Päivän hiihtoretki alkamassa. pitihän mun kuva ottaa upeista hiihtosukista ja lapasista. Niistä muistuikin mieleeni, et lupasin kutoa likalle uudet revontulilapaset, kun entiset ovat jo loppuun käytetty...
Hiekoittamaton kylätie houkutteli viel hiihtolenkin päälle potkukelkkailemaan!
Kasvissosekeitto valmistuu nopeasti ja maistuu reippaan ulkoilun jälkeen mainiolta. Emme olleetkaan tehneet pitkiin aikoihin sosekeittoa, inspiksen sain männä viikolla Vauhtiraitoja blogista:))
No, en sitä toki itse valmistanut, istahdin kutimeni pariin eläin katraani kanssa keittiön sivustavedettävään latelemaan ohjeita isännälle: "Kuori pari perunaa ja bataatti, se on jo hiukan nahistumaan päin. Pilko kaksi isoa tai kolme pientä porkkanaa, pala juuriselleriä ja palsternakkaa ja laita ne ekaksi kiehumaan vajaaseen litraan kiehuvaa vettä, lisää hetken päästä vasta perunan ja bataatin lohkot. Purkis on viel muutama valkosipuli jäljellä, muserra pari isoa kynttä keittoon. Laitoin muuten toissapäivänä kymmenkunta sipulia kylmiöön saamaan kylmäkäsittelyn ennen multiin panoa.
Kun juurekset on pehmenneet, niin vatkaa ne soseeksi, lisää tarvittaessa hieman kuumaa vettä, jos on liian tykyä."
Omaan annokseeni lisäsin hivenen yrttisuolaa ja pari lusikallista creme fraichea, isäntä söi niine hyvineen. Kyl näil sapuskoilla pitäis kevään mittaan rantakuntoon päästä:))
Reipashenkistä viikonloppua itsekullekin!
Mukavaa Johanna, kun olet löytänyt blogini, tervetuloa:))
Toi Tiikerinkaunosilmä on todella mielenkiintoinen kasvi! Uskomattoman upeita värejä! Muistaakseni värjäsimme 2013 kesällä killan ryhmäläisten kanssa ja lisäsimme hiukan kidesoodaa, tuloksena voimakasta oranssinpunaista......
VastaaPoistaKasvimaata kun en omista, niin tilasin ko kukkia jostain teiltä kasvattajilta- odottavat vielä kaapissa....
Ihanaa tämä kevään/kesän odotus!
Tikru on todella hyvä värikasvi ja myös kukkapenkin somistus:)) totta, pH:n nosto kidesoodalla tuo esille enempi punertavanoranssin sävyn.
Poistakevääseen ollaan kääntymässä jo, siemen tilauskin tehty:))
Nätit on sun hiihtovetimet, mutta suksista olen eri mieltä. Siellä niiden kanssa pystyy hiihtelemään, täällä oikeastaan ei, sillä hangessa ne uppoaa syvälle ja latu-ura on puolestaan liian kapea niille.
VastaaPoistaReipashenkinen viikonloppu jatkui täällä lumenluonnilla tänä aamuna. Kunhan vedän henkeä, meinaan itsekin suksille, enkä pahakseni pistäisi, jos olisi keitot valmiina, kun kotiudun.
tääl ei ole koskaan sellaisia hankia, etten suksillani parjäisi ja valmiita latuja en tosiaankaan hiihtele, jo senkään takia, kun Helmi on aina mukana. äkkiä vois tul jollain sanomista siitä, et koira rikkoo ladut.
Poista...olikos keitto vartoomas?
Sinä varmaan tiedät, miks kasvien värit ja niistä saatu väri langoissa onkin ihan eri väri?
VastaaPoistamielenkiintoinen ja usein esitetty kysymys värjärille! monissa kasveissa on väriaineita useista kemialliselta rakenteeltaan erilaisista väriaineryhmistä (esim. klorofyllit, antrakinonit, flavonoidit, karotenoidit), mitkä kaikki eivät suinkaan näy aina kasvin ilmiasussa. Kaikki kasvin sisältämät väriaineet eivät tartu lankaan. kasvien lehtivihreä (klorofylli) ei tartu, mutta kasvin sisältämät erilaiset flavonoidit tarttuvat. esimerkiksi koivunlehdillä ilman kuparipuretusta ei saa vihreitäsävyjä, vaan etenkin nuorilla lehdillä (käytettäessä aluna-viinikivi puretusta) lanka värjäytyy heleän keltaiseksi lehtien sisältämien flavonoidien ansiosta. koivuinlehdissä keltainen näyttäytyy vasta ruskassa.
Poistamonet seikat vaikuttavat värjättävän tuotteen lopulliseen väriin, niistä olen kirjoittanut ja kirjoitan jatkossa värjäyssivuillani enempi.
Aika hienot sukset, siteet, monot ja sauvat. Tuollaisilla on aikanaan menty useampi kilometri joka talvi.
VastaaPoistaolemme sitä ikäluokkaa between, et hiihdettiin koulussakin tosi paljon. suuri osa kahvilusikoistamme on edelleen hiihto- tai juoksukilpailuista voitettuja.
