Riukuaidan teko: kuusirankojen aisaaminen ja seipäiden hiillostaminen

Olen tehnyt pikkuhiljaa riukuaitaa lapsuuskotini tontin ympärille. Oppini riukuaidan tekemiseen olen saanut kolmelta iäkkäältä kylän mieheltä. Jokaisella heistä oli hieman omanlaisensa tapa tehdä aitaa. Tämän pätkän teimme Erkin ja Arvon kanssa 10 vuotta sitten. Tänään uusin aitaan pari tukikeppiä ja vaihdoin yhden säreisen eli halkaistun riu'un uuteen. Riukuaita on monella tapaa hyvin ekologinen ja sopii maalaismaisemaan. Aita kestää vuosikymmeniä ja sitä on melko helppoa uusia vaurioituneista kohdista ilman, että koko aitaa tarvitsee purkaa. Teen riukuaitaa lähinnä omalta tontilta kaadetuista rangoista, etupäässä kuusesta ja haavasta, jotka kestävät parhaiten. Voin käyttää myös heikompaa pihlajaa ja koivua, mutta vain aidan ylimpinä aidaksina, mistä ne on helppoa vaihtaa uusiin tarvittaessa.

Riukuaidan tekemisessä on monta eri vaihetta, joista voi vaikka järjestää mukavaa ohjelmaa kesävieraille. Ennen kuin aitaa päästään pystyttämään, niin monta työvaihetta on jo takana. Niistä ehkä kaikkein työläin on aitatarpeiden kaataminen, karsiminen ja aisaaminen. Paras ajankohta olisi talvella, puiden nestekierron ollessa pienimmillään. Useimmiten meillä isäntä pääsee harventamaan metsiköitä vasta aikaisintaan touko-kesäkuussa, joten silloin valmistan sopivista rangoista aidaspuut ja seipäät. Tarpeen mukaan voin osan käyttää heti tuoreeltaan, yleensä kuitenkin kuivaan aisatut rangat ennen kuin teen niistä aitaa, näin niitä on huomattavasti kevyempi käsitellä. 

Pitkien (4-6 m) aidaspuiden aisaaminen eli kuoriminen kahdelta kolmelta sivulta käy helpoiten kuorimaraudalla. Minulla ei ole käytössä kuorintapukkia, joten 

asetan rangan vaikka oksanhankaan. Aisaaminen nopeuttaa puun kuivumista. Jos puun kuorta ei poista edes osittain, niin se lahoaa huomattavasti nopeammin ja riukuaidasta tulee melko lyhytikäinen. 

Kuvassa valmiita riukuaitatarpeita. Aidaspuut, vasemmanpuoleiset pitkät kuusirangat, aisasin kahdelta sivulta. Lyhyemmät rangat käytän aidan seipäinä ja vinotukina, joten kuorin ne vesurilla tyvipäästä ympäriinsä ja teroitin.

Vesuri on käytännöllinen myös rankojen kuorimisessa. Itse tykkään käyttää kuitenkin aisaamisessa enempi kuorimarautaa kun voin työskennellä paremmassa asennossa ja käyttää kahta kättä. Kuten huomaat, olen käyttänyt tolppia teroittaessani tukkina kuusenkantoa, näin säästyin raskaan tukin tuomiselta työmaalle puuliiteristä;)

Eilen hiillostin kuivattuja seipäitä kaatuneen riukuaidan korjaamista varten. 

Hiillostaminen on vanha konsti estää puun lahoamista, hiilessä lahottajasienet eivät viihdy.

Seuraavassa postauksessa kerron sidontavitsasten teosta ja seipäiden pystytyksestä.

Kiinnostaako?

Minua kiinnostaa riukuaitojen erilaiset nimitykset. Miten Sinä riukuaitaa ja sen eri osia nimität?

Jöntteä ei emännän touhut kiinnosta, hiirijahti kyllä!