sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Vuoden viimeisenä päivänä

Havahduin hivenen liian myöhään syksyllä kukkasipulien hyötämiseen. Alunperin olin suunnitellut hyötäväni kieloja joulukukiksi. Joulukielojen hyötäminen jäi, koska mennessämme kaivamaan juuria loka-marraskuun vaihteessa, ikävä näky odotti meitä, kasvuston päälle oli ajettu siirtomaata. Vasta marraskuun lopulla käydessäni Kukkatalossa mieleeni juolahti, että voisin yrittää hyötää hyvällä alennuksella myytävistä kevään kukkasipuleista joulukukat. Kukkasipulien hyötö on mielenkiintoista ja lopulta varsin yksinkertaista, jos vain malttaa noudattaa muutamia yksinkertaisia ohjeita. Sipulit juurtuvat parhaiten viileässä ja pimeässä noin 10- 12 viikossa. Kun sipuleista on työntynyt esiin parin sentin mittainen itu, ne voi tuoda lämpimään. Koska laitoin sipulit hyötymään kovin myöhään, niin vasta muutama tulpaani on aloittamassa kukintaansa. Tulppaanien piti olla kerrottuja valkoisia, mutta sipulit ovat menneet sekaisin laatikoissa. Kyllä minulle kelpaa hyvin keltaisetkin, piristävät kummasti kukkaikkunaa nekin! Niiden takana näkyy helmililjojen tiippoja, josko ne ehtisivät kukkaan loppiaiseksi tai viimeistään anopin syntymäpäiväksi. Olisi niin hauskaa viedä itse hyödetyistä sipuleista tehty kukka-asetelma lahjaksi:))
Pihamaalle tein tänä vuonna hyvin yksinkertaiset asetelmat. Jokiahteilla syysmyrskyt ovat kaataneet muutamia isoja katajia. Mielestäni pelkät katajanoksat ovat kauniita, ne eivät kaipaa mitään muuta.
Porrashavut vähentävät hieman kuran kulkeutumista huoneelle. Tuohikoriin asettelin puolukan- ja mustikanvarpuja, yksinkertainen on kaunista. Kesällä löysin kirpparilta 2 eurolla ison lyhdyn. Siinä on hyvä polttaa isoja öljykynttilöitä. 
Näin vuodenvaihteessa poltamme kynttilöitä yötä päivää parin viikon ajan ulkolyhdyissä, joita löytyy kymmenkunta eripuolilta pihamaata.
Katajien lisäksi myös männyistä on katkennut isoja oksia. Ne ovat korvanneet perinteiset pikkukuuset pihasaunan verannan kukkalavan talvisomistuksessa. Männynoksa ja lyhty tuovat mukavaa itämaista tunnelmaa verannalle. Itämaisessa puutarhassa alunperin lyhdyt ovat valaisseet polun teehuoneelle, meillä lyhdyt valaisevat saunapolun. Sen verran täälläkin on satanut lunta, että pieni katolta pudonneista lumista koottu lumikasa on vielä sulamatta!
Kerään kesän mittaan kasveja kuivumaan eri tarkoituksiin, syötäväksi, lankojen värjäämiseen ja kuivakukiksi. Sisäeteisen nurkkapöydän kuivakukka-asetelmassa on nukkajäkkärää, mäkimeiramia, iisoppia, keltasipulin kukkia, piparminttua ja salviaa. 
Martta Wendelin- kalenterien joulukuun kalenterikuvat somistavat keittiön ilmoitustaulua. Voin sydämestäni yhtyä kalenterin takakannessa olevaan tekstiin: "Martta Wendelin maalasi suomalaisuuden sielunmaiseman, käsityksensä hyvästä elämästä. Hän kuvasi oman aikansa arvomaailmaa, ihanteita ja tunnelmia, mutta vieläkin sukupolvi toisensa jälkeen löytää hänet uudelleen. Lempeät kesäpäivät, kirkassilmäiset lapset, lumiset kirkkomatkat ja jouluenkelit ovat syvälle pirtynyttä onnen kuvastoa, jonka taika elää."  
Joka vuosi toivon joulupukilta juuri Wendelinin kalenteria lahjaksi. Olen ollut ilmeisen kiltti, koska kalenterin olen saanut lahjaksi monena jouluna, niin nytkin.
 Rakastan näitä kalentereita ja niiden antajia! 
Myös isäntä sai lahjaksi tyttäreltämme kalenterin. Miten iloinen olinkaan huomatessani Rauniopuutarhan pääseen sen kansikuvaan.

