tiistai 16. heinäkuuta 2019

Kasvilavojen rehevyyttä


Palavatrakkaudet ovat hehkuneet jo parisen viikkoa perennapenkissä. Nyt myös kasvilavoihin istuttamani ruusupavut ovat aloittamassa kukintaansa. Mielihyvin punainen saa dominoida puutarhan väripaletissa, tykkään;)
Postasin aiemmin kesäkuussa klik! kolmesta uudesta kasvilavasta, joihin istutin vanhan perinteen mukaisesti kumppanuuskasveja; ruusupapua, maissia, kesäkurpitsaa ja auringonkukkia. Tästä yhdistelmästä voi hyvinkin käyttää nimitystä Neljä sisarta. Ruusupapu kiertyy ongelmitta kelottuneen katajan ympärille. 
Koska maissit kasvavat alussa melko hitaasti, istutin nopeakasvuisia auringonkukkia eläviksi tukikepeiksi ruusupavuille. Hyvin näyttävät viihtyvän yhdesä.
Ruusupavun kukat ovat kauniita. Pavut ovat syötäviä, joten ihan pelkkänä silmän koristuksena eivät ruusupavut puutarhassamme kasva.
Kesäkurpitsat viihtyvät myös kasvilavassa hyvin. 
Kerään kurpitsat jo pieninä, noin 10 cm mittaisina voileivän päällä syötäviksi. Isommat käytämme erilaisiin muhennoksiin, paistoksiin ja täytettyihin uunikurpitsoihin. 



 Auringonkukissakin on jo piskuiset nuput. Kukintaan on kuitenkin vielä aikaa. 
Puutarhavajan seinustalla on suojainen kasvupaikka ja niinpä maissit ovat kasvaneet ennätysvauhtia.
Lähinnä verkkoa kasvavat karhunvatukat olisi jo aika tukea.
 Maissien seuraksi kylvin sokerihernettä parisen viikkoa sitten. Mukavasti ovat lähteneet kasvuun.
Käyttämäni olkikate on ruista. Hyvin ovat rukiinsiemenetkin itäneet, ensivuonna lavassa lainehtii sitten piskuinen ruisvainio;)

Mansikkamaan laidassa olevassa Ikkunalavassa maissit ovat huomattavasti pienempiä kuin vajan seinustalla olevassa. Tästä näkee miten maissi tarvitsee lämpimän kasvupaikan menestyäkseen hyvin. 

Takapihan aumakompostin seinälle olen ripustanut ystävältä saadun seinävaatteen. Se on kudottu hamppulangasta, joten uskon sen kestävän muutamia kesiä myös ulkona, kunhan vain muistan ottaa sen aina talveksi pois.  Viikonloppuna kävimme puutarhamyymälän alennusmyynnissä. Löysin juuri haluamani kuparisaran (Carex buchananii) alesta. Hoito-ohjeiden mukaan kuparisara viihtyy parhaiten karussa ja hiekkapitoisessa maassa, missä ei ole märkyydestä haittaa. Meillä kuparisaran kasvupaikka ei ole sille ihanteellinen, joten nähtäväksi jää, miten se menestyy. 
Näkymä koivikosta aumakompostille. 
Tein kompostin päälle kasvupedin kesäkurpitsoille, yhdelle kasvihuonekurkulle ja muutamalle auringonkukalle. Katteena ruisolkea. 
Harsotunnelissa kasvu hyvässä alussa. Kasvihuonekurkussa on jopa pieniä kurkun alkuja. 
Juhannuksen alla tekemäni haasio on jo painunut melkoisesti. Eilen isäntä iski lisää rautatolppia kuusiaidan eteen tehtävää risuaitaa varten. Kun saamme risuaidan tehtyä, otan haasion pois ja laitan heinät katteeksi marjapensaille.
 Yöllä satoi melkoisesti, joten aamukierroksella maisema näytti vielä kovin harmaalta. 
Kulkiessani takapihan kuusien ohitse huomasin ilokseni kurren ruokailleen ahkerasti kuusenlatvassa. Miten kaunis punainen matto käpyjen suomuista onkaan tullut puutarhaan. 
Kiitos kurre!

 Tässä pientä puuhaa loppu viikoksi. 
 Myös marjat alkavat kypsymään,
punaherukat jo kerättävissä. 
Puuhastelujen lomassa on mukavaa kierrellä pihamaalla ihastelemassa heinäkuun kukkijoita. 

Joko Sinä olet aloittanut marjastuksen?

