Ensimmäinen viikko vierähti töissä nopeasti. Viikolla illat kuluivat marjojen mehustamisessa, hillotessa ja tietysti sen valtavan pyykkivuoren pesussa, mikä ehti kertyä kolmen viikon loman aikana. Vasta nyt aamulla ehdin tekemään kunnon kierroksen pihamaalla. Monet perennat lopettelevat jo kukintaansa, toiset toki vasta aloittelevat. Lapinnauhus on kukintansa loppusuoralla, sen takana oleva suomentatar kukkii vielä kotvasen ilokseni.
Tänään on tarkoitus nostaa sipulit maasta kuivumaan.
Punasipuleista näyttää tulevan hyvä sato.
Hajuherneet vasta aloittelevat kukintaansa, kylvin ne melko myöhään toukokuulla. Jos on leuto syksy, niin hyvinkin saan vielä nauttia niiden tuoksusta pihamaalla puuhastellessani.
Punahatut ilahduttavat aina!
Ilon aihetta antaa myös se, että keväällä istuttamani kultapallot ovat lähteneet hyvin kasvuun ja kukkivat jo runsaasti. Siirsin taimet toukokuussa lapsuudenkodistani Viinasillasta, missä on kaksi isoa kultapallokasvustoa. Taustalla näkyvä linnunpelätin on tehtävänsä hoitanut ja pääsee ansaitulle lepotauolle varastoon. Myös puissa roikkuvat erilaiset hilavitkuttimet aion kerätä pois. Kovin tehokkaita ne eivät olleet, koska kaikki kirsikatkin päätyivät linnutujen ruuaksi;)
Tänä syksynä saadaan kohtuullinen luumusato.
Tähtikukat, asterit, lukeutuvat ehdottomasti syyskesän kauneimpien kukkijoiden joukkoon.
Sarkolassa ensimmäisenä kukkaan ehtii tämä vaatimaton, jo usein heinäkuun lopulla kukintansa aloittava asteri. Se kasvoi puutarhassa jo ostaessamme Sarkolan - 80-luvun alussa. En tiedä sen nimeä, olisikin mukavaa, jos joku teistä sen tunnistaisi:))
Ja nyt pihamaalle hommiin, että ehdin tekemään kaiken suunnittelemani.
Mukavaa viikonloppua teille kaikille, niin uusille kuin vanhoille Värjärin Padan lukijoille!
Hauskan näköinen Lady Linnunpelätin:)
VastaaPoistaKultapalloista tulee lapsuudenkoti mieleen, niitä oli keittiön ikkunan alla.
Ihanat punahatut!
Mukavaa viikonlopun puuhastelua!
kiitos Sirpa, sipulit ehdin nostaa ennen sadekuuroa. onneksi illansuussa selkeni vielä sen verran, että sain leikattua yrttejä kuivumaan.
Poistaoikeastaan kuvassa ei ole Lady Linnunpelätin, se vanhan kaasugrillin raadosta tehty pelätin, vaan toinen, minkä väsäsin vanhasta pyöröharasta ja amppeliruukuista. Lady Linnunpelätin vartioi mansikkatarhaa ja luumupuuta.
kultapallo on myös minulle tuttu jo lapsuudesta, pidän siitä kovin:))
Kultapallon hankin tänä kesänä myös, vanhassa kodissa se kasvoikin komeasti. Löysin nyt matalaa lajiketta, alle metriseksi jäävää. Joko sait sipulit nostettua, meillä ne vain kasvavat koko ajan eivätkä meinaa millään tuleentua! Marjojen keruuta meilläkin riittää, mehua en tänä vuonna keitä yhtään - päätin niin. Pakastan marjat smoothieaineiksi. Sarkola onkin tuttu paikka, aika lähelläkin. Olen siellä lammastilalla käynyt taljoja hakemassa ja varmaan syksyllä haen vielä lisää.
VastaaPoistamatalalajike olisikin varmaan parempi, ei tarvitsisi huolehtia tuennasta kuten tämän vanhan korkean lajikkeen kanssa. voisihan tietysti kultapalloa leikata alkukesästä, niin ei kasvaisi niin holtittomiksi. jotenkin se aina jää tekemättä, ehkäpä siksi, kun meillä aina kasvanut näitä hujoppeja;)
Poistakeltasipulit olisi pitänyt nostaa jo vähän aiemmin, punasipulit olisivat vielä saaneet ollakin maassa, mutta nostin kaikki sunnuntaina kerralla, koska taitaa tulla sen verran kiirunen viikonloppu, etten ehdi puutarhahommia tekemään, nuoriso on tulossa sienestämään.
terveellisempää se onkin, pakastaminen, muutama maijallinen aina kuitenkin pitää mehuakin keittää;)
uskonpa, että Sinun tietämäsi Sarkola on toinen kuin tämä meidän kotitalo. jos se kuitenkin on sama, niin tervetuloa piipahtamaan käydessänne lammastilalla. minäkin olen ostanut taljoja tuosta läheiseltä lammastilalta, Mikkolan tilalta. olen käynyt siellä myös lajittelemassa villoja ja ostamme aina syksyisin ½karitsan lihat talvenvaraksi pakkaseen.
Muistan myös, kun meilläkin oli tuo kultapallo lapsuuden aikaiselta kodissa.
VastaaPoistaSe olikin isän oikea silmäterä.
Olisipa hänkin saanut vähän kauemman elää ja nauttia näistä kauniista kukista, joita hänkin istutti sinne meidän uuteen kotiin, jonne sitten mun jo ollessani 13v. muutettiinkin.
Isälleni olikin puutarha tosi rakas harrastus töittensä sivussa. Mutta pitää sanoa, että meidän puutarha olikin isän hoitamana tosi kaunis silloin.
Mutta siittä on jo tosi kauan aikaa, isäni olikin vasta 57-vuotias, kun hän kuoli keuhkosyöpään.
Mutta toivoin, että siellä vieläkin kukkisivat isäni istuttamat kultapallokukat!
Hyvää syksyn alkua sulle sinne!
kultapallo herätti Sinussa kauniita muistoja lapsuudestasi. myös minulle ne ovat erittäin rakkaita juuri siksi, että ne kasvoivat jo lapsuuteni kodissa. isäni oli innokas puutarhuri, myös äitini, mutta hänkin kuoli aivan liian nuorena syöpään.
Poistakiitos Harakka, myös minä toivon Sinulle hyvää syksyä:))