torstai 1. tammikuuta 2015

Kävelyretket Tunnelimäelle

Aikoinaan naapurissamme asuneen eläkkeellä olevan rautatieläisen tarinat Turun-Karjan rautatien rakentamisesta 1890-luvun lopulla muistuivat eilen mieleeni kävellessämme taas kerran vanhaa radanpohjaa. Ihmettelin silloin kovasti radan nimeä, koska itse olen oppinut tuntemaan sen Rantaratana, Naapurin papan mukaan Rantaradasta alettiin puhumaan vasta joskus 1930- tai 1940-luvulla. Hän kertoi kuinka nykyistä Tunnelimäkeä kiertämään tehtyä rataosuutta rakentaneet ratatyöläiset nimittivät aluetta Siperiaksi, koska niin kylmää siellä oli rataa rakentaa. Alueella junat ovat aikojen saatossa kulkeneet kolmea eri ratalinjausta. Alkuperäinen, "Siperian halki", kulki Halikonjoen ja jyrkän mäen välistä. Kuvassa Helmi raivaa ratapohjan päälle kaatunutta puunrunkoa, jotta emäntä pääsisi paremmilla lumilla siitä hiihtämään.

Näin hienosti vanha ratapohja on pysynyt osin Helmin ahkeroinnin ansiosta kuljettavana;)
Mäki on osin kovin jyrkkä, joten jojo-talvina lämpötilan sahatessa edestakaisin, sen rinteille muodostuu upeita jääkoskia. Keväisin rinteillä on mahtavia jääpuikkoja, kuten mäen puhkaisevan vanhan tunnelin suuaukollakin. Rautatietä on oikaistu kahteen kertaan ja molemmilla kerroilla on rakennettu tunneli, ensimmäinen vuosina 1927-1928 ja toinen 1993. Olimme asuneet jo joitakin vuosia alueella ja olin saanut keväisin kävelyretkilläni ihastella keltaisena mattona kukkivia keltavuokkoja vanhan ratapohjan reunamilla. Uuden tunnelin rakennustöiden yhteydessä alueelle siirrettiin niin paljon maata, että keltavuokot hävisivät. Siirsin alueelta kelta- ja sinivuokkoja ennen maansiirtotöitä pihaani. Keltavuokot taantuivat muutamassa vuodessa, mutta siirtämäni sinivuokot voivat hyvin ja ilahduttavat keväisin kukinnallaan syreenipensaan suojissa ripustaessani pyykkejä kuivumaan ! 

Teimme tänään uuden kävelyretken Tunnelimäelle katsastaakseni vanhan rautatietunnelin suuaukon jääpuikkotilanteen. Vaatimattomia olivat puikot vielä verrattuna kevättalvisiin jättipuikkoihin. Sen sijaan ilahduin kovin taiten tehdystä graffitista tunnelin sisäänkäynnissä. 
Graffiteista ollaan montaa mieltä ja itsekkään en pidä kaikista. Tästä pidän. Olen aiemmin täällä kirjoittanut autotallissamme olevasta Peace-graffitista.

Vanha tunneli on kunnan omistuksessa ja joskus 1990-lopulla siellä järjestettiin Halikon Pienviljelijäyhdistyksen toimesta tunnelitansseja. Muistona niistä on jäljellä yhdistyksen kyltti ja lahonnut "tanssiparketti" tunnelin pohjalla, mikä tekee liikkumisen hyvin hankalaksi ja jopa vaaralliseksi tunnelissa. 
Tunnelin toiseen päätyyn on kiinnitetty tuulen suojaksi muovi, jonka läpi päivänvalo kajasti kauniisti. Olin aikeissa mennä kuvaamaan sitä lähemmin, mutta muutin mieleni katsellessani seinän ja katon rajasta roikkuvia jääpuikkoja ja kuullessani Helmin hätäisen haukun.
Käännyin takaisin.
 Juuri astuessani ulos tunnelista, kuulin jääpuikon iskeytyvän tunnelin pohjalla olevaan vaneriin. Onneksi matkassani on suojeluskoira, paras ystäväni Helmi!




