Nyt liemi oli violettiin vivahtavaa, ei vihreää kuten ensimmäisessä uutossani. Siitosen diplomityön mukaan näin juuri pitääkin olla tehtäessä uuttoa happamassa liuoksessa. Oli aika ottaa lehtipussi pois,  puristin niistä kaiken mahdollisen nesteen uuttoliemeen. Hämmästyksekseni huomasin niiden rakenteen hajonneen täysin, säkillinen tuoreita lehtiä oli kutistunut lähes nyrkinkokoiseksi palloksi! Kaadoin liemen siivilän läpi ämpäriin, mihin olin mitannut valmiiksi 60 g kidesoodaa. Tarkistin pH:n, se oli edelleen 4. Nyt tulikin tenkkapoo keittiönperä kemistille, kuinka paljon tarvitsen kidesoodaa saadakseni happaman (pH 4) liuoksen muutettua emäksiseksi,  pH 11? Aivot raksuttivat, aika paljon tartten varmaan, mut mulla oli jäljellä enää 200 g, joten lisäsin sen kaiken uuttoliemeen. Liemi muuttui hetkessä havun vihreäksi ja pH 9-10 eli tällä jatketaan nyt, vaik olisin halunnut viel hiukan emäksisempää liuosta (klo 13.25). Soodan lisäämisen jälkeen liemi alkoi vaahdota voimakkaasti ja taas kerran sain huomata sen, et iso uuttoastiani on todella hyvä, kaikki vaahto pysyi viel astiassa myös lientä sekoitettaessa.
Aloitin uuttoliemen vispaamisen varpuvispilällä saadakseni siihen happea. Muutamassa hetkessä vaahto muuttui oliivinvihreäksi, vaahdon joukkoon ilmaantui ensin sinisiä viiruja ja sitten sinisiä kuplia. Olin siis onnistunut uuttaman lehdistä indigon (indigotiinin) esiasteita ja liuos näytti olevan myös riittävän emäksistä haluttuun kemialliseen reaktioon, missä esiasteet hajoavat synnyttäen indoksyyliä, josta hapen vaikutuksella emäksisessä liuoksessa muodostuu ensin vesiliukoista väritöntä leukoindigoa ja lopulta veteen liukenematonta sinistä indigoa. Nostin uuttoastian pois kylmästä vedestä estääkseni lämpötilan liiallisen laskun ja jatkoin vispaamista lähes 20 min.
Arvioin hapettaneeni liuosta riittäväti ja nostin uuttoastian takaisin muuripataan (klo 13.45), vaahto alkoi sinistymään voimakkaasti. Liemen lämpötila 45ºC. Valmistin uuttoliemen värjäystä varten pelkistämällä sen natriumditioniitillä (klo 13.55) eli muutin indigon takaisin vesiliukoiseen leukomuotoonsa. 
Tarkistin pelkistymisen onnistumista puolen tunnin kuluttua pelkistysaineen lisäämisestä, vaahto oli lasennut, liuoksen pinnalle oli alkanut muodostua metallinhohtoista kalvoa ja neste oli muuttunut kirkkaan keltaiseksi.  Odotin viellä puoli tuntia.  Poistin suurimman osan liemen pinnalla olleesta vaahdosta puulastalla ja puuvilla kankaalla.  Lämpötila 55 ºC. Kaikki valmista ensimmäisten vyyhtien värjäykseen.  
Laskin varovasti kaksi kosteaa vyyhteä liemeen (kyyppiin), valkoisten lankojen väri muuttui hetkessä kirkkaan keltaiseksi. Liikuttelin lankoja puulastalla varovasti aika ajoin 10 min kestäneen kaston aikana taatakseni värin tasaisen kiinnittymisen. Ukkonen jyrisi lähistöllä ja aloin pelätä sadekuuron yllättävän minut kesken värjäyksiä, joten aloitin kahdella vyyhdellä. Alunperin olin ajatellut kastaa vyyden kerrallaaan ja edetä näin niin kauan kuin kyypistä irtoaisi väriä nähdäkseni miten värin voimakkuus muuttuisi vyyhti vyyhdeltä.
Puristin vyyhdit yhteen nestepinnan alla ja nostin ne samalla kertaa varovasti ylös liemestä vetäen astian reunaa vasten, näin liemeen pääsee mahdollisimman vähän ilmaa. Lankojen väri muuttui keltaisesta ensin vihertäväksi ja pian turkoosiksi. 
  Puristin vyyhdistä irto liemen vatiin. Langan väri muuttui hapettuessaan koko ajan sinisemmäksi.
  Leuhuttelin lankoja ilmassa viedessäni niitä kuivumaan narulle.  
Hapetin lankoja 10 min ennen uutta kastoa kyyppiin.
  Iloisen värjärin tervehdys kaikille, jotka ovat jaksaneet lukea näin pitkälle:))
Myös toinen kasto 10 min, minkä jälkeen hapetus narulla 10 min. Kolmas kasto 8 min, jonka jälkeen vyyhdit saivat hapettua narulla reilut kaksi tuntia ennen kuin pesin ne. Lankojen pesu kuvattu tarkemmin jo aiemmassa postauksessa täällä. Jatkoin valkoisten lankojen värjäämistä kahden vyyhtin verran vyyhti kerrallaan niin, että ensimmäinen kasto 15 min, toinen 12 min ja kolmas 10 min. Kastojen välillä hapetin lankaa aina 15 min narulla. Väriä näytti riittävän, joten jatkoin värjäämistä aamupäivällä kultapiiskulla varjäämilläni kahdella keltaisella vyyhdellä.
Siirryin käyttämään vain kahta kasto kertaa, ensimmäinen 15 min, hapetus 15 min, toinen kasto 10 min. Tässä vertailun vuoksi vierekkäin kultapiiskulla värjätty keltainen lanka ennen kyyppivärjäystä ja toinen jo kyyppissä kaksi kastoa saanut kultapiiskulla värjätty vyyhti. En voi olla muuta kuin tyytyväinen. Kyypin lämpötila laski hiukan, joten lisäsin kuumaa vettä muuripataan ja hetkessä lämpötila nousi 53ºC. Väriä tuntui riittävän, joten jatkoin viellä sunnuntaina pietaryrtinkukilla värjäämälläni vyyhdellä. Värjäsin yhteenä 700 g lankaa 2 kilosta morsingonlehtiä uuttamallani indigolla ja väriä tuntui edelleen oleva jäljellä kyypissä, mut muut menot estivät jatkamisen tällä erää. Säästin liemen ja kokeilen jatkaa sillä varjäämistä lähi päivinä.
Tässä itse kasvattamista morsingoista uuttamallani indigolla värätyt langat ovat päässeet tutulle veräjälle ihasteltaviksi. Vasemmalla ensimmäisenä kastetut kaksi vyyhteä, seuraavat kaksi erikseen kastettuja ja vihreät aiemmin keltaisiksi värjättyjä. Niistä keskimmäinenkin kauniin vihreä, kuvassa väri näyttäyttyy harmittavasti sinivoittoisena.

