Tällä viikolla 290. haaste jatkaa toiveiden toteuttamista, vuorossa on Persikkakarhun ehdotus:
lapsuusmuisto
Tämä ilkeän näköinen pikku laite on suonirauta eli näppäri tai nälläri, jossa on vieterilaitteen avulla toimiva pientä kirvestä muistuttava terä. Laite kuului entisaikaan parantajien välineisiin. Sillä iskettiin suonta, eli valutettiin pahaa verta ulos. Suoneniskentä on vanha kansanparannusmuoto kuppaamisen ohella. Hoito perustui käsitykseen, jonka mukaan tauti aiheutuu pahasta verestä, joka suonta iskemällä tai kuppaamalla poistettiin kehosta. Jos taudin katsottiin olevan pintaveressä, kupattiin, jos taas tauti oli syvemmällä, iskettiin suonta. Suoneniskentä on auttanut mm. verenpaineen hoidossa, sydäntaudeissa, keuhko- ja vesipöhön hoidossa sekä halvauksissa. Suoniraudalla iskettiin kipeän paikan lähellä oleviin laskimoihin haava. Tavallisesti suonta iskettiin kyynärtaipeen laskimosta. Veri koottiin mitta-astiaan, johon tavallisesti laskettiin 0,25-0,5 litraa verta kerralla.
Viinasillassa asui 1800-luvulla syntynyt suoneniskijä, Heikki Ruokonen, isäni eno. Ruokonen toimi myös kiertokoulun opettajana. Tyypillisesti suoneniskijöinä toimi miehet ja kuppaus puolestaan oli hameväen vastuulla. Lapsena mieltäni kiehtoi tämä merkillisen näköinen vehje ja lisää kiinnostusta herätti isäni monet tarinat liittyen suoneniskentään ja sanoilla verenseisauttamiseen, senkin taidon hänen enonsa hallitsi.
Viinasillassa asui 1800-luvulla syntynyt suoneniskijä, Heikki Ruokonen, isäni eno. Ruokonen toimi myös kiertokoulun opettajana. Tyypillisesti suoneniskijöinä toimi miehet ja kuppaus puolestaan oli hameväen vastuulla. Lapsena mieltäni kiehtoi tämä merkillisen näköinen vehje ja lisää kiinnostusta herätti isäni monet tarinat liittyen suoneniskentään ja sanoilla verenseisauttamiseen, senkin taidon hänen enonsa hallitsi.
Täältä löydät lisää lapsuusmuistoja.
Niin- osattiin sitä ennenkin! Mielenkiintoista tarinaa.....
VastaaPoistatein muuten näppäristä esitelmänkin joskus oppikoulun alaluokilla, minua on aina kiinnostanut kansanlääkintäkin.
PoistaOn aika pelottavan näköinen esine.
VastaaPoistaMielenkiintoinen postaus.
saat arvata, että meitä muksuja oli ankarasti kielletty leikkimästä näppärillä. näppäriä säilytettiin isossa vanhassa puuarkussa, missä oli muitakin isälle tärkeitä asioita.
PoistaHui, kunonkin pelottavann näköinen esine!
VastaaPoistaJa oli kyllä mielnkiintoinen postaus sulla, .
Osattiin sitä ennen vanhaankin..taidetaan sitä vieläkin kupatakin.
Suoneniskennästä en tiedä, tehdäänkö sitä enään.
kiva kuulla et tykkäsit:)) tavallaan verenluovutuskin on eräänlaista suoneniskentää, vuosittain lasketaan noin 270 000 pussillista hurmetta! kuppausta harrastetaan melko paljon edelleen, hieman vain eri tekniikalla kuin aiemmin. Suomessa on oikein Kuppareiden ja saunaterapeuttien yhdistyskin, tietoa löytyy www.kupparit.fi sivustolta.
PoistaOlipa hieno tietoisku. Muistan lapsuudessani myös nähneeni kuppausta. Yritän pysyä kaukana moisesta vehkeestä!
VastaaPoistaovat sen verran erikoisia toimenpiteitä, et varmaan jäävät lapselle mieleen. onneksi verta otetaan nyt hieman erilaisilla välineillä!
PoistaOn ne ennenvanhaan kansanparantajat olleet ihmemiehiä. Tässä minunkin kotipaikan lähellä on ollut tunnettu kansanparantaja Niemelän Manu
VastaaPoistaolen joskus kuullut Niemelän Manusta, todella arvostettu kansanparantaja.
PoistaOlen kuullut sanan suoneniskentä, mutta muuten aivan outoa...
VastaaPoistaParansiko tuo todella?
jo Hippokrateen ajoista on tunnettu suoneniskennän parantava vaikutus ja se oli hyväksytty hoitomuoto myös virallisen lääketieteen puolella.
PoistaHieno juttu tosta suoniraudasta!
VastaaPoistamukava kun kiinnosti, itse tykkään myös kovasti näistä vanhoista jutuista:)
PoistaTuo näppäri on tuttu vekotin minulle. Joskus sitä tutkiskelin ja tulin lopulta siihen tulokseen, että tuommoisella vehkeellä suoneniskentä oli vähintäänkin epähygieenistä. Muistan oikein kiistelleeni siitä isän kanssa, mutta väärässä olin. Kyllä tuota vanhaa hoitomuotoa yhä käytetään, ei vain toimenpidettä nimitetä suoneniskentä. Myös verenluovutuksessa otetaan verta tuo 400g.
VastaaPoistaniinpä, kuten jo Harakalle vastasinkin, niin vuosittain noin 270 000 pussillista luovutetaan verta! moni saa kiittää elämästään tuntematonta verenluovuttajaa.
PoistaSuoneniskijä ja vereseisautus kuulostaa aika hurjalta! Mielenkintoinen tarina ja esine.
VastaaPoistaarvaat varmaan, miksi se lapsena niin kiinnostikin;)
Poista