Elokuun valkoiset kukkijat

Pihamaaltani ei löydy moniakaan valkoisena kukkivia perennoja, joitakin sentään, kuten tämä ihastuttava jalokuunlilja Hosta Brim Cup, minkä kukat ovat lähes valkoiset. 

Ehdoton suosikkini tällä hetkellä on rentovartinen luppio Sanguisorba parviflora.  

Se on uskomattoman kaunis huojuessaan vienossa kesätuulessa taivuttaen kukintonsa punaoranssien nepalinhanhikkien ylle.

Mantsuriankärhö Clematis mandshurica on aiemmin asustanut Rauniopuutarhassa. Siirsin sen keväällä tiilikaaripenkkiin tuomen alle. 

Istutin tähkäkimikin (Cimicifuga racemosa) viime vuonna. Siinä on vasta pari kukkavartta, mutta nyt jo huomaan miten hyvin se sopii tulevaan sadepuutarhaani. Siis mihin?

Olen jo parina kesänä kaivannut sarkojen välissä olevan ojan päähän allasta, mihin on tarkoitus jotaa katoilta tulevat sadevedet eli hulevedet. Tutkin viikolla netistä erilaisia vaihtoehtoja ja törmäsin itselleni uuteen sadepuutarha-käsitteeseen (rain garden). Ihastuin siihen heti ja arvata saattaa, että sen jälkeen kiertelinkin ihastelemassa toinen toistaan upeampia sadepuutarhoja. Huomasin, että juuri sadepuutarhaa olen itsekin tietämättäni rakentanut! Sadepuutarhaksi kutsutaan kasvillisuudella peitettyä painannetta, minkä tarkoituksena on hidastaa sadeveden kulkeutumista pintavirtaamana. Ohessa kiinnostuneille muutama hyvä linkki aiheeseen: Kauri Kallion opinnäytetyö Hulevesien imeyttäminen  sadepuutarhan avulla klik! ja Viherympäristö 1/2012 Hakola Hulevesi klik!

Metsäpuutarhaa olen rakentanut jo useamman vuoden kylätien varteen. Heinäkuussa siellä kukkii valkoiset ukonkellot. Parhaillaan kukintaansa on aloittamassa helminukkajäkkärä (Anaphalis margaritacea). 

Helminukkajäkkärä kestää myös kuivuutta, joten voi olla, että siirrän sitä myös kivikkoon ensi keväänä. Nukkajäkkärä on kaunis ja kestävä myös kuivakukkana. 

Syyshortensiat ovat aloittaneet kukintansa juuri parahiksi, jotta ehdin nähdä ne kukassa vielä ennen lomani loppumista. Talon kulmalta kaadettu koivu antaa ilmeisesti voimaa pensaalle, 

koska siinä on huomattavasti isommat kukat kuin mitä Rauniopuutarhan kupeessa kasvavassa hortensiassa. 

 Valkoisia kukkijoita on päässyt myös maljakkoon ilahduttamaan puuceessä viipyvää.

Nyt päivän askareet jo odottavat tekijäänsä. 

Herukat ovat kypsyneet poimittaviksi:))

Värjäykset alkuun

Parina päivänä olen purettanut lankoja urakalla (aluna 10g, viinikivi 6 g per 100 g lankaa) , isoon vesipataan mahtuu sovinnolla 10 vyyhtiä kerralla. Annan lankojen jäähtyä puretusliemessä seuraavaan päivään. Osan purettamistani langoista huuhdon ja kuivaan, osan jätän liemeen seuraavien päivien värjäyksiä odottamaan. Vesipata ja takana oleva tonkka ovat täynnä puretettuja lankoja, joten pari seuraavaa päivää väripadat porisevat. 

  Tänään keitin korpipaatsamanlastuista väriliemen. Liotin lastuja yön yli, liemi oli kauniin punaoranssia, joten laitoin kaksi vyyhteä jo heti ensimmäisen väriliemikeiton aikana värjäytymään. Langat saavat jäähtyä lastujen seassa aamuun. 

Viime syksynä muurin kupeeseen istuttamani humala, zilga-viini ja mantsuriankärhö (clematis mandschurica) ovat kasvaneet roimasti kesän aikana, myös vihannekset ja morsinko viihtyvät muurien suojassa. Täältä löydät toukokuussa ottamani kuvat kasvimaalta.

Värjäysten lomassa ruokakin valmistuu näppärästi muurikkapannulla:))