Tämän oman kokemukseni perusteella voin varovasti vahvistaa Siitosen diplomityön loppupäätelmän "Kokeiden havaintojen perusteella esitettiin olosuhteiden indigosaantoa parantavien vaikutusten johtuvan kahdesta tekijästä: indoksyylin stabiloitumisesta happamassa ympäristössä, jolloin sivureaktioiden osuus vähenee ja aineensiirron paranemisella sekoituksen, lehtien koon ja etenkin lehtien vahakerroksen rikkomisella kuuman veden ja hapon vaikutuksella."

Sanoisin, että tästä on hyvä jatkaa eteen päin. Terveiseni uutto- ja väripatojen ääreltä kaikille uusille ja innokkaille vanhoille lukijoilleni:))


42 kommenttia:

  1. Wunderschön, einfach absolut genial! Bin immer wieder hingerissen von diesen Farben.
    Herzliche Grüsse, Sichtwiese

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutter Natur bietet uns mit all diesen schönen Farben:))
      dank für alle Ilona

      Poista
  2. Voi että nää siun värjäykset on niin mielenkiintoisia jopa jännittäviä, upeaa sinistä lankaa ja heleää vihreää.
    Olet sie kyllä hyvä "keittiökemisti"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos kosotäti:)) luonnontieteet ovat aina olleet eräs kiinnostuksen kohteeni ja värjäyksessä sitä tietoa voi hyödyntää laajasti.

