En malttanut olla värjäämättä muutamia vyyhtejä samalla kun kerään ja valmistelen värikasveja myöhempiä värjäyksiä varten. Keittiöstä löysin lauantaina siivotessa ison pussillisen keltasipulinkuoria, niillä värjäsin tuon oikeanpuoleisen vyyhdin.Omenapuunkuoret ovat kuivuneet reilun kaksi kuukautta ja teki mieli värjätä kokeeksi pari vyyhteä, toinen harmaata ja toinen valkoista villalankaa. Harmaaseen väri ei kunnolla ottanut, vaikka väriliemi todella hyvän ruskeanoranssia. Jätin vyyhden vielä väriliemeen seisomaan yön yli, taidan laittaa sen huomenna uudelleen väripataan. Valkosesta langasta tuli yllättävän vaalean keltaista, odotin saavani ilman alunaakin voimakkaamman värin lankaan. Voi olla et tämäkin vyyhti pääsee vielä uudemman kerran värikylpyyn. Innokkaimmin odotin paatsamanlastuilla värjäämieni valkoisen ja harmaan vyyhdin valmistumista. Valkoinen lanka värjäytyi kauniin ruusunpunaiseksi tai oikeastaan penkistäni löytyy juuri tuon sävyinen pionikin. Tähän väriin olen todella tyytyväinen ja uusi satsi lastuja on jo likoamassa huomiseksi. Harmaa vyyhti oli pienoinen pettymys, kauempaa katsottuna siinä näyttäisi olevan kaunis lila sävy, mut läheltä katsottuna lanka on ennemminkin tumman harmaata. Huomenna taitaa tämäkin vyyhti päästä uudelleen väripataan. Kaksi laitimmaista vyyhteä olen aiemmin värjännyt kilpikirvalla (kokenillilla), väri jäi silloin epätasaiseksi, joten laitoin ne tänään paatsamaliemeen. Nyt väri tyydyttää:))
ps odottelen sadepäivää, jotta pääsisin tekemään paatsamalla värjäämisestä vielä tarkemman postauksen.
Välillä kävin nauttimassa talitintin poikasten sirkutuksesta metsikönreunassa olevassa keinussa istuksien. Keinua ympäröi angervopensaat, nuokkusyreenit (Syringa reflexa) ja tuoksuvatukat (Rubus odoratus). Aikamoinen viidakko, pitäis varmaan hieman harventaa tuota tuoksuvatukka kasvustoa. Viime kesänä tein isoimmista lehdistä betonitarjottimen, taidanpa tehdä tänä vuonna muutaman lisää.
Kuten varmaan huomasit, myös ruusunpunainen kukinta on alkamassa puutarhassa, pienimpinä nämä ihanat vaaleanpunaiset akilleijat, jotka parhaillaan somistavat kissojemme Miisun ja Pikku-Mustan hautapaikkoja.
Keltapäivänlilja eli sitruunalilja (Hemerocallis lilio-asphodelus) on aloittanut myös kukintansa ilokseni. Kukat ovat heleän, sitruunankeltaiset ja voimakkaan tuoksuiset. Kukka lakastuu nopeasti, mutta niitä puhkeaa joka päivä uusia lakastuneiden tilalle. Taustalla näkyy muuten väripadan haikuja;)
Aumakompostin oljenkeltainen kuorrutus ilostuttaa morsinkopenkin hoitajaa. Aumakompostin teosta voit lukea enempi aiemmasta postauksestani täältä. Heinäkuulla komposti pitää vielä kääntää ja ensi kesänä on taas hyvää humusta runsaasti kasvimaalle laitettavaksi.
Juhannusruusut eli pimpinellaruusut (Rosa pimpinellifolia) kuten isoveljeni niitä nimittää, ovat aurinkoisilla paikoilla jo osin kukkineet, onneksi pihalla on pari pensasta varjoisemmissakin paikoissa, josko ne sitten olisivat kukassa juhannuksena.
Kuvasin nämä päivänkakkarat toivottamaan Lauran tervetulleeksi Värjärin Padan iloiseen joukkoon:))
Kauniita sävyjä langoissasi, samoin puutarhassasi.
VastaaPoistaVärjäri kiittää kauniisti:))
PoistaHerran jestas että siitä pusikosta voi saada noin kaunista vaaleanpunaista! Luulen että meidänkin tontilla kasvaa paatsamaa olen vaan aina luullut sen olevan tuomea! Nyt kun tuomet ovat kehrääjän toukat syöneet niin huomasin seassa riukuja jotka kukkivat nyt pienin valkein kukin lehtien hangoista, onkohan se paatsamaa?!