10 kommenttia:

  1. Rehevännäköistä kasvustoa sinulla!
    Meillä saa vasta mansikoista maistiaisia, mutta vielä täytyy vähän aikaa odottaa, että herukat ym. kypsyvät.
    Onpa hienon näköinen koivunrungoista tehty seinä ikkuna-aukkkoineen ja kukkaruukkuineen. Se on ilmeisesti istumaryhmän ympärillä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. heinäkuun sateet saivat kasvuun vauhtia rutikuivan kesäkuun jälkeen;) kesän eka mansut kuuluvatkin kesän ykkös herkkuihin. itseasiassa tuo koivunrunkoseinämä on kompostien näkösuojana takapihalla. kyl siitä saisi myös upean suojan istuinryhmän ympärille.
      mukavaa, kun olet liittynyt lukijaksi Värjärin pataan Blue Tit, olet lämpimästi tervetullut:))

      Poista
  2. Sinulla rehottaa kasvimaalla kiitettävästi. Ja ylipäätään koko puutarhassa.
    Herukoiden kerääminen alkaa olla ajankohtaista. Punaherukat menevät muuten lintujen suihin, jos ne liian kauan kypsinä oksalla keikkuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kasvu on nyt todella voimallista kun vihdoinkin saimme kunnon vesisateet, toki hevosenlannallakin on oma osuutensa tähän rehevyyteen;)
      herukoita himoitsevia lintuja on täälkin liian kanssa ja oravia, ne ovat kovin marjojen peräänkin.

      Poista
  3. Eka kommentti katosi jonnekin joten uusi yritys...
    Kaunis tuo kuparisara! Teillä onkin monenlaista herkkua kasvamassa. Meillä mansikat ja herukat ovat jo kypsiä, karviaiset melkein. Pensasmustikoita joutuu vielä tovin odottamaan. Kettukin käy päivittäin tarkistamassa marjasadon tilanteen. Viime kesänä kettu söi koko karviaissadon ennen kuin ehdin laittaa verkkoaidan pensaan ympärille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hyvä kun onnistui Anni:)) nyt vain peukut pystyyn, et kuparisara todella viihtyisi kasvupaikallaan ja rehevöityisi. kunpa saisin tallennettua kameraani sen kauniin hohteen ilta-auringossa joskus. tällä viikolla saakin moni sitten todenteolla aloittaa marjojenpoimimisen. ai, teil on kettu, meil oravaperhe rohmuaa marjoja toden teolla! pakko oli nikkaroida kunnon verkkoaidat mansikkamaiden suojaksi, räksäverkot eivät haittaa oravia, nakertavat verkoon hetkessä kulkuaukon itselleen.

      Poista
  4. Syötävän rehevä ja kaunis lavapuutarha ja kaikki muukin mitä näissä kuvissa näkyy.
    Maissi olisi varmasti mukava ja haastava kasvattaa jos vain täällä kaupunkikodin pihalla olisi enempi tilaa ja myöskin valo-olosuhteet ja lämpö olisi sopiva. Yksi kasvilava täällä on, mutta sen paikka ei ole paras mahdollinen, kasvatan siinä yrttejä.
    Tosiaan pian pensasmarjat ovat poimittavissa. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. odotan innolla maissisatoa, kesäkurpitsoja ja kurkkujakin tulee taas niin paljon, et tutuillekin riittää yllin kyllin. yrtit viihtyvät myös hieman varjoisammassa kasvupaikassa.
      nyt alkaa marjastuskausi, tänään aiomme lähteä hieman tutkimaan löytyiskö hyvää mustikkapaikkaa. tuosta lähimetsästä ei löydy kuin nippa nappa piirasmarjat, halla ja alku kesän kuivuus vei sadon.

      Poista
  5. Kiitos kysymästä, mutta minä en marjasta, kasvatan vain ja muut keräävät itselleen sadon.
    Siinäpä teillä on kärrättävää, kun tuon santakuorman tasoittelette poluille yms. Punainen väri sopii puutarhaan upeasti. Palavarakkaus on kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla onkin mainio työnjako Nettimartta;) totta, juur kun sain edellisen sepelikuorman kärrättyä ja autotallin kulman siistittyä, tuli uusi hiekkakuorma. no, en yhtään kyl valita, itsehän hiekkaa halusin vaik aikamoinen kärrääminen siinä taas onkin. vain pieni osa hiekasta kuluu uuden portin rajaamaan Klapipiha, loput eripuolille pihamaata...

      Poista