      Poista
  3. Sinä olet kyllä mahtavan PERUSTEELLINEN! Mutta noin juuri oppiikin sitten kunnolla... Jälleen uutta oppia meille kaikille värjäyksestä kiinnostuneille!!!

    Valitettavasti itselläni ei ole noita morsinko/indigovärjäysolosuhteitam mutta onneksi sentään pääsen toisten padoille ja pihamaille joskus....
    Aivan ihania sävyjä näissä langoissasi!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. perusteellisuus taitaa olla yksi "paheistani" en voi kieltää;) teillä mataroilla oli taas hieno värjäyspäivä, mukavaa kun pääset osallistumaan niihin niin usein.

      Poista
  4. Hei vaan Iloinen värjäri!
    Kyllä onkin monta erilaista vaihetta ennenkuin lanka on valmista kudottavaksi, upeat värit lankoihin sait!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. indigovärjäys on monivaiheista, mutta erittäin mielenkiintoista. ainut itseäni askarruttava seikka siinä on moininaisten kemikaalien käyttö ja siksi en ole sitä aiemmin harrastanut. yritän löytää sellaisen menetelmän, missä indigoa voisi uuttaa ilman myrkyllisiä kemikaaleja.

      Poista
  5. Jari + Eero tykkää tästä

    VastaaPoista
  6. Kauhea homma, mutta tulos on kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. työvaiheita riittää kieltämättä, mutta toisaalta se on kyl sen arvoistakin.

      Poista
  7. Vaikka minä olen jo aika monta vyyhtiä värjännyt, niin en tajunnut tästä enkä siitä edellisestä sinisen värjäysjutusta tuon taivaallista. Sinistä nähtävästi värjätään ihan eri tavalla kuin muita lankoja? Tai siis sen verran olen kyllä siitä lukenutkin kasvivärjäyskirjasta, mutten ole (vielä) innostunut sinisen värjäämisestä, niin en ole edes yrittänyt siihen perehtyä. Mutta mahtavia värejä olet joka tapauksessa saanut värjättyä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kirjoitan varmaan välillä aika vaikeaselkoisesti. pääasiassa itsekkin olen tähän asti värjännyt langat ja villat käyttäen keittovärjäystä tai kylmävärjäystä. sellaista värjäystekniikkaa, missä väriliuos pelkistetään hapettomaksi kutsutaan kyyppivärjäykseksi ja sitä käytetään sellaisilla väriaineilla värjäämiseen, jotka eivät liukene neutraaliin hapekkaaseen veteen esim. juuri indigovärjäyksessä. aiemmin en itsekkään ollut kovin innokas ryhtymään indigolla värjäämään, mutta viime vuosikymmenen aikana Suomessakin on tehty paljon tutkimustyötä liittyen juuri morsingon kasvattamiseen ja erilaisiin uuttomenetelmiin. haluaisin toimia mahdollisimman ekologisesti ja käyttää niin vähän kuin mahdollista erilaisia kemikaaleja värjäyksissä. siksi esim. puun kuorilla tai vaikkapa raparperilla langan purettaminen miellyttää minua enemmän kuin vaikkapa alunalla purettaminen. käytän myös aina kun mahdollista sellaisia värikasveja, jotka eivät tarvitse erillistä puretusainetta kiinnittyäkseen lankaan esim. juuri tänään värjäsin taas kultapiiskulla.

      Poista
  8. Hienosti onnistunut uutto ja värjäys, ja kiitos noin tarkoista muistiinpanoista! Eli sulla oli 80C 50 min, jos oikein ymmärsin. Sen ainoan kerran kun olen itse kokeillut noin pitkää aikaa kuumassa, sain vain hyvin hyvin vaaleaa, eli oletin silloin, että ne esiasteet olivat tuhoutuneet, mutta sulla varmaankin se etikka nyt auttoi selvästi. Minunkin pitää kokeilla etikkaa uuttoliemessä!!
    Tuo sun kaksoiskattilasysteemi on niin hyvä, kun siinä pystyy helposti jäähdyttämäänkin eikä tarvitse lisätä vettä siihen varsinaiseen uuttokattilaan (mulla on joskus tullut reuna vastaan, kun on pitänyt lisätä niin paljon kylmää vettä, että saan lämmön laskemaan):-)
    Oletko lukenut Anne Vuoreman tutkimusta, siinä on sivuosassa niitä kokeiluja mitä ne olivat tehneet MTT:llä. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/42825/AI388%20Vuorema.pdf?sequence=1