VastaaPoistasinulla on oikea väräjärin unelma pihamaallasi! kyllä ne ovat korpipaatsamia kuvauksesi perusteella. sen erottaa melko helposti tuomesta kasvutavan perusteella ja erityisesti vertaamalla lehtiä ja kukkia; paatsaman lehdet tasalaitaisia ja alapinnaltaan kiiltäviä, tuomen sahalaitaisia ja pehmeitä mattapintaisia. Kukinnot täysin erilaisia, paatsaman juuri tuollaisia lehtihangoissa olevia pieniä ja tuomen kukasta ei voi erehtyä kukaan. samoin paatsamassa kukkia lähes koko kesän ja tuomikehrääjät eivät siihen kajoa. se on siitä erikoinen kasvi, että siinä on yhtä aikaa sekä kukkia, että eri ikäisiä marjoja. n
Poistalaitan joku päivä tarkemman postauksen vielä paatsamalla värjäämisestä, kannattaa käydä tutustumassa myös muiden värjärien postauksiin, erityisesti Anttilan Eilan.
No nyt vasta muistin tulla lukemaan sun vastauksen. Kasvaako tuo paatsama muuten yhtä isoksi kuin tuomi? Kaikki mitä olen meidän kulmilla nähnyt ovat ohuita riukuja :( Liekö niistä saisi tarpeeksi materiaaliakaan.
PoistaKorpipaatsama voi kasvaa melko isoksi, meidän lähettyvillä olevat isoimmat noin 5-8 cm halkaisijaltaan. värjäyksessä käytän pienempiä, 2-5 cm halkaisijaltaan olevia, joissa voimakas lohenpunainen sisus.
PoistaKaunista "pyykkiä" on sinulla kuivumassa.
VastaaPoistaNyt on juhannusruusut kauneimmillaan, sinun päivänkakkarasi näyttävät niin puhtailta, meidän kakkroissa on paljon pieniä mustia ötököitä.
Oikein mukavaa viikon jatkoa!
ja mikä parahin kuivausilmakin sattui, puolipilvistä ja tuuleekin sopivasti;) tavallisesti ötököitä kyl täälläkin on, tänä vuonna vain ei viellä ole näkynyt. kuvauksellista viikkoa Sinulle myös, olen aivan ihastunut kuviisi!
PoistaVoi juku pätkä kun ihania lankoja !!!
VastaaPoistaNoista saa vaikka mitä kivaa tehtyä.
Ja kukkasikin taas kukoistaa.
Mukavaa viikkoa täältä sateisestä Kymenlaaksosta !
sanos muuta Anneli, toivottavasti ne löytävät omistajansa;) sade taisi olla jo kovin toivottua myös sinne ja ei lomamieltä pilaa?
PoistaKylläs siellä värejä piisaa ja uusia sävyjä ilmestyy niin kukkasissa, kuin langoissakin.
VastaaPoistaKyllä täälläkin olisi langat kuivuneet, oli napakka tuuli ja niin himskatin koleaa, vain 5 astetta. Tuuli on laantunut ja hallaa luvassa.
tuo paatsama minulle uusi tuttavuus ja todella mielenkiintoinen värikasvina. olen nyt kuorinut ison kasan rankoja, jotka isäntä on sit hakettanut lastuiksi, lehdetkin olen tietty riipinyt kuivumaan. muuttuipa ilmat siel nopsaa!
PoistaNiin upeita sävyjä! Molemmat roosat tuossa harmaan molemmin puolin ovat täydellisen ihania. Harmaa on myös ihan lempisävyjäni joten tykkän siitäkin!
VastaaPoistaPuuhakkaalta elämä siellä kuulostaa kauniin luonnon keskellä!
paatsamasta saatava roosa on todella kaunis ja ymmärtääkseni myös kestävä sävy. itse värjään nyt ekaa kertaa paatsamalla, joten kokemusta ei viel ole. sain vinkin helmikuussa värjäyskurssilla tapaamaltani värjäriltä, joka käyttänyt paatsamaa kymmenisen vuotta hyvin tuloksin. kesän alku on värjärille kiireistä aikaa, tuntuu et kaikki värikasvit ovat yht aikaa kerättävissä kuivumaan ja osalla pitäis värjäätäkkin tuoreeltaan kuten esim suolaheinällä ja nyt viel tuo paatsamien kuoriminen vie tosi paljon aikaa. mukavaa kiirettä tää vaan on, joten en yhtään sillä sano:)
PoistaIhana lankakuva ja miten kauniita nuo luonnonvärit. Eihän niistä raaski mitään kutoakaan, kun ne pelkkinä lankoina on niin hemaisevia.