12 kommenttia:

  1. Komea paikka, vaan harmi nuo hävinneet keltavuokot:( Minäkin sain viime keväänä keltavuokkoa kasvivaihdossa, jännä nähdä nousevatko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanha tunneli on todella mielenkiintoinen, osin salaperäinenkin paikka, moni ei siitä tiedä, muutamia retkeilijöitä paikalla silloin tällöin näkee. keltavuokkojen elinpiirin kaventuminen tosiaan harmittaa, ei niitä tälläkään alueella liiemmin kasva nyt kun tuo paras paikka on hävinnyt. toivon keltavuokkojesi menestyvän pihallasi:))

      Poista
  2. Mielenkiintoinen paikka. Hienon näköisiä ovat jääpuikot nytkin tunnelin suuaukolla.
    Onneksi Helmi varoitti menemästä tunneliin.

    Mukavaa alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. olihan puikot jo lähes metrisiä, mut joskus keväisin ne ulottuvat lähes maahan asti. olen oppinut vuosien varrella reagoimaan Helmin varoituksiin ja hyvä niin!
      vanha tunneli on hauska retkikohde, valitettavasti vain ei kovin turvallinen, joten esim. pienten lasten kanssa en sinne uskaltaisi mennä suuaukkoa pidemmälle. joskus olen ihmetellytkin sitä, että kunta, joka paikan omistaa, ei ole huoilehtinut pois lahonnutta "parkettia" ja muuta roinaa, mitä tunnelitanssien jäljeltä tunneliin on jätetty. siistittynä tunneli olisi oiva retkikohde, edustaahan se hienosti rautateidemme historiaa!

      Poista
  3. Onneksi Helmi osaa varoittaa, tuollaiset jääpuikot ovat pudotessaan vaarallisia. Harmi tosiaan noiden keltavuokkojen katoaminen. Tuo vanha tunneli on ihan romanttisen näköinen ainakin kuvissa.

    (Kuntaliitosten myötä meidän kesäkoti on vain muutaman kilometrin päässä Salon kaupungin rajasta ja me taas olemme nykyisin "lohjalaisia.")

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmi on just paras kaveri näille retkilleni! tunneli on tosi mielenkiintoinen paikka, toivon vain, et se tyhjennettäisiin kaikesta ylimääräisestä roinasta, mikä tekee siellä liikkumisen vaaralliseksi, eikä vain suljettaisi kulkua sinne!
      itsekin kunnioitan jääpuikkoja, tunnetusti ne ovat vaarallisia pudotessaan, joten varon menemästä liian lähelle.
      oletkin ollut näemmä mökillä vuodenvaihdetta viettämässä, jos käyt kesäaikaan Salon torilla, niin tule ihmeessä moikkaamaan, jos näet Värjärin pöydän siellä:))

      Poista
  4. Komea tunneli! Ja olipahan tilanne - onneksi Helmi oli mukana ja vastositte vaaran. Tunnelitanssit...niissä olisin halunnut olla mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kyl hieman säikähdin, ja isäntä myös, kuullessamme puikon putoavan, nyt oli todella suojelusenkelit matkassa! kävimme silloin aikoinaan tunnelitansseissa, mut paikka ei ollut mielestäni niiden järjestämiseen kovinkaan hyvä. on tääl järjestetty siltatanssitkin tuos meidän lähellä uuden Sorensillan kunniaksi, kun vanha kaunis puusilta korvattiin uudella.

      Poista
  5. Rautatieläisen tyttärenä arvostan kovasti Helmin ponnistuksia pitää ratapohja auki. Helmi on aarre.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. olipa mukava kuulla, kerron Helmille rapsutusten kera!

      Poista
  6. Viimeinen kuva on vaikuttava, mutta siitä olisi tullut liian dramaattinen ilman suojeluskoiraa. Huhuh!
    Hyvää Uutta Vuotta teille kaikille :-)

    VastaaPoista