    Mä olen nykyään hiukan vähentänyt ditioniitin määrää niin, että liemi ei ole ihan keltainen vaan enemmän kellanvihreä ja sekin toimii hyvin, olen ajatellut, että ehkä silloin pystyisi helpommin tummentamaan väriä lisädippauksilla, mutta en ole tehnyt mitään kunnollisia vertailuja, tää on vain mutua.
    Olen myös huomannut, miten hyvät tarkat muistiinpanot ovat ihan noita kellonaikoja myöten, sitä luulee muistavansa miten on tarkalleen tehnyt, mutten ainakaan minä enää muista (tai ehkä muistinkin 10 vuotta sitten mutten enää), ja silloin on kyllä hyvä katsoa vihkosta tai blogista, miten olikaan tehnyt. Blogi on tässä suhteessa kanssa tosi hyvä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tarkistin viel, olin kirjoittanut kellon ajat ehkä vähän epäselvästi, tavoitteenani oli pitää lämpötila noin 80C puolisen tuntia, ihan siinä en onnistunut eli klo 12.15- 12.50 välisenä aikana lämpötila vaihteli seuraavasti eri mittaus kerroilla 75C-85C-78C-80C-80C-74C. Siitosen koeasetelmassa happamassa ympäristössä korkeammalla alkulämpötilalla (80C) indigon saanto kasvoi nopeammin ja saanto jatkoi kasvua kokeen loppuun asti eli 140 min. suora lainaus "Matalan pH:n vaikutus perustuu Bectoldin ja Mussakin (2009) esittämään indoksyylin stabiloitumiseen. Tällöin indoksyyliä hapettuu vähemmän isatiiniksi. Isatiini puolestaan toimii lähtöaineena merkittävimmälle epätoivotuista sivureaktioista, jossa isatiini reagoi yhdessä indoksyylin kanssa indirubiiniksi. Stabiloituminen hidastaa myös indigon muodostumisreaktiota, jossa kaksi indoksyyliä reagoi keskenään. Täten indigoa ei pääse muodostumaan uuttoastiassa
      ja vältytään sen menettämiseltä lehtien poistamisen yhteydessä." mielestäni sinunkin kannattaa kokeilla uuttamista happamassa liuoksessa. koska olet uuttanut jo pidempään indigoa kasvattamistasi morsingoista, pystyt vertailemaan varmaan hyvin, onko saannossa merkittävää eroa. olisi kiva kuulla saamistasi tuloksista. olin todella yllättynyt, miten monta vyyhteä sain värjättyä (700 g), vrt ostamallani 10 g luonnonindigolla värjäsin 1300 g. olen lukenut Annen väitöskirjan, harmikseni en päässyt varsinaiseen väitöstilaisuuteen 2008. muitakin Annen ja Marjon julkaisemia artikkeleita olen lukenut nyt kevään mittaan valmistellessani näitä omia kokeilujani. erityisen kiinnostunut olen glukoosin käytöstä, olen lukenut blogistasi sinun hedelmäsokerikokeiluistasi. tavoitteenani olisi oppia uuttamaan indigoa ilman vahvoja kemikaaleja ja kuten kaikessa muussakin värjäyksessä, vähentää kemikaalien käyttöä. sama suunta näyttäisi olevan sinullakin:)) mullakin pitää olla muistikirja koko ajan esillä, jos en tee merkintöjä heti, niin takulla unohdan ne. harmi vain, mul on niin karsee käsiala, etten aina saa selvää kirjoituksistani edes itse!

      Poista
    2. Kiitos vielä selvennyksestä. Mulle oli jotenkin jäänyt epäselväksi Siitosen tutkimuksessa se, että oliko lämpö tosiaan 80 yli kaksi tuntia, ja varmaan se sitten oli. Eli aika iso merkitys etikalla on ja ehdottomasti aion kokeilla sitä kun seuraavan kerran uutan morsinkoa! Kaikkein kätevintä olisi jos morsingonkin pystyisi uuttamaan viileämmässä, mutta toisaalta mulle on tärkeintä, että tulee mahdollisimman paljon väriä, niin siksi pitää tehdä kuumassa.
      Ensi viikolla aloitan väritatarten kanssa, tää viikko on niin kiireinen muuten.

