lauantai 6. lokakuuta 2012

Kuvamateriaalin työstöä blogia varten

Lauantai-ilta on kulunut rattoisasti käydessäni läpi kesän kuvasatoa. Iltapäivällä esikoispoikani jelppi videomateriaalin työstämisessä ja siitä innostuin palauttamaan mieleeni vanhoja kuvankäsittelytaitojani. Aikamoista sähläämistä on ollut ja pelkään kohta koneen tilttaavan, kun olen ilmeisesti onnistunut kopioimaan noin tuhat kuvaa useampaan kertaan koneelleni. Tein erilaisia kokeiluja ja laitan asian nyt mietintämyssyyn ennen kuin jatkan bolgini rakentamista.


Lomareissulla värjättyjä lankoja


















 
Villanvärjäyksessä pääosaa näyttelee suomenlammas. Suomenlammas eli maatiaislammas on väriltään yleisimmin valkoinen, mutta myös mustia, ruskeita ja harmaita lampaita on olemassa. Rauhaniemen tilalta löytyy kaikkia em värisiä lampaita, niin uuhia, pässejä kuin keväisiä karitsojakin.
Itse värjäysprosessi alkaa luonnosta värjäyksessä käytettävien kasvien, sienien, naavojen ja/tai kääpien tunnistamisesta ja keräämisestä. Luonnosta värjäysmateriaalia kerättäessä on pidettävä mielessä jokamiehenoikeudet ja myös kunnioitettava niitä. Hyvä tapa on kysyä aina maanomistajan lupa, jos aikoo kerätä materiaalia toisen mailta. Anna-Karoliina Tetri käsittelee selkeästi  jokamiehenoikeuksia   kirjassaan "Luonnonvärjäys" (2010, Kustannusosakeyhtiö Moreeni, Vantaa). Värjäyksestä on muuten saatavissa useita  hyvätasoisia ja helppolukuisia kirjoja. Vuonna 2001 perustetun Värjärikilta ry:n päätarkoituksena on edistää luonnonvärien käyttöä ja tuntemusta. Killan nettisivut www.varjarikilta.fi 
Värjäri ansaitulla leppotauolla elokuussa 2 viikkoa kestäneen urakan jälkeen yli sadan vyyhdin roikkuessa orsilla kuivumassa entisessä myllyhuoneessa. Oma urakkansa on myös siinä, kun ryhdyn kirjoittamaan lyhyesti perustiedot kasveista, joita käytän ja liittää niihin kuvat värjäämistäni langoista. Kuvassa vyyhdeistä roikkuvissa lapuissa on tarkat tiedot millä, milloin ja miten lanka on värjätty. 

Viinasillassa minulla on loistavat tilat kuivata kasveja tallinylisillä ja värjätä entisen navetan kivimuurin suojissa. Katto ja laipio on purettu jo vuosikymmeniä sitten pois, mutta isoista harkoista muuratut seinät ovat yhä tukevasti pystyssä. Yhdessä ikkunassa on vielä lasitkin jotakuinkin ehjinä, joten aina kesäksi se saa pukeutua sydänpitisverhoon. 
Syksyn viimeiset kukkaset koristavat Winebridgen ikkunalautaa









6 kommenttia:

  1. Uskomaton määrä lankavyyhtejä, aivan huuli pyöreänä katselen :-o Mitä ihmettä meinaat näillä kaikilla tehdä? No, talvi on pitkä, niistä taitaa tulla monenlaista kaunista.

    Kiva kun värjärin patakin on jo ilmestynyt banneriin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teen paljon käsitöitä itsekin, mutta toki myyn noista langoista suurimman osan torilla, erilaisissa myyjäisissä ja jatkossa myös omassa pikku puodissani. Valmistelen parhaillaan yhdessä tyttäreni kanssa entiseen valjashuoneeseen "Värjärin puotia". Tavoitteena on saada se avatuks marraskuun alkupäivinä.
      Taitoihini nähden banneri on ihan ok, vaikka olisinkin halunnut siitä hiukan erilaisen. Miten ihmeessä saat kuvan ulottumaan bannerin laidasta laitaan?

      Poista
  2. Langoissa on erittäin kauniita värejä, pehmeitä sävyjä. Ajatella, että noiden päkättijien villasta saa kaikkea tuollaista.
    Navetan ikkuna on hyvin romanttinen. Siitä olisivat ammutkin tykänneet, ehkä lypsäneetkin silloin enemmän..

    VastaaPoista
  3. sanos muuta, itsekkin sitä aina välillä ihmettelen ja ihastelen:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sun blogin ulkoasu on saanut uutta ilmettä, on sopiva ja kaunis bannerikuvakin.

      Poista
    2. kiitos:)) nuorisolta tulee palautetta fontin epäselvyydestä, he haluaisivat lukea arielia

      Poista