Poistapunaiset sukseni olen löytänyt Perniöstä Maurin makasiinistä, ei näitä vanhoja kunnon puusuksia enää muualta tahdo saada kuin kirppiksiltä. monotkin onnistuin löytämään kirppikseltä, haussa edelleen hieman korkeampi vartiset nahkamonot, ruskeat sellaiset;)
Niin kauniit lapaset ja nilkanlämmittimet, hyvin sopivat suksien väriin :)
VastaaPoistaLämmin sosekeitto hiihtolenkin päälle varmasti maistui...nam.
Mukavaa viikonlopun jatkoa!
kiitos Sirpa, olikin mukava viikonloppu, kun pokakin oli käymässä, eilen jopa pääsivät isännän kanssa hiihtämään, itse jäin täl kertaa hellan ääreen:)
Poistaen käytä monojen kanssa nilkanlämmittimiä, vaan perinteisiä hiihtosukkia, joiden varsi käännetään monon päälle, näin lunta ei pääse niin paljoa monoon hangessa hiihdellessä.
Hienot hiihtovetimet! Meilläkin syötiin eilen kasvissosekeittoa;)
VastaaPoistakiitos Maarit:)) kasvissosekeitto on tosi maistuvaa, sitä aiomme ottaa myös retkievääksi, jos joki jäätyisi sen verran, et pääsisi hiihtämään Viurilanlahdelle. siel on Wiurilan kartanon lähellä mukava nuotiopaikka, mis voi myös vaik paistaa makkaraa.
PoistaVai rantakuntoon teillä havitellaan keittojen ja hiihtoretkien avulla, noh, varmasti onnistutte. Noi sun sukat ja lapaset on niin koreet, että teki mieli ryhtyyn hiihtämään, ihan vaan siksi, että vois käyttää noin kauniita asusteita.
VastaaPoistakiitos kannustuksesta Nettimartta, sitä tarvitaan kun väli meinaa usko mennä. kaikkea pitää yrittää, jotta löytäisi itsensä ulkoilemasta. pienellä vaivalla saa kauniit asusteet tehdyksi ja mielenvirkistystä harmaisiin talvipäiviin:))
PoistaOnnittelut ahkerasta kuntoilusta! Sinulla tuo lenkkikaveri pitää varmaan huolta, että tulee lähdettyä.
VastaaPoistaKasvissosekeittoa teen lähes joka viikko ison kattilan. Syön sitä itse, kun isäntä haluaa vähän tuhdimpaa. Selleri on erityisesti mieleeni, se antaa hienon säväyksen.
kunpa vaan säät suosisivat hitusen paremmin, eilinen myrskytuuli sai pysymään huoneella koko päivän ja nytkään ei paljoa paremmalta näytä. juuriselleri on mun herkku, varsiselleristä en niinkään välitä. ostetaan aina kokonainen selleri, on paljon halvempaa kuin palana ostaa, eikä kokonainenkaan meillä viikkoa kauempaa kestä;)
PoistaHiihtäminen on kyllä mukavaa, tosin täällä kaupungissa pitää hiihtää vain latuja jos tässä lähipaikoilla hiihtää.
VastaaPoistaMaalla se hiihto käy vaikka miten ja silloin ei tarvitse seurata valmiita latuja. ( eihän niitä edes ole ) Koneladut ovat tosiaan niin kapeita, että vain kapeilla suksilla niitä voi hiihtää, leveillä suksilla hiihdetään omia latuja.
Tuo kasvien värimaailma on värjäyksessä ihan oma lukunsa ja siihen varmaan menee vuosia kunnes sen kaiken osaa. Voiko pietaryrtin kuihtuneita ruskeita kukintoja käyttää värjäykseen, minusta nuo ruskeat napit on kauniita ja käytän niitä näin talvisaikaan ulkona erilaisissa talviasetelmissa.
juuri niin!
Poistakasvien ja sienten väriaineet ovat todella kiehtova maailma, kuten itse värjääminenkin. uskonpa ettei sillä saralla voi koskaan tulla "täysin oppineeksi". poika totesikin eilen, et on se mukavaa, kun äiskä on niin innostunut kemiasta;) en tainnut tulla maininneeksi hänelle, et lukiessani orgaanisen kemian kirjaa pääsykokeisiin, niin ei se ihan niin innostavalta tuntunut, kuin nyt puuhastellessani väripatojeni äärellä;)
noista talventörröttäjä pietaryrteistä en osaa sanoa oisko niissä viel väripigmenttejä värjäämiseen asti tallessa. itse kerään pietaryrttiä kuivumaan, kuivaan kukat auringolta suojassa, niin että ne ovat vielä kuivuttuaankin sinapinkeltaisia. liotan niitä hieman emäksisessä vedessä ennen väriliemen valmistamista, näin väristä tulee kirkkaamman keltainen. kuivaaminen ja pakkanen muuttavat kasvin väripigmenttejä, ja tietty toiset kasvit ottavat myös kuihtuessaan väriaineita talteen juuristoonsa. pietaryrtistä en osaa sanoa.
Ai sulla on noin ihanat sukset voitto-siteineen :) Noihin välineisiin on kyllä parhaat mahdolliset asusteet nuo revontulineuleet. Pirteätä päivää!
VastaaPoistakiitos Tylsä Mörökölli. jotenkin mustat hiihtohousut ja punainen anorakki edellyttää revontulikuvioiset asusteet, suksista ja sauvoista puhumattakkaan:)) muissa jutuissa en paljoa hifistele, tää on mun hifistelyn paikka!
Poista