      Joo, kemikaalien vähentäminen on minunkin tavoitteeni, pitää löytää keskitie sitten sen suhteen, että saa paljon värjättyä, että tulee tuloja myös:) ja fruktoosikyyppikokeiluja on tarkoitus kyllä jatkaa, sehän onnistui, vaikka hiukan lanka kärsi niin emäksisessä ja kuumassa. Selluloosakuiduille se on tosi hyvä värjäystapa, mutta ehkä vielä löytyy konsti miten sen sa villallekin hyväksi. Kokeilen vielä sen kanssa jauheindigolla, en raaski omakasvattamia uhrata siihen ainakaan kovasti. Voi kun ehtisi tekemään enemmän kokeiluja, siksi on niin kiva, että muutkin tekevät niitä, ja jakavat tulokset näin netin kautta, voi oppia toisilta, eikä kaikkea tarvitse kokeilla itse. Kiitos:)

      Poista
    3. Siis Siitosen koeasetelmassa vesi lämmitettiin tutkittavaan lämpötilaan, korkein käytetty alkulämpötila 80C, ja sen annettii jäähtyä vapaasti uutosastiaan kaatamisen jälkeen. Liitteessä II on nähtävissä et esim alkulämpötilasta 80C lehtien lisäämisen jälkeen lämpötila laski ad 50 ja laski seuraavan puolen tunnin aikana ad 40C ja kokeen lopussa enää 30C. siis suurin osa uuttoajasta lämpötila alle 50C. lehtimassan sekoituksella tuntuu olevan myös iso merkitys, myös matalassa alkulämpötilassa saanto oli suurempi, kun uuttopataa sekoitettiin. toisaalta korkea alkulämpötila rikkoo lehtien vahapintaa ja esiasteet pääsevät nopeammin liukenemaan veteen, joten uuton kokonaisaikaa voi lyhentää. kannattaisi testata myös sitä, että laittaa lehdet matalaan alkulämpötilaan max 40C, laskee pH:ta ja antaa seisoa seuraavaan päivään ja sekoittelee lientä välillä, eihän meillä niin kiirus ole;)
      tänään satanut koko päivän, joten tulija en ole sytytellyt patojen alle, vaan vyyhtinyt lankoja. kukahan käy nuo vyyhtini oikein sotkemassa, Joku varmaan!

      Poista
    4. Kiitos vielä tarkennuksesta, en ollut itse ymmärtänyt, että lämpö laski noin nopeasti eli sitten en ihmettele, että se toimi hyvin:)
      Mä kokeilin silloin viime vuonna matalalla alkulämpötilalla yön yli, mutta mulla siitä ei tullut juuri mitään, tai siis hyvin vaaleaa ja liemikin oli väärän väristä, mutta en sekoittanut ja ehkä lehdet olivat liian kauan liemessä, sitäkin on kokeiltava uudelleen.
      Tosi hienoa, että sä teet myös näitä kokeiluja (ja noin tarkasti), voin ottaa oppia sulta eikä kaikkea tarvitse itse kokeilla!

      Poista
    5. viime syksystä alkaen, kun itse tulin mukaan tähän blogistanian ihmeelliseen maailmaan ja löysin Sinun blogisi, olen sitä lukenut. erityisesti pidän kirjoitustavastasi ja koikeiluistasi, niitä luen aina mielenkiinnolla ja jopa "suurennuslasilla". joskus minusta oli vähällä tulla tutkija, päädyin kuitenkin ostamaan hevosen ja jatko-opinnot vaihtuivat ehkäpä lopulta itseni kannalta parempaan tekemiseen. nyttemmin jo "väitöskirjani" lepää kukkapenkkini päässä. olen iloinen, jos sinulle ja ehkäpä jolle kulle muullekkin on jotain hyötyä näistä jutuista, niitä on mukava tehdä ja tykkään kirjoitellakkin. eli jatketaan samalla tyylillä:))

      Poista
  9. Ai kun ihania sävyjä jälleen, kyllä se on niin "tieteellisen tarkkaa" työtä onnistumisen takaamiseksi, mutta hyviä ohjeita ja kuvauksia olet kirjoitellut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. indigonsininen on kaunis väri, mutta hieman hankalasti uutettava. eka postauksestani huomasit varmaan miten moni asia voi mennä pieleen ja paljoakaan ei ole sitten liemessä väriainetta! mukavaa kun jaksatte lukea, ehkäpä niistä voi olla joskus jollekkin jotain hyötyäkin:))