VastaaPoistaniinpä itsekkin joskus ajattelen, kun pitäis ottaa vyyhtejä orrelta letitettäväksi myyntiä varten. ne ovat niin kauniita orsilla roikkuessaan;)
PoistaIhanat kesäiset pyykit orrella! Tuo keltasipulivyyhti on mun suosikki, kaunis keltaisen sävy. Ja upea vehreä luonto siellä ympärillä. Täältä saa aina hyvän annoksen puutarhainspiraatiota! :)
VastaaPoistamukava kuulla et viihdyt:)) keltasipuli on melko monipuolinen värinlähde ja helppo, tykkään värjätä sillä samalla kun laitan ruokaa. aika harvalla värikasvilla voikaan ylipäätään keittiössä värjätä, puhumattakkaan sienistä, koska tuoksu voi olla joskus melkoinen.
PoistaVärjäri vauhdissa ; D.
VastaaPoistaon taas runsain mitoin mitä pataan laittaa, vihdoinkin väripadat lämpenevät pitkän tauon jälkeen;))
PoistaHuikean kauniita lankoja! Nuo viileän punaiset ovat lempivärejäni!!!
VastaaPoistaNyt on tämä paras värjäyssesonki käynnissä. onnea siihen!!!
kiitos margsan, olen todella tyytyväinen noihin paatsamanlastuilla värjäämiini lankoihin. maltan tuskin odottaa syksyyn kuorien ja lehtien kuivumista, niin kovin sormet syyhyää niitäkin jo väripataan heittämään.;)
PoistaKyllä luonnosta saadaan ne kaikista kauniimmat sävyt lankoihin!
VastaaPoistaIhania!
värit ovat niin pehmeitä ja hyvin yhteen sointuvia, mukava kuulla et tykkäät myös:))
PoistaKauniita kuvia ihanasta puutarhastasi. Näyttää niin idylliseltä väripatoineen ja lankavyyhteineen!
VastaaPoistatää on sitä maalaisidylliä parhaimmillaan, vaik päivät on pitkiä sitä ei tavallaan edes huomaa, kun saa puuhastella kauniissa ympäristössä ja tekeminen on niin vaihtelevaa;))
PoistaEt kuule, Ilona, uskokaan kuinka korkeelle arvostan sun taitojas. Noi langat on todella unelmia.
VastaaPoistaSain anopiltani (97 vuotta) pienen villaryijyn, jonka langat hän oli itse värjännyt nuorikkona. Aarteeni...
ihana kuulla Nettimartta:)) tuo pikkuryijysi on todella arvokas, uskonpa sen olevan paraatipaikalla huushollissasi. myös minä olen saanut muutamia vuosia sitten yli 90 v ystävältäni kasvivärein värjätyn punatulkkuryijyn. joskus otan sen mukaan joihinkin tilaisuuksiin, missä esittelen luonnon väreillä värjäämistä. toimii hyvänä esimerkki siitä, et värit säilyvät kauniina vuosikymmenistä toiseen, ryijyni on jo lähes 100 vuotias.
PoistaTäällä käydessä oppii aina uutta tämmöinen harrastelijavärjäri. Iso kiitos siitä!
VastaaPoistamukava kuulla, et sivuni ovat hyödyksi eila:) en ole ymmärtänyt tämän blogimaailman päälle ennen kuin viime syyskuussa sisareni minut siihen innosti. hänen mielestään minun kannatti alkaa laittaa ylös näitä värjäysjuttujani eli kiitos kuuluu hänelle. nyt olen itsekkin löytänyt blogimaailmasta paljon ihania juttuja ja mielenkiintoisia blogeja eri aiheista, paljon myös värjäystä käsitteleviä sivustoja. välillä tuntui, et miks ihmeessä minäkin kirjoittaisin samoista aiheista kuin moni muu, mut meillä kaikilla on kuitenkin oma tyylimme kirjoittaa ja sitä kautta ehkä myös löydämme "omia" lukijoitakin. mukavia värjäyspäiviä Sinulle myös, taidanpa joku päivä piipahtaa blogissasikin;)
Poista