maanantai 20. heinäkuuta 2015

Lopulta annoin periksi

 
Monta vuotta mauriaisten määrä on pysynyt kohtuuden rajoissa ja ne eivät ole aiheuttaneet sen suurempaa haittaa kasveille. Lähinnä niiden olemassolon on voinut todeta tuohon siperiankurjenmiekkojen alle syntyvästä hiekkakasasta, minkä aika-ajoin aina levitän kukkapenkkiin. Nyt niitä on ihan liiaksi asti ja viimeinen pisara oli, kun löysin kasvihuoneesta kärvistelevät tillit ja yrttimaalla ruukuissa yrtit kuolemankielissä. Tyhjensin ruukut kottikärryihin ja istutin kärsineen näköiset tinjamit suoraan maahan toivoen niiden viel toipuvan. Nostelin muutamia laattoja ylös, jokaisen alta paljastui mauriaisen munia ja toukkia ja kiemurtelevia käytäviä. Kaavin samantein hiekkakerroksen kottareihin. En tiedä oliko mitään järkeä rahdata munat ja suuri joukko niiden mukana mauriaisia lähimetsään. Jotenkin se vain hieman lohdutti, josko yhteiskunnasta jäisi edes pieni osa henkiin karkoittessani ne Siperiaan!
Ennen laattojen paikoilleen asettamista, kastelin alustan mäntysuopavedellä, 2 dl mäntysuopaa kastelukannulliseen vettä. Ripottelin kanelia kasvihuoneen ja kasvilavan ympärille, toivoen sen estävän mauriaisten invaasiota. Perinteisesti laventelia on pidetty hyvänä mauriaisten karkoittajana, joten kävin ostamassa myös kuusi laventelia, kolme istutin ympäri yrttimaata ja loput ruukkuihin kasvihuoneeseen.
Illalla luin netistä ohjeita mauriaisten karkoittamisesta ja totesin tehneeni jokseenkin turhaa työtä. Laajaa mauriaisyhdyskuntaa ei pysty käyttämilläni keinoilla vähentämään tai karkoittamaan, vaan täytyy perustaa todellinen tuhoamisleiri, kuten poikani asian ilmaisi. Siispä seuraavana päivänä otin vastoin luontoani myrkyt käyttöön. Sitä mukaan kun nostin taas uusia laattoja ylös, suihkutin näkösällä liikkuvat mauriaiset Raidin aerosolilla. Tuoteselosteen mukaan myrkky tappaa nämä liikkeellä olevat työläiset välittömästi, jolloin pesässä olevat yksilöt nääntyvät nälkään ruokahuollon loputtua. Koska pesässä on vararavintoa, jonka turvin se pystyy elämään jonkin aikaa ja tuottamaan uusia työläisiä, laitoin viel kaksi Raidin muurahaissyöttiä vilkkaimpien liikennereittien varteen. 
Jönten vasemmalla puolella oleva laatta on koholla, sen alla on yksi muurahaissyötti. Jöntte on täysin tietämätön laatoitusten kätkemistä tuhoamisleireistä.
Enää en pidä itseäni kovinkaan luonnonmukaisena puutarhurina, 
lopulta annoin periksi ja siirryin myrkkyjen käyttöön!

15 kommenttia:

  1. Voi miten harmillinen asia, mutta ihan samaa olen minäkin ajatellut. Täällä kesäkodissa asustelee meidän lisäksi myös suuri mauriaisten yhdyskunta ja sen hävittäminen tuntuu tosi pahalta. En tiedä mihin ryhtyisin ja miten, tuo myrkytys on varmaan meilläkin edessä mutta se tuntuu niin pahalta.......
    Mauriaisten pesiä on nurmikolla siellä täällä ja löysin taas yhden kukkaruukun alta, siis ruukku oli paljaaltaan maassa ilman mitään väliastiaa.
    Vielä saavat mauriaiset temmeltää, lähdemme taas pian kohti kaupunkikotia ja sitten katson tilenteen.....
    ( olen tähän halpaan mennyt ennenkin, siis siirrän ongelmaa )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kuulostaa jo tosi pahalta ja luulenpa et jotain joudut asian eteen tekemään, koska kohta kaikki kukka- ja yrttipurkit on täynänsä mauriaisen pesiä ja silloinhan niis ei enää kyl kasvit voi hyvin. oiskohan se tää sateinen kesä syynä mauriaisten hillittömään lisääntymiseen pihapiiriin?

      Poista
  2. Älähän syyttele itsesäsi, joskus vaan on oltava jyrkempi. Toivottavasti pääset muurahaisista eroon, siis silleen sopivasti, aina niitä jostakin löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tytärkin jo totesi "et oothansa aika lempeämieli, jos et edes mauriaisia haluaisi tappaa", nyt on tosiaan lempeys ja hempeys kaukana, tänään vaan lisäsin myrkkyjä!!!