Hyvää tulevaa vuotta teille kaikille 

 Tervetuloa Uusi Vuosi 2018!





10 kommenttia:

  1. Kaunista ja tunnelmallista niin ulkona kuin sisälläkin!
    Ihanat kansikuvat kummassakin kalenterissa!

    Sinulle myös oikein hyvää ja onnekasta alkavaa vuotta 2018!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. molemmat kalenterit ovat todella mieleeni. vuoden ensimmäisenä aamuna oli ihanaa herätä - maa oli valkoisena. aamuyöllä satoi hivenen lunta. miten kaunista onkaan, lyhdytkin näyttävät nyt moninverroin kauniimmilta kuin illalla. uusi vuosi alkoi siis lupaavasti;))

      Poista
  2. Eipä minullakaan hyötö oikein osunut kohdalleen, mutta ei haittaa - tammikuullekin riittää kukkijoita. Harmillinen tilanne niiden kielojen kanssa, toivottavasti ensi vuonna löydät toisen paikan josta voit kaivaa kielonjuurakoita. Kataja, kun sitä vain raskii ottaa, on todella kaunis ilman koristeita, minäkin tykkään niistä!

    Molemmat kalenterit ovat tosi kauniita.

    Oikein ihanaa ja aurinkoista uutta vuotta, kaikkea hyvää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. totta Saila, jouluksi tulee hankittua myös muita perinteisiä joulukkia amarylliksia ja jouluruusuja, joten onkin ihan mukavaa kun omat hyödöt aloittelevat vasta nyt kukintaansa. kieloja löytyy kyllä muualtakin. tuo mainitsemani paikka on vaan melko lähellä vielä kävelymatkan päässä ja oli niin iso kasvusto, että sieltä aina keväisin olen käynyt keräämässä kieloja. sieltä olen siirtänyt kieloja myös omaan pihaan aikoinaan. no ensi syksynä uusi yritys toisesta paikasta sitten;)
      kasvavasta katajasta ei oksi pidäkkään katkoa, niistä kerään ainoastaan katajanmarjoja mausteeksi. täällä on tosiaan ollut muutamia kova syysmyrsky, tuuli on riepotellut useampia katajia ja mäntyjä. niistä hyvällä omallatunnolla olen oksia ottanut.
      ihana sine näkyy jo taivaalla, ohut lumikerros peittää maan, on tulossa lupaava ulkoiluilma:))

      Poista
  3. Hyötäminen on tosiaan mielenkiintoista puuhaa. Joskus onnistuu, joskus ei :) Mukavaa uutta vuotta Sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos! totta, aina ei hyötäminen onnistu. aikoinaan puuhastelin enemmänkin kukkasipulien kanssa kuten muidenkin kasvien, nyt vuosiin en ole hyötänyt tai harrastanut huonekasveja. nyt kuitenkin haluan taas elvyttää tämänkin asian, kun alkaa olla aikaa enempi puuhastella kaikenlaista lasten aikuistuttua ja monen muun harrastuksen jäätyä.

      Poista
  4. Joka vuosi on aikomus hyötää kieloja ja niin ikään joka vuosi se unohtuu.
    Onnellista Uutta Vuotta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos Between! niin myös minulle kävi parina edellisenä syksynä. nyt sitten laitoin allakkaan merkinnän kielonjuurakoiden nostamisesta ja kävikin kuten kävi. no, ensi syksynä uusi yritys;)

      Poista
  5. Kauniit kalenterit. Meinasin kokeilla noitten kielojen kanssa, mutta laiskuus voitti. Kaunista ja kukkaisaa uutta vuotta 2018!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kalenterit tuovat arkeen tärkeitä pieniä ilonpisaroita pitkin vuotta! joulukielot ovat olleet aikoinaan monessa kodissa ainoa joulukukka. nyt ne ovat palaamassaa takaisin kuten niin monet muutkin perinteiset huonekasvit ja perennat. yriteään Satu ensi syksynä uudelleen kielojen kanssa, sitä ennen nautitaan valon lisääntymisestä ja sen myötä kasvun ihmeestä;)

      Poista