      Poista
  10. Kiitos taas kun jaksat näin yksityiskohtaisesti kertoa värjäyksen kulusta! Hienoja sinisiä ja vihreitä. Paljon olet sisäistänyt uutta tietoa ja oppinut lyhyessä ajassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. blogini toimii värjäysten osalta tavallaan päiväkirjana myös itsellen. nyt talven aikana olen huomannut myös, miten mukavaa on vaihtaa kokemuksia muiden kesken, niistä oppii valtavasti. kyyppivärjäys on kiinnostanyt kyllä itseäni jo vuosia, mutta olen kaihtanut sitä siitä tarvittavien kemikaalien vuoksi. kevään aikana olen yrittänyt pikku hiljaa perehtyä indigon uuttamisessa käytettyihin erilaisiin menetelmiin. jatkan kokeilujani siihen suuntaan, et voisin luopua mahdollisimman pitkälti kemikaalien käytöstä, uusi tutkimustieto esim. entsyymien käytöstä kiinnostaa todella paljon.

      Poista
  11. Tämä oli tosiaan opetustuokio! En kylläkään aio alkaa värjäriksi, mutta diploomin antaisin sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mihinkä koira karvoistaan pääsisi;) kaunis kiitos ja niijaus diploomista tuulento:))

      Poista
  12. Olipa kiva nähdä tuollainen kuvasarja. Ja mitä upeita värejä saitkaan aikaiseksi :O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. nöyrästi otan kiitoksesi vastaan Anneli, toivottavasti saan kulkea viel pitkän taipaleen oppiakseni kaikkia näitä mielenkiintoisia juttuja ja värjäillä upeita lankoja ja villoja:))

      Poista
  13. Olet kauniit värit saanut lankoihisi :) Kuvat ovat kertovia, viimeisen kuvan nähtyäni tekisi mieli kävellä lankojen luo ja kokeilla miltä ne tuntuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kaunis kiitos Perhotar, et olisi ensimmäinen perhonen, joka laskeutuu langoilleni;)

      Poista
  14. Mitä sinisempi sen ihanampi! Kaunis pehmeä väri! Onneksi olkoon! Olit sitkeä etkä antanut periksi. Lopussa kiitos seisoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin myös eiliset vieraani sanoivat ihastellessaan orrella olevia lankoja:)) morsingosta saatava sininen on tosiaan pehmeämpi kuin intianindigolla tai puhumattakkaan synteettisellä indigolla värjättyjen lankojen. taitaa olla ominaista minulle, periks ei niin hevin anneta;)

      Poista
  15. Ihania sävyjä onnistuit saamaan aikaiseksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kaunis kiitos mama, on aina hieno tunne jos työ palkitaan ja saa kokea onnistuneensa:))

      Poista
  16. Tulos on todella kaiken vaivan väärtti ja voit sanoa itsellesi, tämäpä ei jokaplikalta edes onnistu.
    Kauniit värit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sanos muuta Kuvittelija, ja jos sinisen niin helpolla saisi värjättyä, niin se ei ehkä niin haluttu ja kiinnostava väri olisikaan!

      Poista
  17. ♥ tuon on upeaa taiteilua ja tuloskin noin hienoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos Riitta Sinikka, omin käsin tehtynä alusta loppuun myös todella mielenkiintoista:)

      Poista
  18. Perusteellisesti olet kirjoista opit lukenut ja saanut kokea hienon onnistumisen. Onnittelen.
    Sininen väri on erittäin kaunis, vaan näyttääpä oleva täydellisen työläs myös aikaan saada.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mielenkiintoinen prosessi kieltämättä, paljon on viel opittavaa ja kokeiltavaa, mutta sehän juur hauskaa onkin!

      Poista
  19. Nyt minun täytyy lähteä sivuiltasi pois, tarinat ja kuvat senkus paranevat. Voin vahingossa ruveta himoitsemaan noita sinivihreitä vyyhtejä ja alkaa kutomaan!!!!Ihananihania värejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no sehän ei ole vaarallista lain, kaiva vaan kutimesi naftaliinista pimeiden iltojen iloksi;)

      Poista