      Poista
  3. Meilläkin jonkin verran mauriaisia, mutta enemmän haittaa ja ärsytystä aiheuttavat viholaiset. Ne inhottavat keltaiset muurahaiset jotka purevat todella kipeästi. Kivikkopenkissä muuttavat kasvin juurelta toiselle hukuttaen kasvit hiekkaan ja varomaton puutarhuri saa kyllä kokea näpeillään jos menee sorkkimaan. Eikä mihinkään maantason pinnoille kanata istuutua bikineissä kun joku jo haukkaa kankusta palan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä meilläkin kierretään veteen laimennettavan myrkyn kanssa talon kivijalan ympäri joka vuosi. Muualla saavat toistaiseksi sokerimurkut pesiä, mut taloon ei ole tulemista!

      Poista
    2. totta kurjenmiekka, pienessä määrin mauriaisten kans kyl pärjää, mut keltiäisiä saatika viholaisia ei todellakaan halua yht'yhtäkään pesäkuntaa pihamaalleen! tänään löysin kasvihuoneesta keltiäisiä, eiku lisää myrkkyä hakemaan!

      tuota laimennettavaa haettiin tänään kaupasta juur Minna. lähes 30 v ollaan täälkin rauhaisaa rinnakkaiseloa elelty, tänä kesänä mauriaisten määrä on vaan jostain syystä räjähdysmäisesti kasvanut.

      Poista
  4. Luonnonmukaisesti eläminen on välillä todella vaikeaa. Kun meillä yleensä on vain se yksi piha ja yksi elämä siellä pihalla, joutuu joskus taipumaan periaatteidensa edessä. Pahalta tuntuu, mutta jos pääosin koittaa elää sovussa luonnon kanssa niin ehkä se helpottaa tällaisissa tilanteissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. totta Between, ei kannata ol liian jääräpäinen periaatteidensa kans

      Poista
  5. Jollain tapaahan nuo muurahaiset karkotettava, Raidiin on meilläkin turvauduttu. Unikon juurelle oli koottu kunnon hiekkakasa.
    Nyt on kotiloiden lisäksi ilmestynyt pieniä etanoita, jotka ovat ihastuneet meidän samettiruusuihin...grrrh.

    Mukavaa viikkoa ilkimyksistä huolimatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aivan, silloin kun rupeavat haittaamaan kasvien kasvua olen valmis niitä hieman listimään! jatkos mun kannattais varmaan miettiä hieman tarkemmin sitä, millaisia purkkeja ja rakenteita kasvimaalle laitan, etten tietentahtoen tekis mauriaisille kutsuvia pesäpaikkoja!
      kiitos Sirpa, oikein mukavaa viikkoa myös Sinulle:))

      Poista
  6. Vastaukset
    1. aivan niin kosotäti, 30 vuoteen ei ole tarvinnut, nyt oli pakko!

      Poista
  7. Tämä vuosi on ollut oikea murkkukesä! Mulla ne ovat vallanneet kasvihuoneen, on sekä mauriaisia, että niitä keltamurkkuja jotka puree! Joka purkin alle ja vähän muuallekin ovat pesineet mokomat. Ihmettelin kun tomaatti alkoi kellastua, otin kiinni ja kas kun oli ilmassa, niin ei kumma... Myrkkyä en ole uskaltanut kasvihuoneeseen laittaa, nyt on kokeilussa kaneli. Saa nähdä tepsiikö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. johtuukohan se näistä jatkuvista sateista, maamönkiäiset yrittävät kenties etsiä hieman kuivempia olosuhteita toukkiensa kasvattamiseen. kanelia ripottelin ensiksi itsekin kasvihuoneen ja kasvilavan ympärille, mut sit tajusin et murkkuja ja jopa keltiäisiä on jo kasvihuoneessakin, kun kasvit niin kärvistelee kuten sinullakin. myrkytin kasvarin sivulla olevien laattojen alta paljastuneet pesäkäytävät ja kasvarissa on yksi muurahaishoukutin käytävällä, ei itse kasvupedissa. Kasvilavan takana olevasta yrttimaasta poistin suurimmat ruukut jo heti kättelyssä. eilen kurkin yrttien väleissä olevien kivien alle ja eiks vaan siel ollut jo taas uusia murkkujen onkaloita, joten laitoin ruokasoodaa reilusti aukoista sisään ja kastelukannulla vettä päälle, eli taas seurailen tepsiikö vai kovennanko asearsenaalia! netistyä kun olen lueksinut asiasta, niin moni suosittelee light-juomia, on kuulema yhtä tehokasta kuin myrkyt, mut tulee paljon halvemmaks, täytyisköhän kokeilla?

      Poista